Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SOSIAALIPOLITIIKKA - Coggle Diagram
SOSIAALIPOLITIIKKA
Sosiaaliturva
Sosiaalipolitiikka koettaa saada taattua perusturvaa ja kunnollista toimeentuloa ja korjata taloudellista ja sosiaalista tasapainoa parempaan suuntaan.
Sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa siis sitä, että etninen tausta, sukupuli, seksuaalinen suuntautuminen tai jopa asuinpaikka ei vaikuta siihen, miten kutakin kohdellaan.
Sosiaaliturva on eräänlainen turvaverkko, joka toimii kaikille ikäryhmille, joista osa on universaaleja, eli kaikille kuuluvia etuja. Muut tuet riippuvat henkilön asemasta (sosiaalisesta, taloudellisesta..), jolloin henkilöä tuetaan mm. taloudellisesti jos tämä on vaikka työtön.
Sosiaaliturva rahoitetaan veroilla ja maksuilla, joita kerätään palkansaajilta, yrityksiltä ja kuluttajilta. Jokainen palkansaaja osallistuu osaltaan esimerkiksi eläkkeiden, sairauskulujen ja sairauspäivärahojen rahoittamiseen. Myös työnantajat maksavat näitä maksuja, joita usein kutsutaan palkan sivukuluiksi. Etuudet ovat asumisperusteisia eli Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset voivat saada erilaisia etuuksia.
Koulutusjärjestelmä
Oppivelvollisuus on ollut Suomessa sitten vuodesta 1921. Esiopetuksesta kuitenkin tuli pakollinen vasta vuoden 2016 syksyllä. Sivistyksellisistä oikeuksista säädetään Suomen perustuslaissa 16. §:ssä seuraavasti: Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava (...) jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Oppivelvollisuusikä kasvoi 18 vuoteen vuonna 2021 tulleen uudistuksen myötä. Täten peruskoulun päättävien oppilaiden on melkein pakko hakea toisen asteen koulutusta. Peruskoulun lisäksi myös toinen aste on maksuton. Tutkinto tulee suorittaa 20 ikävuoteen mennessä.
Peruskoulussa on oltava 9 vuotta. Jotta eriarvoisuutta peruskoulutuksen ja toisen tason koulutuksen välillä ei olisi, niin asiaa tasoitetaan muun muassa ilmaisilla materiaaleilla, koulumatkoilla ja kouluruualla. Jos tarvitsee erityistukea, sitä annetaan kummallakin oppiasteella.
Lapsiperheiden edut
Sosiaaliturvan saanti alkaa jo ennen syntymää, sillä henkilön äiti käy ennen lapsen saantiaan neuvolassa, saa äitiysavustusta, joka on joko tietty rahasumma tai äityispakkaus. Saadakseen tämän pakkauksen äidin tulee olla käynyt neuvolassa ainakin kerran ennen lapsen syntymää. Neuvolapalvelut itsessään jatkuvat aina siihen asti, kunnes kouluterveydenhuolto ottaa vastuun itsellensä.
Perheen äidillä on äitiysrahakausi ja toiselle isällä erikseen 9 viikon isyysloma. Vanhempainvapaata voivat kumpikin vanhempi viettää, kunnes lapsi on noin 9 kuukautta vanha.
Jokainen alle 17-vuotias lapsi tuottaa perheellensä lapsilisää, eli rahallista avustusta, joka tulee valtiolta ja on korkeampi suuremman lapsimäärän myötä.
Vanhempainvapaan loputtua jompikumpi vanhemmista saa mahdollisuuten hoitaa lasta kotona pienen tuen (Kotihoitotuen) avulla, mutta lapsen ollessa 3-vuotias ei vapaata enää ole. Perhevapaat henkilöt eivät saa tulla erotetuiksi työpaikoistaan ja heillä on oikeus jatkaa töitään vapaiden jälkeen.
Varhaiskasvatus
Kun vanhemmat joutuvat palaamaan taas töihinsä, lapset yleensä lasketaan päiväkotiin töiden ajaksi. Vaikka päiväkoti maksaa, hyvin pienituloisten ei tarvitse maksaa koko asiasta. Maksu riippuu perheen tuloista ja lasten määrästä.
Kunnan on pakko tarjota hoitopaikkaa lapselle 4 kuukauden kuluessa hakemuksesta. Kunnan kyhäämien päiväkotien lisäksi lapsia hoidetaan myöskin yksityisissä päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja yksityisten hoitajien avulla.
Päivähoito-oikeus on lisännyt erityisesti naisten mahdollisuuksia panostaa urakehitykseen. Suomalaisilla lapsilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus, eli lasta voidaan hoitaa kokopäiväisesti, vaikka vanhemmilla olisi vapaata.
Peruskoulun jälkeen
Toisen asteen koulutsmahdollisuuksia ovat yleissivistävä koulu (lukio) ja ammatilliseen koulutus (ammattikoulu). Molempia voi suorittaa samaan aikaan.
Toisen asteen jälkeen koulutusta voidaan jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opiskelijoiden onneksi opinnot ovat kaikilla kouluasteilla ilmaisia. Kunnalla on velvollisuus kyhätä peruskoulutusta, toisen asteen koulutukseen valtio käyttää hieman omia rahojaan auttaakseen kuntaa. Jotkut ammattikoulut ja lukiot voivat olla kunnan omistuksen sijaan yksityisiä.
Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, joita rahoittaa valtio. Yliopistoilla taas on valta päättää omista asioistaan, mutta rhaa vuotaa silti valtiolta. Yksityisiä yliopistoja ei Suomessa ole joitakin ulkomaalaisia lukuun ottamatta.
Opiskelijoiden tuet
Opintotuki, kuten opintoraha ja opintolaina
Ilmainen toinen aste, jossa mukana ilmainen lounas
-
Työttömyysturva
Työttömilla on oikeus saada tukea Suomessa. Työttömänä tai lomautettuna tai opinnoista valmistautuessa, tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin.
Tuen määrä ja muut ehdot joita siihen sisältyy riippuvat henkilön iästä, työhistoriasta sekä siitä, onko hän kuulunut ns. työttömyyskassaan. Työttömyyskassat ilmaantuvat ammattiliittojen mukana, vaikka on joitain , jotka eivät ole osana näitä. Molemmilla on omat tehtävänsä ja niiden jäsenyydet ovat toisistaan erillisiä. Myös ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa on olemassa.
Alle 25-vuotiaat sekä 25–29-vuotiaat vastavalmistuneet aikuiset ohjataan nuorisotakuuseen. Viranomaiset tarjoavaa kolmen kuukauden sisällä henkilöille joko työtä, koulutusta, aloittavan yrittäjän starttirahaa tai muita aktiviteetteja. Mikäli henkilöllä ei ole koulutusta, hänet ohjataan kouluttautumaan.
Eläke
Työeläke on monien eläkeläisten ensisijainen tulonlähde. Jokainen työläinen maksaa työelämaksuja verotuksen mukana. Maksu on 7,15–8,65 prosenttia kuukausipalkasta vuonna 2021. Eläkettä kerääntyy palkasta 17-vuotiaasta eteenpäin.
-
Eläkkeeseen vaikuttavat myös opiskeluaika ja lapsen hoitaminen kotona, jotka kartuttavat työeläkekertymää. Opiskelijan on tosin myös valmistuttava saadakseen eläkettä. Melkeinpä puolet nyt kerättävistä eläkkeistä menee suoraan tällä hetkellä maksussa olevien eläkkeiden maksuun. Toinen puolikas varataan tulevaisuuden eläkekulujen rahoittamiseksi.