Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen talouselämän kehitys ja teollistuminen 1800-luvulla - Coggle Diagram
Suomen talouselämän kehitys ja teollistuminen 1800-luvulla
Maatalouden uudistaminen alkaa
1800-luvun puloivälissä Suomen oloja ryhdyttiin uudistamaan
Talouselämän nousu ja ravintotilanteen saaminen sellaiseksi, että nälänhädät loppuisivat, olivat keskeistä.
Uudistaminen asloitettiin maatalouden koneellistamisella ja sen muuttamisella viljanviljelystä karjankasvatukseen
Karjankasvatus oli tuottavampaa, sillä viljan hinta oli laskenut maailmalla ja kasvukausi on Suomessa lyhyt.
Ulkomailla voi alkoi käydä paremmin kaupaksi, joka lisäsi katjatilojen tuloja.
Karjanjalostus alkoi yleistyä, jonka seurauksena ulkomailta tuotiin uusia lehmärotuja Suomeen.
Heinä kesti paremmin ankari sääoloja kuin vilja, joten katovuosien aikaan saatiin taattua lehmien ruuansaanti
Tuloerot kasvavat maaseudulla
Köyhyys ei kuitenkaan kadonnut kaikkialta maaseudulta, vaikka karjatalouteen siiryminen lisäsi maatalouksien tuloja
Työvoimaa tarvittiin entistä vähemmän koneellistumisen ja karjatalouden kasvun ansiosta
1800-luvun nopean väestönkasvun takia maalla työvoimaa oli paljon tarjolla, joka laski palkkoja ja kasvatti tuloeroja
Metsien arvo kasvoi Länsi-Euroopan teollistumisen myötä, jolloin sahatavaran metsäteollisuude kysyntä kasvoi.
Esiteollinen Suomi on syrjässä
Taloudellisesti Suomi oli Euroopan syrjäseutua
Suomen tehtävänä oli tuottaa keskusalueille raaka-aineita
Tärkeitä vientituotteita: Kala, turkikset. Tervaa tuotettiin erityisesti Iso-Britanniaan, joka toi vaurautta Pohjanlahden kaupunkeihin
Tukholma ja Pietari olivat kaupan keskuksia, myös Suomenlahden yli Viroon harjoitettiin talonpoikaispurjehdusta
Taloutta haittaavat monet rajoitukset
1800-luvun alkupuolella merkantilismin seurauksena tuotantoa ja kauppaa keskitettiin vain muutamiin kaupunkeihin
kaupankäynti rajoittui kierteleviin kauppiaisiin, koska kauppaa ei saanut perustaa maaseudulle
käsityöläisammattien harjoittamista säädeltiin tarkoin vanhojen ammattikuntien toiveiden mukaisesti
suurin osa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta ja monin paikoin elettiin omavarais- ja vaihdantataloudessa
taloudellista aktiivisuutta heikensivät Suomen pinta-alaltaan nähden pieni väestö ja huonot liikenneyhteydet
Taloutta ryhdytään uudistamaan 1850-luvun lopulla
teollistumisen tekijät
Aleksanteri II uudisti Venäjän talouselämää ja elinkeinosäädäntöä, joka mahdollisti uudistuksia Suomessa
aateilmasto muuttui entistä myöntäväisemmäksi liberalismille, jonka myötä talouden rajoitukset purettiin
talouskavu kasvatti kysyntää myös sellaisille tuotteille, mitä voitiin Suomessa valmistaa
Suomen metsien arvo alkoi nousta
Ennen kehitystä
Suomi oli köyhä, harvaan asuttu ja takapajuinen maa vielä 1800-luvun puolivälissä
elanto saatiin maanviljelystä
maatalous melko tehotonta
katovuodet
johtivat pahimmillaan nälänhätään
kulkutaudit yleistyivät
Vapauksia ja oma raha
Taloudellista toimintaa pyrittiin vapauttamaan valtion säätelystä talousuudistuksilla
Kauppa vapautettiin maaseudulla 1850-luvulla
Osakeyhtiöitä perustettiin, joka toi rahoitusta yrityksille
Suomen oma raha, markka, otettiin käyttöön 1860-luvun lopulla
Markasta tuli Suomen ainoa kaupankäyntiväline, joka oli helpompi kaupankäynnissä, mutta aiheutti mielipahaa venäläisten keskuudessa
Oman valuutan ohella liikepankit (1860-luvulta alkaen) vilkastutti Suomen talouselämää
Muita uudistuksia: muuttovapaus ja elinkeinovapaus 1870-luvulla
Kuka tahansa pystyi perustamaan oman yrityksen. Tehtaat saivat työväkeä, koska muuttaminen toisaalle oli mahdollista
Liikenneyhteyksiä parannetaan
Suurin parannus liikenneyhteysiin oli Saimaan kanava, joka toteutettiin vuonna 1845
Saimaan kanavalla yhdistettiin Suomen suurin sisävesialue suoraan Itämereen
Kanava maksoi sen ajan mittakaavassa todella paljon ja kustannukset menivät yli Suomen vuotuisen budjetin.
Kanava avattiin liikenteelle 1856
Kanavan toimimisen seurauksena Suomeen rakennettiin lisää kanavia 1800-luvulla. Jokainen kanava edesauttoi puun ja rahdin kuljetusta vesiteitse
Maakuljetuksiin pyrittiin myös tekemään parannuksia
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862
Rataa jatkettiin Viipuriin ja Pietariin sekä myöhemmin Tampereelle ja Turkuun
Rautateiden ansiosta matkustaminen Suomen sisällä nopeutui.
Metsäteollisuus syntyy ja monipuolistuu
Sahojen yleistyminen johti metsäteollisuuden käynnistymiseen
Koska pelättiin puutavaran loppuvan, uusia sahoja ei saanut perustaa. Rajoituksista luovuttiin vuonna 1857
Höyrysahoja sai alkaa perustamaan, joka mahdollisti sahateollisuuden myös sisämaassa
Sahateollisuudesta tuli suurteollisuuttta 1860-luvulla
Sahoja perustettiin rajoitusten jälkeen Poriin, Kotkaan ja Pohjois-Suomen suurten jokien varrelle.
Suomen esnimmäinen höyrysaha rakentui Iijoen suulle vuonna 1860
Sahateollisuuden lisäksi paperiteollisuus ja puuhiomot yleistyivät
Venäjän laajoista markkinoista oli hyötyä paperiteollisuudelle
Yli puolet Suomen viennistä oli metsätalouden tuotteita 1900-luvulle tultaessa
Metsien arvo nousi entisestään ja maaseudulla alettiin siirtyä rahatalouteen
Tuloerot kasvoivat ja epätasa-arvo lisäätyi
Myös muut elinkeinot kehittyvät
Metalli- ja koneteollisuus yleistyi tarpeesta tuottaa mm. maatalousvälineitä. Kuapunkeihin tuli leipomoita ja panimoita
Ulkomaalaisilla yrityksillä, rahoituksella ja vaikutteilla oli suuri merkitys Suomen teollistumiselle