Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen talouselämän kehitys 1800-luku - Coggle Diagram
Suomen talouselämän kehitys 1800-luku
aluksi
suurin osa ihmisistä asui maaseudulla ja sai siitä ravintonsa
maatalous tehotonta ja ruuasta pulaa
katovuosien takia pahimmillaan oli nälänhätää
viljaa ostettiin ulkomailta mutta sitä ei saatu kuletettua aina sitä eniten tarvitseville huonojen kulkuyhteyksien takia
kulkutaudit yleistyivät ja levisivät
Euroopan syrjäseutua
tärkeitä vientituotteita kala ja turkikset
elettiin omavarais- ja vaihdantataloudessa, palkat maksettiin viljassa
pieni väestö ja huonot liikenneyhteydet
1860-luvulla nälkävuodet
Maatalouden uudistus ja tuloerojen kasvu maaseudulla
talouselämä yritettiin saada nousuun ja vähentää nälänhätää
maataloutta alettiin koneellistaa
työvoimaa ei tarvittu yhtä paljoa
nopean väestönkasvun takia työvoimaa oli enemmän kuin tarvetta
pakat laski ja tuloerot kasvoivat
yritettiin muuttaa viljanviljelyä karjankasvatukseksi
karjanjalostus alkoi kehittyä
karjojen heinä kesti paremmin säätä kuin vilja
metsien arvo kasvoi Länsi-Euroopan teollistumisen myötä
metsät siirtyivät yhteisomistuksesta yksityisomistukseen kuten viljelymaatkin
Talouden haasteet
valtion talouspolitiikkaa ohjasi merkantilismi
tuotantoa ja kauppaa keskitettiin vain muutamille yrityksille ja kaupingeille
kauppaa ei saanut perustaa maaseudulle
kierteleviä kauppiaita "laukkuryssiä" ja markkinapäiviä
sahoja ei saanut perustaa, koska pelättiin puutavaran loppumista
käsityöläisammattien harjoittamista säädeltiin tarkasti
tuloerot kasvoivat metsien arvon nousemisen seurauksena ja epätasa-arvo lisääntyi
maata omistavat vaurastuivat, mutta samaan aikaan muiden palkat laskivat
suomalaisilla ei ollut aluksi osaamista, pääomaa tai halua yrittäjäksi ja siksi yrityksiä ei aluksi ollut
Talouden uudistaminen
tsaari Aleksanteri toinen ryhtyi uudistamaan Venäjän talouselämää ja elinkeinolainsäädäntöä
mahdollisti uudistukset Suomessa
aateilmasto muuttui supeammaksi liberalismille ja talouden rajoitusten purkamiselle
länsi-Euroopan talouskasvun myötä kysyntää tuotteille, joita oli Suomessa mahdollista valmistaa
kauppa vapautettiin maaseudulla 1850-luvun lopulla
1860-luvulla tuli vapaus perustaa osakeyhtiöitä
suomen markka otettiin käyttöön
lisäsi Suomen talouden vakautta sillä rupla oli epävakaata valuuttaa
liikepankit perustettiin
muutto- ja elinkeinovapaus 1870-luvulla
uudet tehtaat saivat työväkeä, kun oli mahdollista muuttaa työn perässä
metsien arvon nousemisen myötä maaseudulla siirryttiin myös luontaistaloudesta rahatalouteen
syntyi metalli- ja konepajateollisuutta, leipomoita, panimoita
Suomeen muutti ulkomailta yrittäjiä ja jotkut suomalaiset lähtivät oppimaan Länsi- tai Keski-Eurooppaan
Liikenneyhteyksien parantaminen
ruvettiin parantamaan jo 1800-luvun alussa
1845 suuri parannushanke Saimaan kanava
yhdistettiin Suomen suurin sisävesialue Itämereen
kustannukset ylittivät Suomen vuotuisen budjetin
avattiin liikenteelle vuonna 1856
monien muiden kanavien rakennus
ensimmäinen rautatieyhteys avattiin 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille
rataa jaettiin Viipuriin, Pietariin, Tampereelle ja Turkuun
1900-luvun avulla rautatieyhteyksien avulla oli mahdollista matkustaa yhden päivän aikana vaikka Helsingistä Ouluun
Metsäteollisuus
1857 sahojen perustamisen rajoituksista luovuttiin ja höyrysahoja sai perustaa vapaasti
vuonna 1861 poistettiin loput sahateollisuuden rajoitukset
sahateollisuudesta tuli suurteollisuus 1860-luvulla
sahoja perustettiin varsinkin suurten vesistöjen laskujokien sulle, esimerkiksi Poriin ja Kotkaan
edullinen ja tehokas keino kuljettaa puutta uittamalla erämaista sahoille
sahatavara oli helppo kuljettaa ulkomaille
Suomen ensimmäinen höyrysaha perustettiin 1860 Iijoen suulle, Kestilän saha
kehittyi myös muuta puunjalostusteollisuutta
paperiteollisuus kehittyi puuhiomoista, Tampereella, Nokialla ja Kymenlaaksossa 1860- ja 70 luvuilla
1900-luvun alussa yli puolet Suomen vientituotteista oli metsäteollisuuden tuotteita