Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen talouselämän kehitys ja teollisuuden alkuajat 1800-luvulla - Coggle…
Suomen talouselämän kehitys ja teollisuuden alkuajat 1800-luvulla
Maatalous ja nälkävuodet
Maatalous oli melko tehotonta ja katovuodet olivat tuon tuosta suomalaisten riesana 1800-luvun puolivälissä, ja ravinnosta oli jatkuva pula
Jopa vaurailla Länsi- ja Etelä-Suomen alueilla oli vaikeuksia tuottaa riittävästi viljaa kasvavan väestön tarpeisiin
Vuosikymmenittäin toistuvat katovuodet pahensivat tilanteen nälänhädäksi esimerkiksi 1860-luvulla. Viljaa ostettiin vuosittain ulkomailta, mutta huonojen kulkuyhteyksien takia sitä ei aina saatu toimitettua pahiten hädänalaisille syrjäseuduille. Nälänhädän seurauksena tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään kerjuulle ruuan loputtua
Maatalouden uudistaminen alkaa
Suomen oloja ryhdyttiin uudistamaan 1800-luvun puolivälissä. Tarkoituksena oli saada maan talouselämä nousuun ja ravintotilanne sellaiseksi, että toistuvat nälänhädät loppuisivat
Maataloutta alettiin vähitellen konneellistaa ja muuttaa viljanviljelystä karjatalouteen. Karjatalous oli tuottoisampaa viljan alhaisen hinnan ja Suomen lyhyen kasvukauden vuoksi.
Maatilat alkoivat tulla aiempaa paremmin toimeen voin alkaessa käydä hyvin kaupaksi ulkomaille
Katovuosia vastaan pystyttiin varautumaan paremmin eikä nälkävuosia enää syntynyt karjatalouden kehittymisen myötä. Esimerkiksi karjanrehuksi kasvatettu heinä kesti viljaa paremmin ankaria säitä
Tuloerot kasvavat maaseudulla
Köyhyys ei hävinnyt maaseudulta, vaikka karjatalous lisäsi maatilojen tuloja. Työvoiman tarve kuitenkin aleni
Työvoimasta oli maaseudulla ylitarjontaa, kun 1800-luvulla väestö kasvoi nopeasti ja etenkin tilattoman väestön määrä kasvoi
Samaan aikaan Länsi-Euroopan teollistumisen myötä metsien arvo kasvoi sahatavaran ja muiden metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän kasvaessa
1800-luvun kuluessa metsät siirtyivät viljelymaan tavoin entistä enemmän yksityisomistukseen
Esiteollinen Suomi on syrjässä
Alueellisia kaupan keskuksia olivat Tukholma ja Pietari, mutta myös talonpoikaispurjehdusta harjoitettiin Suomenlahden yli Viroon
Suomen ollessa Euroopan syrjäseutua taloudellisesti sen tehtävänä oli tuottaa keskusalueille joitakin niiden tarvitsemia raaka-aineita
Suomalaisia vientituotteita ennen kaikkea turkikset ja kala
Pohjanmaalla lisäksi kunnostauduttiin tervanpoltossa 1700-luvulla, joka toi vaurautta Ouluun ja muihin Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin
Taloutta haittaavat monet rajoitukset
1800-luvun alkupuolella Suomen talouselämälle tyypillistä olivat monenlaiset rajoitukset ja tehottomuus
Valtion talouspolitiikkaa ohjasi merkantilismi = tuotantoa ja kauppaa keskitettiin vain muutamille yrityksille ja muutamiin kaupunkeihin
Kaupankäynti rajoittui kierteleviin kauppiaisiin kuten "laukkuryssiin", ja markkinapäiviin, koska kauppaa ei saanut perustaa maaseudulle
Myös käsityöläisammattien harjoittamsista säädeltiin tarkoin ja esiteollista tuotantoa edustivat muutamat ruukit, joissa valmistettiin lasia ja rautaa
Suomalaisista valtaosa sai elantonsa maataloudesta ja elettiin omavarais- ja vaihdantataloudessa.
Esim. maaseudun väestön palkat maksettiin viljassa
Taloudellista aktiivisuutta heikensivät myös Suomen pieni väestö ja huonot liikenneyhteydet
Taloutta ryhdytään uudistamaan 1850-luvun lopulla
Suomen teollistumisen käynnistymisen saivat aikaan useat tekijät
Aleksanteri II ryhtyi uudistamaan Venäjän talouselämää ja elinkeinolainsäädäntöä -> mahdollisti uudistukset Suomessa
Aateilmasto alkoi muuttua suotuisammaksi liberalismille ja sitä myöten talouden rajoitusten purkamiselle
Uudistusten lisäksi läntisen Euroopan teollistumisesta aiheutunut talouskasvu kasvatti kysyntää sellaisille tuotteille, joiden valmistaminen Suomessa oli mahdollista -> myös Suomen metsien arvo alkoi nousta
Talousuudistuksia puolsivat myös Suomen vaikeudet ravintotilanteessa, esim. nälkävuodet 1860-luvulla
Vapauksia ja oma raha
Ensiksi vapautettin kauppa maaseudulla 1850-luvulla
Seuraavalla vuosikymmenellä sallittiin osakeyhtiöiden perustaminen -> helpotti yritysten rahoittamista
Oma raha eli Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Liikepankkien perustaminen1860-luvulta alkaen
Muita keskeisiä talousuudistuksia elinkeinovapaus ja muuttovapaus, jotka tulivat voimaan 1870-luvulla
Kuka tahansa saattoi perustaa yrityksen mille tahansa paikkakunnalle ja uudet tehtaat saivat työväkeä
Liikenneyhteyksiä parannetaan
Liikeneyhteyksiä ryhdyttiin parantamaan jo ennen 1800-luvun puoliväliä
Ensimmäisiä suuria parannushankkeita vuonna 1845 rakennettu Saimaan kanava, jolla yhdistettiin Suomen suurin sisävesialue suoraan Itämereen
Avattiin liikenteelle vuonna 1856.
Monia muitakin kanavia rakennutettiin 1800-luvun kuluessa -> helpottivat puun ja rahdin kuljetusta vesiteitse
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille
Rataa jatkettiin aluksi Viipuriin ja Pietariin sekä myöhemmin Tampereelle ja Turkuun
Rautatieyhteys mahdollisti 1900-luvun alussa matkustamisen yhden päivänn aikana esimerkiksi Helsingistä Ouluun
Metsäteollisuus syntyy ja monipuolistuu
Vuodesta 1857 alkaen rajoituksista sahojen perustamisen suhteen luovuttiin, vapautettiin höyrysahojen perustaminen
Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, perustettiin Iijoen suulle vuonna 1860.
Suurteollisuutta sahateollisuudesta tuli 1860-luvulla -> vuoden 1861 asetus poisti loputkin sen harjoittamista koskevat rajoitukset.
Sahoja perustettiin erityisesti suurten vesistöjen laskujokien suulle, kuten Kotkaan, Poriin ja Pohjois-Suomen suurten jokien varrelle
Joet -> edullisin ja tehokkain tapa kuljettaa puutaerämaasta sahoille -> valmis sahatavara meriteitse ulkomaille, etenkin Länsi-Eurooppaan
Paperiteollisuus sai alkunsa puuhiomoista, joita perustettiin 1860- ja 1870-luvuilla Tampereelle, Nokialle ja Kymenlaaksoon
Hyötyä Venäjän laajoista markkinoista
yli puolet Suomen viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita 1900-luvun alkuun tultaessa
Metsäteollisuuden ja puukaupan kasvun myötä metsien arvo nousi entisestään
Maata ja metsää omistavat talonpojat ja kartanonherrat vaurastuivat samaan aikaan, kun palkat laskivat
Tuloerot kasvoivat, ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyi
Tilattomien torppareiden sekä muun työväestön ostovoima heikkeni
Myös muut elinkeinot kehittyvät
Puuteollisuuden lisäksi muutakin teollisuutta sekä monia pieniä palveluelinkeinojen yrityksiä syntyi
Metalli- ja konepajateollisuus -> maatalousvälineitä
Leipomot ja panimot -> työväen tarpeista huolehtiminen
Ulkomaalaisilla yrityksillä, rahoituksella ja vaikutteilla suuri merkitys
Oppi puutteelliseen osaamiseen ja pääomaan ulkomailta
Suomeen yrittäjiä tai suomalaiset lähtivät opintomatkalle Länsi- tai Keski-Eurooppaan