Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen talouselämän kehitys ja teollistumisen alkuajat - Coggle Diagram
Suomen talouselämän kehitys ja teollistumisen alkuajat
Maatalouden uudistuminen alkaa
Talouselämä pyrittiin saamaan nousuun ja ravintotilanne sellaiseksi, että nälänhädät loppuisivat
Maataloutta koneistettiin
Viljanviljelys -> karjankasvatukseen
Karjatalous oli tuottoisaa, koska viljan hinta oli laskeunt ja kasvukausi oli Suomessa lyhyt
Suomen oloja uudistettiin 1800-luvun puolivälissä
Voi alkoi käydä kaupaksi ulkomailla, maatilat tulivat paremmin toimeen
Karjanjalostus alkoi kehittyä, Suomeen tuotiin uusia karjarotuja, jotka tuottivat enemmän
Karjalle kasvatettu heinä kesti paremmin sääoloja
Pystyttiin varautumaan katovuosia vastaan
Tuloerot kasvavat maaseudulla
Karjatalouteen siirtyminen lisäsi maatilojen tuloja, mutta köyhyys ei lähtenyt maaseudulta
Karjatalouspainotteinen maatalous ja maatalouskoneet vähensivä työvoiman tarvetta
Nopean väestönkasvun seurauksena maaseudun tilattoman väestön määrä kasvoi voimakkaasti
Työvoimasta oli maaseudulla ylitarjontaa, joka laski palkkoja ja kasvatti tuloeroja
Länsi-Euroopan teollistumisen myötä sahatavaran ja muiden metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä lisääntyi, joka kasvatti metsien arvoa
Metsät siirtyivät entistä enemmän yksityisomistukseen
Esiteollinen Suomi
Suomi oli taloudellisesti syrjäseutua
Suomen tehtävänä oli tuottaa keskusalueille niiden tarvitsemia raaka-aineita
Alueelliset keskukset: Tukolma ja Pietari
Talouspoikapurjehdusta harjoitettiin Suomenlahden yli Viroon
Vientituotteita olivat kala ja turkikset
1700-luvulla kunnostauduttin tervanpoltossa, tämä lisäsi vaurautta esimerkiksi Oulussa ja Pohjanlahden rannikkokaupungeissa.
Taloutta haittaavat monet rajoitukset
1800-luvun alkupuolella talouselämä oli tehotonta ja rajoitettua
Talouspolitiikkaa ohjasi merkantilismi
Suomen pinta-alaan nähden pieni väestö ja huonot liikenneyhteydet heikensivät taloudellista aktiivisuutta
Maaseudulle ei saanut perustaa kauppaa, kaupankäynti rajoittui kierteleviin kauppiaisiin ja markkinapäiviin
Valta osa suomalaisista sai elannon maataloudesta
Maaseudun työväestön palkat maksettiin viljalla
Talouden uudistaminen 1850- luvun lopulla
Aleksanteri II alkoi uudistamaan Venäjän talouselämää ja elinkeinolainsäädäntlä ja se mahdollisti muutokset Suomessa
aateilmasto alkoi muuttua suopeammaksi liberalismille
Euroopan kiihtyvä, teollistumisen aikaansaama talouskasvu kasvatti tuotteiden kysyntää
Metsien arvo alkoi nousta
Talousuudistuksia puolsivat jatkuvat vaikeudet Suomen ravintotialnteessa.
Vapauksia ja oma raha
Monet talousuudistukset keskittyivät taloudellisen toiminnan vapauttamiseen valtion sääntelystä
Kauppa vapautettiin maaseudulla 1850-luvulla
Osakeyhtiöiden perustaminen sallittiin
Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Suomen ainoa käypä maksuväline
Liikepankki perustettiin 1860-luvulta alkaen
Muuttovapaus ja elinkeinovapaus tuli voimaan 1870-luvulla
Liikenneyhteyksiä parannettaan
Niitä ryhdyttiin parantamaan jo ennen 1800- luvun puoliväliä
1845 toteutettiin Saimaan kanava, siinä yhdistettiin Suomen suurin sisävesialue suoraan Itämereen
Saimaan kanava avattiin liikenteelle 1856
Valtio rakensi muitakin kanavia 1800 luvulla
Maakuljetuksiin kiinitettiin huomiota
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin 1862 Helsinki - Hämeenlinna, rataa jatkettiin sitten Viipuriin ja Pietariin, Tampereelle ja Turkuun
Metsäteollisuus syntyy ja monipuolistuu
Sahateollisuudesta tuli suurteollisuutta 1860-luvulla
Sahoja perustettiin suurien vesistöjen laskujokien suulle, kuten Poriin
Ensimmäinen Suomen höyrysaha perustettiin Iijoen suulle vuonna 1860
Paperiteollisuus alkoi puuhiomoista, joita perustettiin 1860- ja 1870-luvuilla
Vuonna 1857 luovuttiin rajoituksista, jotka koskivat sahojen perustamista
Yli puolet Suomen viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita 1900-luvun alussa
Metsien arvo nousi ja maaseudulla alettiin siirtyä luontaistaloudesta rahatalouteen
Muiden elinkeinojen kehittyminen
Muuta teollisuutta ja monia pieniä palveluelinkeinojen yrityksiä syntyi
Metalli- ja konepajateollisuus kehittyi
Teollisuustaajamiin ja- kaupunkeihin kehittyi leipomoita ja panimoita
Teollistumiselle leimallista oli ulkomaalaisten yrittäjien, rahoituksen ja vaikutteiden suuri merkitys
Ulkomailta otettiin mallia
Ulkomailta muutettiin Suomeen ja Suomesta ulkomaille