Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mielenterveys (kpl12-14) - Coggle Diagram
Mielenterveys (kpl12-14)
Mielenterveyttä kuormittavat tekijät
Mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä
Itsensä väheksyminen, heikko itsetunto
Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin tai muihin läheisiin ihmisiin
Yksinäisyys, eristäytyminen tutuista ihmissuhteista
Kiusaaminen, syrjäytyminen
Mielekkään tekemisen puute
Päihteiden käyttö
Liian kuormittava työ
Erot ja menetykset
Toistuvat voimakkaat pettymykset
Haavoittavat, liian varhaiset seksikokemukset
Väkivalta
Stressi
Tilanne, jossa ihminen ponnistelee tavoitteensa saavuttamiseksi tai tarpeidensa tyydyttämiseksi voi aiheuttaa stressiä
Suoritusstressi
Tekemiseen ja suoriutumiseen liittyvä stressi, esim. urheilukilpili
Tunnepohjainen stressi
Voimakkaiden kokemusten tai elämänmuutosten aiheuttama stressi, esim. riitelystä aheutuva stressi
Eustressi
Myönteinen stressi, edesauttaa ponnistelua, esim. esiintyminen tai koetilanne
Distressi
Haitallinen stressi, esim. jos jokin hankala tilanne pitkittyy liikaa
Stressiä aiheuttavat tekijät vaihtelevat eri ihmisillä (lapsi, aikuinen, lukiolainen)
Stressireaktio
Vereen erittyy stressihormoneja (kortisoli, adrenaliini)= hengitys ja syke kiihtyvät, verenpaine kohoaa ja lihakset jännittyvät
Fyysisiä oireita: väsymys, päänsärky, vatsavaivat, unihäiriöt, flunssakierre, selkävaivat tai muut kivut
Psyykkiset oireet: masentuneisuus, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, ärsyyntyneisyys, hallitsemattomat tunteenpurkaukset, muistiongelmat tai seksuaalinen haluttomuus
Kolme vaihetta: Hälytysvaihe, Vastustusvaihe, uupumisvaihe
Seuraukset & haitat
Pitkäaikainen stressi lisää sairastumisriskiä
Voi nostaa verenpainetta pysyvästi, vaikuttaa epäedullisesti veren sokeri- ja kolesteroliarvoihin (altistaa sydän ja verisuonitaudeille)
Pahentaa jo olemassaolevien sairauksien oireita
Maennus ja muut mielenterveydenhäiriöt
Työ- tai koulu-uupumus
Haitalliset elintavat
Hallintakeinot:
Ongelmkeskeinen hallintakeino
vaikutetaan stressitekijöihin tai -tilanteisiin (tekijöitä voi pyrkiä poistamaan tai vähentämään)
Tunnekeskeinen hallintakeino
Pyritään muuttamaan haitallisia tuntemuksia (myönteinen ajattelu)
Kriisit
Elämänkäänne, jonka seurauksena elämä tavalla tai toisella muuttuu
Kehityskriisit
Ihmisen luonnollisiin elämänvaiheisiin kuuluvat siirtymävaiheet (murrosikä, opiskelun aloittaminen, perheen perustaminen)
Muutos pohjimmiltaan myönteinen, voi etukäteen valmistua
Elämänkriisit
Suuria elämää mullistavia muutoksia, joita ei satu kaikille, liittyy pitkäkestoinen psyykkinen rasitus (ihmissuhteen päättyminen, työpaikan vaihto)
Voi tapahtua yllättäen tai tapahtuu vähitellen eli osaan voi henkisesti valmistautua
Äkilliset kriisit
Odottamaton, järkyttävä tapahtuma (vakavat sairaudet, väkivallan kohteeksi joutuminen, odottamaton kuolema)
Ei voi etukäteen valmistautua
Kriisin vaiheet
Sokkivaihe
Reaktiovaihe
Käsittelyvaihe
Uudelleen suuntautuminen
Erilaiset selviytyjät (s.145)
Mielenterveyden häiriöt
Sairastuminen yleensä monien tekijöiden summa
Mielenterveyden häiriöitä
Mielialahäiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö
Masennuksen oireet: pysyvä mielialan lasku, kyvyttömyys kokea mielihyvää, kiinnotusken ja keskittymisen puute
Sairastumisen taustalla on useita biologisia, psykologisia ja sosiaalisia syitä. (alkoholi, jokin suuri muutos, perimä, ylikuormitus
Hoitaminen: lääkkeet + psykoterapia
Avun hakeminen tarpeeksi ajoissa!!
Vaikutukset yhteiskuntaan merkittävät
Talous (sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, itsemurhariski
Masennusta on monenlaista: Synnytyksen jälkeinen masennus, Sairauksiin liittyvä, Kaamosmasennus sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö
Ahdistuneisuushäiriöt (yleisimpiä sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö)
Psykoosit (skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoosi
Syömishäiriöt (laihuushäiriö, ahmimishäiriö, epätyypillinen syömishäiriö)
Yleisin ahmimishäiriö (bulimia), tiukka ruokavalio ja ahmimisen vuorottelu
Tunnetuin laihuushäiriö (anoreksia)
Hoito & ehkäisy
Paraneminen on vuosien prosessi
Läheisten tuki, psykiatri, ravitsemusterapeutti, sisätautilääkärin yhteistyö
Riippuvuudet (alkoholi, nikotiini, huumeet)
Mielenterveyteen liittyviä käsitteitä
Mielenterveys
Psyykkistä ja henkistä hyvinvointia
Vaihtelee eri elämänvaiheissa
Positiivinen mielenterveys
Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä siten, että syntyy tunnetoiveikkuudesta ja elämänhallinnasta.
Tyytyväisyys, myönteinen käsitys itsestä ja omista kehitysmahdollisuuksista sekä riittävän hyvä itseluottamus
Välittäjäaineet
Dopamiini
Mielihyvää ja nautintoa tuottava hormoni; auttaa keskittymään ja toimimaan järjestelmällisesti; esimerkiksi hellyys, kehuminen ja seksi lisäävät aivojen dopamiinituotantoa
Serotoniini
Mielialahormoni; vajaus ilmenee alakulona, apatiana ja kroonisena väsymyksenä, vaikuttaa myös seksuaalisuuteen ja aggressiivisuuteen; puute lisää impulsiivisuutta ja väkivaltaisuutta
Endorfiini
Lieventää kivun tunnetta, tuottaa hyvänolon kokemuksia; fyysinen rasitus ja liikunta lisäävät eritystä
Adrenaliini
Kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa keuhkoputkia ja lisää lihasten energiansaantia muuttamalla sokeriaineenvaihduntaa
Noradrenaliini
Kipua estävä tai lievittävä hormoni, vaikuttaa mielialaan
Surutyö
Henkinen prosessi, jonka henkilö joutuu käymään läpi koettuaan menetyksen, esim. läheisen kuolema
Samankaltaiset vaiheet, kuin äkillisessä kriisissä
Sureva ihminen on yleensä stressaantunut
Mielenterveyttä suojaavat tekijät
Elintavat
Tietoista edistmistä omilla elintavoilla
Ruoka
Säännöllinen ruokarytmi & terveellinen ravitsemus edistävät jaksamista ja painonhallintaa (itsetunto, minäkäsitys=edistävät mielenterveyttä)
Yhdessä syöminen edistää myös sosiaalista terveyttä
Syöminen vaikuttaa aivojen kemiaan
Hitaat hiilihydraatit ja proteiinipitoinen ruoka lisäävät aivojen välittäjäaineiden erittymistä (dopamiini & serotoniini)
Myös rasvoilla on osuutensa mielialan säätelyssä: terveelliset rasvat ja omega 3 -rasvahapot vaikuttavat suotuisasti aivojen toimintaan ja mielialaan
Uni
Riittävä uni tukee psyykkistä palautumista
Jatkuva väsymys heikentää elämänlaatua; aiheuttaa alakuloisuutta, ärtymystä, keskittymiskyvyn ja oppimisen häiriöt
Liikunta
Sopivasti haastava ja kuormittava, omaehtoinen liikunta edistää fyysisen terveyden lisäksi psyykkistä terveyttä; rentouttaa ja lisää endorfiinin erittymistä
Mahdollisuus luoda sosiaalisia suhteita
Nostaa mielialaa, edistää stressinhallintaa sekä auttaa vähentämään haastavien elämäntilanteiden aiheuttamaa jännitystä, ahdistusta ja pelkoa
Päihteettömyys
Alkoholi vähentää serotoniinin erittymistä + lisää stressihormonien erittymistä. Runsas käyttö on yhteydessä esim masennukseen.
Huumeet kuten esimerkiksi kannabis vaikuttaa moniin hermovälittäjäaineisiin ja voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle
Rentoutuminen
Edistää sekä psyyken että kehon hyvinvointia
Rentoutuneena osaa nauttia asioista enemmän, silloin on myös luovempi, oppiminen tehostuu ja ajattelu selkeytyy
Harrastukset, luontokokemukset, musiikki, lukeminen rentouttavat
Rentoutuneena aivosähkökäyrän taajuus laskee ja aivopuoliskojen yhteistoiminta tehostuu, mikä lisää mielihyvän tunnetta
Myönteinen asenne
Myönteinen asenne edistää hyvinvointia
Pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä, realistiset tavoitteet, itsensä arvostaminen, elämän arvot sekä moraaliset käsitykset
Kokemus elämän mielekkyydestä auttaa vastoinkäymisissä
Tunnetaidot
Kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä ristiriitojen ratkaisutaidot
Hyvät tunnetaidot= joustavuus ja hyvin sopeutuu erilaisiin tilanteisiin, mutta pystyy myös mielekkäällä tavalla ilmaisemaan turhautumistaan
Täytyy osata sietää pettymyksiä, vastoinkäymisiä sekä menetyksiä, sillä ne ovat osa elämää
Ssosiaaliset suhteet
Yhteiskunta
Turvallinen ja kannustava kasvuympäristö
Kaatavat mielenterveys- ja päihdeongelmia ehkäisevät palvelut eri ikäryhmille ja riskiryhmille
Mahdollisuus apuun ja saada hoitoa mielenterveyden ongelmiin
Hyvät koulutus- ja työmahdollisuudet, riittävä toimeentulo
Turvallinen elinympäristö
Vakaa yhteiskunnallinen tilanne