Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen talouselämän kehitys ja teollistumisen alkuajat - Coggle Diagram
Suomen talouselämän kehitys ja teollistumisen alkuajat
Maatalous
Oli tehotona ja katovuodet olivat haittana Suomen väestölle. Viljasta oli eniten pulaa --> Nälkävuodet 1860-luvun lopulla. Viljasato jäi pieneksi koska talvet oli pitkiä ja kesät kylmiä
Maataloutta alettiin koneellistaa ja muuttaa viljan viljely karjankasvatukseen
Karjankasvatus oli tuottavampaa koska viljan hinta oli laskenut ja kasvukausi oli lyhyt Suomessa.
Maidosta saatu voi kävi kaupaksi ulkomailla
Karjatalouden yleistyessä karjanjalostus kehittyi
Tuloerot alkoivat kasvamaan, sillä maaseudun tilattoman väestön määrä oli kasvanut jolloin työvoimasta oli ylitarjontaa
Talous
valtion talouspolitiikkaa ohjasi merkantilismi, jossa tuotano keskitettiin tietylle yritykselle
Kauppoja ei saanut perustaa maaseuduille ja kaupankäynti perustui kierteleviin kauppiasiin.
Taloutta alettiin uudistamaan 1850-luvun loppupuolella
Tsaari Aleksanteri II alkoi uudistamaan Venäjän elinkeinolainsäädäntöä ja talouselämää, joka mahdollisti uudistukset Suomessa.
Aatelisto alkoi hyväksymään liberalisimin, jolloin talouden rajoituksia alettiin purkamaan
Syynä oli myös Suomen jatkuvat vaikeudet ravinnon tuotannossa
Taloudellinen toiminta vapauttettiin valtion sääntelystä. 1850-luvulla kauppa vapautettiin maaseuduilta. Seuraavana vuosikymmenenä osakeyhtöiden perustaminen sallittiin
Talouden keskeisiä uudistuksia olivat elinkeinovapaus ja muuttovapaus v.1870. Yrityksiä saatiin perustaa minne tahansa paikkakuntaan ja uusien tehtaiden rakentuessa ne saivat työntekijöitä. Mahdollisuus muuttaa työn perässä.
Vuonna 1860, Suomi otti oman rahan, markan käyttöön. Venäjän rupla koettiin epävakaana valuuttana ja omaan valuuttaan siirtyminen edisti Suomen talouden vakautta
Liikenneyhteyksien parantaminen
Vuonna 1845 alettiin tekemään Saimaan kanavaa, jonka tarkoitus oli yhdistää tämä Suomen suuri vesialue Itämereen. Hanke oli valtava, jonka kustannukset ylittivät Suomen budjetin. Saimaan kanava avattiin liikenteelle v.1856
Ensimmäinen rautatieyhteys avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille v. 1862. Rataa jatketiin Viipuriin ja Pietariin, sitten Turkuun ja Tampereelle.
Metsäteollisuus
Merkantilismin mukaan sahoja ei saanut perustaa koska puutavaran pelättiin loppuvan. Rajoituksista luovutiin v.1857. Höyrysahojen perustaminen sallittiin, joka antoi mahdollisuuden perustaa sahan muuallekkin kuin koskien lähelle.
Sahateollisuudesta tuli suurteollisuutta v.1860, kun v.1861 asetus poisti viimeisetkin rajoitukset. Sahoja alettiin perustamaan Kotkaan, Poriin ja Pohjois-Suomeen. Tuotteita myytiin Länsi-Eurooppaan.
Paperiteollisuus sai alkunsa paperihiomoista, jotka perustettiin 1860-70-luvuilla Nokialle, Tampereelle ja Kymenlaaksoon.Tuotteita myytiin Venäjään.
Yli puolet Suomen viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita 1900-luvun alkuun mennessä
Metsien arvo alkoi nousemaan ja vähitellen maaseudulla alettiin siirtyä luontaistaloudesta rahatalouteen
Tuloerot alkoivat kasvamaan ja yhteiskunnan epätasa-arvoisuus lisääntyi. Talonpojat ja kartanonherrat jotka omistivat metsämaita vaurastuivat. Tilattomien torppareiden ja muun työväestön ostovoima heikentyi.