Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

SÄHKÖMAGNETISMI - Coggle Diagram

- - - - Havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
      - Virtapiirin osia
        
        Jännitelähteet (paristot ja akut), joiden napojen välillä täytyy olla jännite
        
        Kuormittavat komponentit (esim. lamput ja vastukset)
        
        Johtimet
        
        Mittarit
      - Suljettu, kun siinä oleva jännitelähde ylläpitää sähkövirtaa
      - Avoin, kun sähkövirta ei pääse kulkemaan siinä
    - - Voi olla tasavirtaa (DC) tai vaihtovirtaa (AC)
        
        Tasavirtaa saadaan paristoista ja akuista
        
        Vaihtovirtaa saadaan sähköverkosta
      - Vaatii aina virtapiirin
      - Varauksellisten hiukkasten (esim. elektronit, ionit) liikettä
      - Suunta on jännitelähteen ulkopuolella jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan, eli suunta on vastakkainen elektronien liikkeen suunnalle
      - Sähkönjohtavuus
        
        Eri materiaalit eroavat toisistaan siinä, miten hyvin elektronit pääsevät aineessa liikkumaan
        
        Materiaalit voidaan jakaa johteisiin, eristeisiin ja puolijohteisiin
        
        Johteessa elektronit liikkuvat vapaasti
        
        Eriste on aine, jossa vapaita varauksenkuljettajia on vähän tai ei ole ollenkaan
        
        Puolijohteiden sähkönjohtavuutta voidaan muuttaa
      - Metallijohtimessa kulkeva sähkövirta voidaan määritellä johtimen poikkileikkauksen läpi menneen sähkövarauksen avulla: , on poikkipinnan läpi siirtyneen varauksen suuruus ajassa
      - Kirchhoffin 1. laki: virtapiirin tiettyyn pisteeseen tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen summa
      - Sähkövirran vaikutukset
        
        Lämpövaikutus
        
        Kemiallinen vaikutus
        
        Magneettinen vaikutus
        
        Säteilyvaikutus
    - - Voi olla tasajännitettä tai vaihtojännitettä
      - Kuvaa jännitelähdettä
      - Jännitehäviö
        
        Kuormittavan komponentin (esim. lampun) napojen välinen jännite
        
        Myös jännitelähde voi aiheuttaa jännitehäviöitä
      - Jännitelähde
        
        Jännitelähteet voidaan kytkeä keskenään sarjaan tai rinnan
        
        Sarjaankytkennässä paristojen erimerkkiset navat yhdistetäään peräkkäin toisiinsa
        
        Lähdejännite ja napajännite ovat yksittäisten lähdejännitteiden ja napajännitteiden summa
        
        Rinnankytkennässä paristot kytketään siten, että paristojen samanmerkkiset navat yhdistetään toisiinsa
        
        Keskenään samanlaisten paristojen kokonaisjännite on sama kuin yksittäisen pariston napajännite
        
        Napajännite U
        
        Pariston tai akun napojen välinen jännite silloin, kun jännitelähdettä kuormitetaan
        
        , E on lähdejännite ja pariston jännitehäviö
        
        Lähdejännite E
        
        Pariston tai akun napojen välinen jännite silloin, kun se mitataan kuormittamattomasta jännitelähteestä
        
        Jännitelähde synnyttää suljettuun virtapiiriin sähkövirran
      - Jännitemittari kytketään tutkittavan laitteen rinnalle
    - - Ilmaisee virtapiirin pisteiden jännitteet sovittuun nollapotentiaaliin nähden
      - Potentiaalitarkasteluissa jokin virtapiirin piste maadoitetaan: tämän pisteen potentiaali on nolla
      - Virtapiirissä pisteiden B ja A välinen jännite on näiden pisteiden erotus eli potentiaalierotus:
      - Potentiaalin arvo muuttuu kaikissa virtapiirin komponenteissa
      - Virtapiirin toimintaa voidaan tarkastella potentiaalimuutosten avulla kiertämällä virtapiiri läpi komponentti kerrallaan
        
        Kun kierretään sähkövirran kanssa samaan suuntaan:
        
        Jännitelähteet lisäävät potentiaalia
        
        Kuormittavat komponentit alentavat potentiaalia
        
        Kirchhoffin 2. laki: suljetusssa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla eli
    - - Laitteen sähköteho on suoraan verrannollinen laitteen jännitehäviöön ja laitteen läpi kulkevaan sähkövirtaan eli
      - Joulen laki
        
        Laite, jonka resistanssi on R ja jonka läpi kulkee sähkövirta I, muuntaa ottaamaansa energiaa lämmöksi teholla
        
        Laite myös kuluttaa energiaa tällä teholla
      - Sähkölaitteen muuntama energia lasketaan kertomalla laitteen keskimääräinen sähköteho ja käyttöaika keskenään eli
  - - - Tyhjiössä
        
        , r on hiukkasten välinen etäisyys, sähkövakio eli tyhjiön permittiivisyys, k Coulombin vakio
      - Eristeessä
        
        , on eristeen suhteellinen permittiivisyys
      - Kuvaa kahden pistemäisen varauksen välistä sähköistä voimaa
    - - Varatun kappaleen ympärillä on sähkökenttä, joka ilmenee muihin varattuihin kappaleisiin vaikuttavana voimana
      - Sähkökenttä toimii sähkövuorovaikutuksen välittäjänä
      - Sähkökentän kenttäviivat
        
        Kuvaavat sähkökentän suuntaa, muotoa ja voimakkuutta
        
        Lähtevät positiivisesti varatusta kappaleesta ja päättyvät negatiivisesti varattuun kappaleeseen
      - Sähkökentän voimakkuus
        
        Vektorisuure, jonka suunta osoittaa sähkökentän (kenttäviivojen) suunnan
        
        Sähköisen voiman ja testivarauksen suhde:
      - Homogeeninen sähkökenttä
        
        Sähkökentän voimakkuus ja suunta ovat kaikkialla kentässä samat
        
        Potentiaali
        
        Kuvaa sitä, mikä merkitys hiukkasen paikalla sähkökentässsä on sen liikkeeseen
        
        Potentiaalin kautta päästään tarkastelemaan esim. hiukkasen nopeutta, liike-energiaa ja hiukkasen liikuttamiseksi tehtävää työtä
        
        Potentiaali kentän suuntaisella etäisyydellä x potentiaalin nollatasosta:
        
        Jännite
        
        Kahden pisteen välinen jännite: , d on pisteitä vastaavien tasapotentiaalipintojen välimatka
      - Varattu kappale sähkökentässä
        
        Jos tarkasteltava hiukkanen tulee sähkökenttään kenttäviivojen suunnassa, sen vauhti muuttuu, mutta suunta ei muutu
        
        Jos tarkasteltava hiukkanen tulee sähkökenttään kohtisuorasti kenttäviivoja vastaan, hiukkasen vauhdin lisäksi myös hiukkasen liikesuunta muuttuu sähköisen voiman vuoksi
        
        Hiukkasen liikkeen tutkiminen sähkökentässä
        
        Newtonin 2. lain avulla
        
        Varattu kappale saa homogeenisessa sähkökentässä sähköisen voiman suuntaisen kiihtyvyyden
        
        Sähköisen voiman tekemän työn kautta, joka ilmenee hiukkasen liike-energian muutoksena
        
        Sähköisen voiman tekemä työ voidaan laskea, kun tiedetään hiukkasen liikkeen alku- ja loppupisteiden välinen jännite:
      - Pistemäisen varatun kappaleen sähkökenttä
        
        Pistevarauksen Q sähkökentän (Coulombin kentän) voimakkuuden suuruus etäisyydellä r varauksesta:
        
        Q>0, kentän suunta on varauksesta poispäin
        
        Q<0, kentän suunta on varauksen suuntaan
        
        Väliaineessa sähkökentän voimakkuuden suuruus on
      - Johdekappaleen ja eristekappaleen käyttäytyminen???
    - - Sähköinen vuorovaikutus
        
        Sähköinen vuorovaikutus ilmenee varattujen kappaleiden välillä
        
        Sähköisen vuorovaikutuksen aiheuttamaa voimaa kutsutaan sähköiseksi voimaksi
        
        Sähköisen vuorovaikutuksen suuruutta kuvataan sähköisellä voimalla
        
        Sähköinen vuorovaikutus välittyy sähkökentän kautta
      - On olemassa positiivisia ja negatiivisia sähkövarauksia
      - Sähkövaraus on hiukkasen tai kappaleen ominaisuus
      - Pienin luonnossa havaittua sähkövaraus on alkeisvaraus:
      - Kappaleen sähkövaraus
        
        Kappaleen sähkövaraus on alkeisvarauksen monikerta eli
        
        Tarkoittaa sitä, että kappaleessa on eri määrät elektroneja ja protoneja toisiinsa verrattuna
        
        Sähköisesti neutraalissa kappaleessa elektroneja ja protoneja on yhtä paljon
        
        Sähkövaraus voi syntyä esim. hankauksen tuloksena elektronien irrotessa ja siirtyessä toiseen hankaavaan kappaleeseen
      - Sähkövarauksen säilymislaki: Eristetyssä systeemissä positiivisten ja negatiivisten sähkövarausten summa on vakio
  - - - Systeemi, joka muodostuu kahdesta lähellä toisiaan olevasta johdekappaleesta, joilla on yhtäsuuret, vastakkaismerkkiset varaukset ja joiden välillä on eristekerros
      - Sähkötekniikan peruskomponentti, joka voidaan varata eli ladata jännitelähteen avulla
        
        Varatussa kondensaattorissa on varastoituna energiaa
        
        Kondensaattorin avulla voidaan varastoida energiaa ja vapauttaa sitä virtapiirin käyttöön
      - Yksinkertaisin kondensaattori on levykondensaattori
        
        Johdekappaleina johdelevyt
      - Kapasitanssi
        
        Kondensaattorilaki
        
        , Q on kondensaattorin sähkövaraus, U kondensaattorin jännite, C kondensaattorin kapasitanssi
        
        Kondensaattorin kapasitanssi kuvaa kondensaattorin sähkönvaraamiskykyä
        
        Levykondensaattorin kapasitanssi: , on eristeen suhteellinen permittiivisyys, tyhjiön permittiivisyys, A kondensaattorilevyn pinta-ala ja d levyjen välimatka
      - Kondensaattorin energia
        
        Varatun kondensaattorin energia on
    - - Puolijohteen sähkönjohtokykyyn voidaan vaikuttaa lisäämällä siihen epäpuhtausatomeja
      - Puolijohde: aine, johtaa sähköä heikommin kuin johde mutta paremmin kuin eriste
      - Puolijohteista valmistetut komponentit ovat elektroniikan perusta
        
        Diodi
        
        Puolijohdekomponentti, joka saadaan, kun p- ja n-tyypin puolijohde yhdistetään
        
        Liitoskohdassa n-tyypin puolijohteen elektronit kohtaavat p-tyypin puolijohteen aukot: tapahtuu rekombinaatio
        
        Rekombinaation seurauksena syntyy varauksenkuljettajista vapaa tyhjennysalue
        
        p-puolella negatiivinen varaus, n-puolella positiivinen varaus
        
        Tyhjennysalueeseen muodostuu sähkökenttä ja p- ja n-puolen välillä on potentiaaliero eli jännite
        
        1 more item...
        
        Kun diodi kytketään ulkoiseen jännitteeseen, se voidaan kytkeä
        
        1) päästösuuntaan: p-puoli jännitelähteen positiiviseen napaan, n-puoli negatiiviseen napaan
        
        Sähkövirta kulkee diodin läpi p-alueesta n-alueeseen, kun jännite ylittää kynnysjännitteen arvon
        
        Kynnysjännite voidaan lukea esim. diodin ominaiskäyrältä
        
        2) estosuuntaan: p-puoli negatiiviseen napaan, n-puoli positiiviseen napaan
        
        Ei sähkövirtaa, koska tyhjennysjännite on leveä
        
        Diodin käyttötarkoituksia:
        
        Merkkivalot
        
        Valaistus
        
        Jännitteen säätö zenerdiodilla
        
        Anturitekniikassa fotodiodit
        
        Yleinen elektroniikan komponentti, jonka tärkein ominaisuus on, että sähkövirta voi kulkea sen läpi vain yhteen suuntaan
        
        Tämän ominaisuuden takia diodia voidaan käyttää tasasuuntauksessa
        
        Tasasuuntauksessa vaihtojännite muutetaan tasajännitteeksi ja vaihtovirta tasavirraksi
        
        Tasajännite ja tasavirta ovat sykkiviä eli vaihtelevat nollan ja maksimiarvon välillä
        
        Transistori
        
        Mikropiirit
      - Puolijohteita on 2 tyyppiä
        
        p-tyypin puolijohteet
        
        Varauksenkuljettajina positiiviset aukot
        
        n-tyypin puolijohteet
        
        Varauksen kuljettajina negatiiviset elektronit
        
        Molemmat valmistetaan seostamalla alkuperäinen puolijohde epäpuhtausatomeilla
        
        p-tyyppi: seos akseptorilla
        
        Akseptorilla (=vastaanottaja) on ulkokuorella yksi elektroni vähemmän kuin alkuperäisellä puolijohdeatomilla
        
        Atomin välisiin sidoksiin jää aukko
        
        n-tyyppi: seos donorilla
        
        Donorilla (=luovuttaja) on ulkokuorella yksi elektroni enemmän kuin alkuperäisellä puolijohdeatomilla
        
        Atomien väliin jää vapaa elektroni
  - - - Lasketaan jakamalla vastuksen jännitehäviö vastuksen läpi kulkevalla sähkövirralla
    - - , U on jännitehäviö ja I on sähkövirta
      - Metallilangan resistanssi kasvaa suoraan verrannollisesti sähkövirran kasvaessa, kun lämpötila on vakio
    - - Sarjakytkennässä vastusten resistanssit ovat eli sarjaankytketyt vastukset voi laskea ikäänkuin yhdeksi vastukseksi
      - Rinnankytkennässä
        
        Rinnankytkettäessä kokonaisresistanssi pienenee ja virtapiirissä sähkövirta kasvaa
      - Vastuksen tarkoitus virtapiirissä on säädellä sähkövirran suuruutta
    - - Ohmin 2. laki: , aineen resistiivisyys, l langan pituus, A langan poikkipinta-ala
      - Johtimen poikkileikkauksen pinta-ala
      - Johtimen materiaali
        
        Materiaalin vaikutusta voidaan kuvata resistiivisyydellä
        
        Kuvaa aineen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua
        
        Hyvän sähköjohteen resistiivisyys on pieni
        
        Resistiivisyyttä voidaan nimittää myös ominaisresistanssiksi
      - Johtimen pituus
      - Lämpötila
        
        Mitä suurempi sähkövirta metallilangassa kulkee, sitä enemmän lanka lämpenee ja sitä suuremmaksi sen resistanssi kasvaa
  - - - Toimintaperiaate
        
        Toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon
        
        Käämi pyörii magneettikentässä (tai toisin päin)
        
        Suurimmat arvot, kun käämin silmukoiden taso on magneettikentän suuntainen
      - Tuottaa vaihtojännitettä
      - Generaattorin lähdejännite: , jossa
    - - Virta:
      - Jännite:
      - Teholliset arvot
        
        Yhtä suuri kuin tasavirran/tasajännitteen arvo, joka synnyttää vastuksessa yhtä paljon lämpöenergiaa kuin kyseinen vaihtovirta
        
        Vaihtovirran
        
        Vaihtojännitteen
    - - Toimintaperiaate
        
        Ensiökäämin muuttuva sähkövirta synnyttää muuttuvan magneettikentän, joka läpäisee muuntajan toisiokäämin
        
        Muuttuva magneettivuo indusoi toisiokäämiin vaihtojännitteen
      - Osat
        
        Ensiökäämi
        
        Toisiokäämi
        
        Rautasydän
        
        Rautasydämellä on lamellirakenne, jolla estetään pyörrevirtojen synty ja niistä aiheutuvat tehohäviöt
        
        Ideaalisessa muuntajassa ei tapahdu tehohäviöitä
      - Muuntajia tarvitaan muuntamaan jännite sopivaksi esim. sähkön siirtoa tai eri laitteita varten
      - Ideaalisen muuntajan muuntosuhde: , ja ovat ensiö- ja toisiopuolen kierrosluvut, ja jännitteiden teholliset arvot ja ja sähkövirtojen teholliset arvot
      - Muuntajan hyötysuhde: , on toisiopuolen antama teho ja ensiöpuolen jännitelähtestä ottama teho
        
        Muuntajien tehohäviöt ovat yleensä pieniä, joten muuntajien hyötysuhteet ovat lähellä arvoa 1
      - Sähköenergian siirto
        
        Tapahtuu suuren virtapiirin, sähköverkon avulla
        
        Sähköverkko jakautuu eri osiin
        
        1) Kantaverkko
        
        2) Alueverkko
        
        3) Jakeluverkko
        
        Sähkön siirto pitkiä matkoja pitää tehdä siten, että tehohäviöt olisivat mahdollisimman pieniä
        
        Siirtojohtimien tehphäviö on sitä pienempi, mitä suurempi on virtapiirin napajännite ja mitä pienempi on johtimessa kulkeva sähkövirta
    - - Piirin aiheuttama vastus vaihtovirralle
- - - - Kaksi kohtiota: pohjois- (N) ja eteläkohtio (S)
      - Samannimiset hylkivät toisiaan ja erinimiset vetävät puoleensa
      - Etävuorovaikutusta
    - - Kestomagneetit
        
        Magneetti, joka säilyttää magneettisuutensa vuosia
      - Sähkömagneetit
        
        Käämi, joka on yhdistetty tasavirtaan (rautasydän voimistaa)
    - - Kappale voi muuttua magneettikentässä magneettiseksi
      - Magneettisuus voidaan poistaa kuumentamalla, hakkaamalla magneettia tai vaihtovirralla
      - Magnetoituminen voi tapahtua sähkövirran avulla tai hankaamalla magnetoituvaa kappaletta kestomagneetilla samansuuntaisesti
      - Ferromagneettiset aineet magnetoituvat voimakkaasti ja voivat muodostaa kestomagneetteja
        
        Rauta
        
        Nikkeli
        
        Koboltti
      - Alkuaineilla elektronien spin synnyttää alkeismagneetteja
        
        Näiden avulla voidaan selittää aineiden magneettiset ominaisuudet
        
        Ferromagneettisilla aineilla varaukset ovat jakautuneet niin, että alkuaineelle on syntynyt alkeisalueita, joissa varaukset ovat samansuuntaisia
    - - Magneettikenttä on magneettia ympäröivä kolmiulotteinen alue
      - Mallinnetaan kenttäviivoilla
        
        Kuvaavat magneettikentän suuntaa ja voimakkuutta
        
        Suunta pohjoiskohtiosta eteläkohtioon magneetin ympärillä ja magneetin sisällä eteläkohtiosta pohjoiskohtioon
        
        Aina sulkeutuvia käyriä
        
        Tasossa rasti tarkoittaa, että kenttäviivat ovat poispäin katsojasta ja pisteet katsojaa kohti
      - Homogeenisessä magneettikentässä kentän suunta ja voimakkuus on sama kaikkialla
      - Magneettikentän voimakkuus
        
        Magneettivuo Φ
        
        Kohtisuoraan pinnan läpi kulkevien kenttäviivojen lukumäärä
        
        Magneettivuon tiheys
        
        Kenttäviivan tangentin suuntainen suure
        
        Kuvaa magneettikentän kenttäviivojen tiheyttä
    - - Sähkövirta synnyttää johtimen ympärille magneettikentän
      - Kenttäviivat kiertävät johdinta ja niiden suunta riippuu virran suunnasta kohtisuorassa johdinta
      - Kentän voimakkuus heikkenee etäisyyden kasvaessa
      - Biotin-Savartin laki eli suoran virtajohtimen magneettivuon tiheyden suuruus etäisyydellä r johtimesta:
    - - Silmukalle väännetyn johtimen sähkövirta muodostaa magneettikentän
      - Magneettikenttä on voimakkaimmillaan silmukan/käämin sisällä
      - Pitkän käämin sisällä magneettikenttä on likimain homogeeninen
      - Magneettikentän kenttäviivat suuntautuvat pohjoiskohtiosta eteläkohtioon käämin ympärillä
    - - Maan pohjoiskohtio on likimain maantieteellisellä etelänavalla ja toistepäin
      - Maapallon ympärillä on magneettikenttä
      - Magneettikenttä syntyy ytimen uloimmassa nestemäisessä kerroksessa syntyvien sähkövirtojen seurauksena
      - Deklinaatio: magneettineulan poikkeama maantieteellisestä pohjoissuunnasta
      - Inklinaatio: magneettineulan kallistuma vaakatasossa
    - - Magneettikentässä hiukkaseen vaikuttaa voima, jos:
        
        Hiukkasella on sähkövaraus
        
        Hiukkanen liikkuu
        
        Hiukkasen liikkeen suunta poikkeaa magneettikentän suunnasta
      - Magneettisen voiman voimakkuus lasketaan:
        
        Hiukkasen varaus q ilmaistaan itseisarvona
        
        Magneettinen voima on tässä tapauksessa kohtisuorassa hiukkasen liikettä ja magneettikenttää vastaan
        
        Hiukkasen saapuessa kulmassa, joka ei ole kohtisuorassa magneettikenttää vastaan, saadaan voima laskettua
    - - Hiukkasen liikkuessa kohtisuoraan magneettikenttää vastaan liikkuu hiukkanen tasaisessa ympyräliikkeessä
      - Newtonin II lain mukaisesti
      - Magneettisen voiman suunta on kohti ympyrä keskikohtaa
    - - Suora johdin
        
        Kun suora johdin on ulkoisessa magneettikentässä, syntyy magneettinen voima, joka on kohtisuorassa virtaa ja magneettivuon tiheyttä kohtaan
        
        Johtimeen kohdistuvan magneettisen voiman voimakkuus on
        
        Jos johdin ei ole kohtisuorassa magneettivuon tiheyttä vastaan, on voiman voimakkuus
        
        Lähekkäisissä ja yhdensuuntaisissa johtimissa syntyy joko hylkivä tai puoleensavetävä voima
        
        Samansuuntaisissa johtimissa voima on puoleensavetävä
        
        Erisuuntaisissa voima on hylkivä
      - Käämi
        
        Ulkoisessa magneettikentässä käämiin kohdistuu kääntävä momentti
        
        Momentti on suurimmillaan, kun käämin silmukoiden taso on kenttäviivojen suuntainen
        
        Momentti on nolla, kun käämin silmukoiden taso on kohtisuoraan kenttäviivoja kohtaan
    - - Suoran johtimen magneettikenttä
        
        Peukalo osoittaa virran suunnan ja muut sormet magneettikentän kenttäviivojen
      - Käämin magneettikentän
        
        Peukalo osoittaa kohti pohjoiskohtiota ja muut sormet virran suunnan käämin silmukoissa
      - Hiukkanen magneettikentässä
        
        Etusormi nopeuden suunta, peukalo voiman suunta, keskisormi magneettikentän kenttäviivojen
      - Suorajohdin ulkoisessa magneettikentässä
        
        Etusormi virran suunta, peukalo voiman suunta, keskisormi magneettikentän kenttäviivojen suunta
  - - - Lenzin lain avulla voidaan päätellä induktiovirran suunta
      - Virran muodostama magneettikenttä pyrkii kumoamaan magneettivuon muutoksen
      - Magneettivuon vahvistuessa syntyvä magneettikenttä on muuttuvan magneettikenttää vastainen, magneettivuon heiketessä syntyvä magneettikenttä on samansuuntainen muuttuvan magneettikentän kanssa
    - - Suoran johtimen liikkuessa poikittain vakionopeudella kohtisuorasti homogeenistä sähkökenttää vastaan indusoituu päiden välille lähdejännite
      - Indusoitunut lähdejännite voidaan laskea kaavalla (kaavaa voidaan käyttää myös muuttuvassa liikkeessä, jossa jokaista nopeuden arvoa vastaa tietty jännite)
      - Kun virtajohdin ei ole kohtisuorassa magneettikenttää vastaan voidaan lähdejännite laskea valitusta kulmasta riippuen tai
    - - Keskimääräinen induktiojännite induktiolain mukaan
      - Faradayn induktiolaki: hetkellinen induktiojännite on
      - Käämiin induktiojännite
    - - Magneetin läpi liikkuvaan metallilevyyn indusoituu sähkövirtoja alueisiin, jossa magneettivuo muuttuu: sähkövirtoja kutsutaan pyörrevirroiksi
      - Haitat
        
        Tehohäviöt muuntajien rautasydämissä, generaattoreissa
        
        Metallien kuumeneminen
      - Hyödyt ja sovellukset
        
        Induktioliesi
        
        Induktiojarru
        
        Metallin paljastin