Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Juutalainen vuodenkierto
uusivuosi
kestää kaksi päivää ja pidetään syys-lokakuussa
vuoden lopussa on tarkoitus havahtua siihen, että aikakin päättyy joskus ja hänetkin tuomitaan.
havahtumista symboloi torven soitto, jota soitetaan synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden ajan.
ensimmäisenä juhlapäivän iltana voidaan heitellä kiviä tai leivänmuruja
symboloi syntien poisheittämistä
uusi vuosi aloitetaan syömällä hunajaa ja omena
niiden maukeus symboloi parempaa elämää
Vuosi kestää 353-355 päivää kuun ja auringon kierron mukaan
suuri sovintopäivä eli jom kippur
on kymmenen päivän jälkeen uudesta vuodesta
kymmenen päivän aikanan muistellaan itsetehtyjä syntejä ja kadutaan niitä
on juutalaisista tärkein juhla
päivä paastotaan ja rukoillaan
paastoaminen ei koske uskonnollisesti alaikäisiä, raskaana olevia naisia, heikkokuntoisia ja vanhuksia
lehtimajajuhla eli sukkot
on syksyllä sovintopäivän jälkeen
juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihalla lehtevistä oksista majoja tai seurakunta rakentaa yhdessä sellaisen synagogan pihaan
symboloi väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiaset asuivat matkalla luvattuun maahan
juhlitaan myös sadonkorjuujuhlana
valon juhla eli hanukka
kestää kahdeksan päivää
vietetään keskellä talvea
taustalla on Jerusalemin temppelin häpäisy, jossa hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset tunkeutuivat temppeliin
juhlan aikaan lapset saavat lahjoja ja tarjolla on erilaisia herkkuja
purim-juhla
vietetään ennen pääsisäistä
taustalla on tarina juutalaisesta Esteristä, joka pelasti neuvokkuudellaan juutalaisia joukkotuholta
pääsiäinen eli pesah
pidetään keväällä
kestää yleensä seitsemän päivää
perustuu juutalaisten vapautumiseen Egyptin orjuudesta
juhlan aikaan kodissa ei saa säilyttää eikä syödä ollenkaan hapatettua ruokaa
symboloi juutalaisten lähtöä pakomatkalle Egyptistä, jolloin ei ollut aikaa hapattaa ruokia
alkaa synagogassa pidettävällä iltajumalanpalveluksella ja sedar-aterialla kotona
viikkojuhla eli savuot
perustuu kertomukseen, jossa Mooses tuli toisen kerran tuomaan vaeltajakansalle Jumalan antamat kymmenen käskyä
on seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä
vietetään myös sadonkorjuujuhlana
pyhiinvaellusjuhlat
koostuu lehtimajajuhlasta, pääsiäisestä ja viikkojuhlasta
Jerusalemin ollessa vielä olemassa oli tapana tehdä sinne pyhiinvaellus
elämänkaarirituaalit
nimien antaminen
pojat
ympärileikkaus kahdeksan päivän iässä
herättää nyḱyään paljon keskustelua, koska juutalaisille sitä ei tehdä lääketieteellisistä vaan eettisistä syistä
tytöt
äidin tuodessa tyttö ensimmäistä kertaa sapattiin
uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhla
bar mitzva eli poikien juhla
pojille pidetään 13 vuotiaana
bat mitzva eli tyttöjen juhla
tytöille pidetään 12 vuotiaana
juhlat järjestetään yleensä syntymäpäivän jälkeen seuraavana sapatina synagogassa ja kotona
häät
yhteisöllinen juhla
hääpari valmistautuu yleensä häihin paastoamalla
vihkiminen tapahtuu erityisen hääkatoksen alla
katos symboloi yhteistä kotia ja muistuttaa aikoija, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa
sisältävät pirteät tanssit
Sulhanen rikkoo lasin häiden lopussa
lasin särkeminen symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista
hautajaiset
yksinkertaiset juhlat
ruumis haudataan ruumispussissa tai yksinkertaisessa arkussa
tarkoitus osoittaa kaikkien samanarvoisuus kuoleman edessä
hautaaminen tapahtuu yleensä kahden päivän sisällä kuolemisesta
muistotilaisuus pidetään yleensä vuosi hautajaisten vuoksi
uskonnon harjoittaminen
sapaatti eli juutalaisten pyhäpäivä
perustuu kymmeneen käskyyn ja sitä pidetään launtaina, mutta se alkaa jo perjantai-iltana
normaalisti sapaattina ei saisi tehdä minkäänlaista työtä vaan silloin keskitytään rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen
eri juutalaisissa suuntauksissa sapaatin viettoa tulkitaan erilailla
Juutalaisuus kattaa sekä uskonnon, kulttuurin ja elämäntavan
Juutalaiset ihanteet koostuvat juutalaiseen lakiin, joka löytyy Toorasta, elämänohjeita löytyy Halakhassa
synagoga on juutalaisten tapaamis- ja kokoontumispaikka
synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukouskirjaa eli Sidduria, joka sisältää rukouksia eri tilanteisiin
juutalaisuudessa rukoilua pidetään yhteisöllisenä tapahtumana, sillä harvat pyyntörukouksetkin on kirjoitettu me-muodossa
toora-käärö on synagogan tärkein esine
yleensä jumalanpalveluksissa miehet ja naiset istuvat erilleen
juutalaisuus ja ruoka
juutalaisille on tärkeää puhtaussäännökset eli koser
koser sääntöjä noudattavassa kodissa astiat ovat erikseen liha- ja maitoruoille
eläimet on jaoteltu kiellettyhin ja sallittuihin ruokiin
sallitut
esim. naudanliha ja kana
kielletyt
esim. sianliha, hevonen, äyriäiset ja riistalinnut sekä veri
ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään
liharuoat
maitoruoat
neutraalit ruoat kuten kasvikset
vain pieni osa juutalaisista enää noudattaa täysin koser-ruokavaliota
juutalainen etikka
suhde Jumalaan ja muihin ihmisiin on erittäin tärkeää
näitä kumpaakin säädellään Toorassa sekä moraalisesti tärkeä asema on kymmenellä käskyllä
juutalaisille sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää ja myös kultainen sääntö
sosiaalinen oikeudenmukaisuus = pyrkimys edistää ihmisten välistä tasa-arvoa ja auttaa köyhiä
kultainen sääntö = elämänohje, jonka mukaan ihmisen on kohdeltava muita siten, kuinka hän haluaisi muiden kohtelevan häntä
myös luontoa ja eläimiä on kunnioitettava, sillä se on Jumalan luoma ja Toorassa sanotaan, että ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella luontoa
juutalaisuudessa myönnetään pahan olemassaolo ja se että jokainen tekee joskus syntiä, mutta sitä pitää pyrkiä välttämään ja katua aidosti