Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
TULVAT - Coggle Diagram
TULVAT
tulvatyypit
vesistötulva
Jokien ja järvien tulvimista, leviävät usein alaville alueille ja voivat peittäälaajoja maa-alueita esim. viljelysmaata.
jokitulva
Aiheutuu usein rankkasateista. Pohjoisilla alueilla ja vuoristoissa jokitulvat voivat saada alkunsa lumen sulamisvesistä tai jääpadoista. Tulvavesi leviää jokea ympäröiville maa-alueille, usein tulvatasangoille.
merivesitulva
Muodostuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi nousuvesi ja samanaikainen myrskyn rannikolle työntämä tulva-aalto saavat aikaan poikkeuksellisen voimakkaan merivesitulvan valtamerten rannikoilla.
kaupunkitulva
Syntyy, kun vettä sataa nopeasti katujen ja kattojen vettä läpäisemättömille pinnoille. Vesi ei pääse imeytymään maahan, jolloin se ohjautuu sadevesiviemäreihin ja ojiin. Voimakkaan sateen aikana niiden kyky ohjata vettä pois ei kuitenkaan riitä, jolloin muodostuu tulvia. Kaupunkitulvat voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja, koska rakennukset ja muu infrastruktuuri kastuvat.
kevättulva
Yleisin tulvatyyppi Suomessa: tapahtuu keväällä lumien sulaessa, voimakkuuteen vaikuttaa lumeen sitoutuneen veden määrä -> Kevättulva on poikkeuksellisen voimakas, jos lumi sulaa vasta myöhään keväällä ja samaan aikaan sataa vettä. Jos maa on roudassa eli maassa oleva vesi on jäässä, sulavesi ei pääse imeytymään
talvitulvat
Yleistyvät tulevaisuudessa, koska ilmaston lämpenemisen seurauksena Etelä-Suomen talvet ovat ajoittain lumettomia ja lämpötila vaihtelee pakkasen ja plus asteiden välillä.
-
tulvien syyt
Nousuvesi ja samanaikainen myrskyn rannikolle työntämä tulva-aalto saavat aikaan poikkeuksellisen voimakkaan merivesitulvan valtamerten rannikoilla.
Kuivilla alueilla sataa harvoin, mutta sateen tullessa ne ovat hyvin rankkoja, joten sateiden aikaan esiintyy usein tulvia. Suurimman osan vuotta kuivina olevissa aavikoiden jokiuomissa eli wadeissa tapahtuu salamatulvia, joissa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä -> tulvat ovat poikkeuksellisen voimakkaita, koska näillä alueilla maaperä imee yleensä hitaasti vettä.
Saviseen maaperään tai kallioon sadevesi ei pääse imeytymään, jolloin se jää maan pinnalle ja voimistaa tulvaa.
Tulvaherkkyyteen vaikuttaa myös alueen maaperän kaltevuus: Jyrkässä rinteessä vesi virtaa nopeasti ja kertyy jokien alajuoksulle tulviksi. Tasamaalla vesi sen sijaan virtaa hitaammin eikä tulvi yhtä herkästi.
Myös ihmisen toiminta on lisännyt tulvariskiä: jokia ja puroja on oiottu, ja niihin on rakennettu kanavia, joiden kautta vesi virtaa entistä nopeammin ja aiheuttaa tulvia jokien alajuoksulla.
-