Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Valistusajan taide ja tiede HI4 KPL12, Valistuksen merkitys meille,…
Valistusajan taide ja tiede
HI4 KPL12
Valistuksen merkitys meille
Valistus ei ollut koko kansan aate, mutta se vaikutti koko yhteiskuntaan
Ennen kaikkea porvaristo ajoi valistuksen sanomaa
Tärkeintä oli poistaa syntyperäiset etuoikeudet ja muut yksilön vapautta rajoittavat esteet
Tilalle tuli ''mahdollisuuksien tasa-arvo'' jossa yksilön kyvyt ja ahkeruus olisivat tärkeimmät ihmisen sosiaalisen arvostuksen perusteet
Valistus edisti sääty-yhteiskunnan hajoamista, vanhojen perinteiden murtumista ja yhteiskunnallisten uudistusten alkamista
Kristillisen maailmankuvan korvasi vähitellen tietoon perustuva maailmankuva
Valistuksen järjen ja hyödyn korostus vaikutti osaltaan Euroopassa 1700- ja 1800-luvulla tapahtuneeseen teolliseen vallankumoukseen
Taloudellisen liberalismin kehittäjä Adam Smith lasketaan myös valistusfilosofiksi
Valistus on myöhemmin nostettu länsimaisen kulttuurin yhdeksi merkittävimmistä käännekohdista, koska se korosti nykyiseen arvomaailmaamme sopivia asioita
Modernia eurooppalaista voi hyvällä syyllä kutsua valistuksen lapseksi
Valistuksen myötä Eurooppaan syntyi uusi ilmiö: julkinen keskustelu ja niin sanottu yleinen mielipide
Hovikulttuuria ja politiikkaa
Valistus kritisoi kirkkoa, säilytti kristinusko hallitsevan asemansa erityisesti katolisissa maissa läpi 1700-luvun, eikä valtaosa eurooppalaisista asettanut sitä kyseenalaiseksi
Ranska säilyi koko 1700-luvun ajan johtavana kulttuurimaana
Ranskan kieli korvasi 1700-luvulla yhä useammin latinan sivistyneistön keskustelukielenä Euroopassa
Kielen mukana levisi ranskankielinen kirjallisuus: esim. valistusfilosofia
Rokokoo
korvasi 1700-luvulla vähitellen barokin
Mahtailu vaihtui keimailuksi
Sirommat huonekalut
Pienemmät peruukit
Maalauksissa keveät luontoaiheet
Herkkä, aistillinen ja oikukas taide ristiriidassa valistuksen järjen korostamisen kanssa
Siksi rokokoota kritisoitiin ja sen tilalle vaadittiin taidetta, jossa olisi johdonmukaisuutta, selkeyttä, yksinkertaisuutta ja moraalista tinkimättömyyttä
Tätä myötä rokokoo vaihtui
uusklassismiin
1700-luvun alkupuolella
Uusklassismissa valistuksen aatteet ja antiikin klassien taide yhdistettynä
Luonnontiede ja kiinnostus muihin kansoihin
Valistuksen kiinnostus uutta tietoa kohtaan lisäsi luonnontieteiden harrastamista
Järkiperäiseen ajatteluun liittyi yritys luoda tieteellinen selitys yhteiskunnan lisäksi myös ympäristön ilmiöille
1700-luvun alussa luonnontieteiden suosima luonnon vertailu ja luokittelu ulotettiin ihmisiin, jonka myötä syntyivät teoriat ihmissuvun jakautumisesta eri rotuihin, joilla oli erilaisia ominaisuuksia
Ennen valistusta ei-eurooppalaisten kansojen erilaisuus selitettiin lähinnä sivistyksen ja kristillisyyden puuttumisella
1700-luvulla syntyi käsitys ''rotujen'' erilaisista luonteista
Yleensä eurooppalaiset kuvasivat muut kansat itseään huonompina
Vaikka löytöretkillä tavatut kansat usein alistettiin, herättivät eurooppalaisille tuntemattomien alueiden asukkaat myös vilpitöntä kiinnostusta 1600-luvulta lähtien
Nähtiin esimerkiksi, että amerikan alkuperäiskansat olivat onnellisempia koska eivät olleet sivistyneitä, ja että sivistys oli turmellut ihmisen
Kiinasta oltiin hyvin kiinnostuneita
Maan kulttuuri näytti olevan Euroopan kulttuuria vanhempi ja viisauteen ja filosofiaan perustunut hallitsemistapa herätti ihastusta
Teen juonti yleistyi, kiinalaisten posliiniesineiden ja maalausten keräilystä tuli muotia ja palatsien paviljonkeihin rakennettiin kiinalaisia paviljonkeja