Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Alamaisia kansalaisia HI4 KPL11, Ranskan suuri vallankumous, Yhdysvaltojen…
Alamaisia kansalaisia
HI4 KPL11
Ranskan suuri vallankumous
Amerikassa tapahunut vallankumous oli Ranskan porvareille oiva esimerkki siitä, kuinka epäoikeudenmukausta hallintoa voitiin vastustaa
Ranska oli 1780-luvulla vararikon partaalla ja velkaantunut
Talouden korjaaminen olisi edellyttänyt perinteisten verovapauksien rajoittamista, mitä aateli ja kirkko kuitenkin vastustivat
''Kolmas sääty'' ei olisi voinut ajaa läpi tarvittavia uudistuksia papiston ja aatelin vastustaessa niitä
Kolmannen säädyn välit aateliin ja papistoon kiristivät päivä päivältä
Lopulta kolmas sääty julistautui yksinään kansalliskokoukseksi, mikä oli suoranainen sodanjulistus
Ranska syöksyi sekavaan vallankumousaikaan
Ensimmäinen varsinainen taistelu heinäkuussa 1789
Pariisista vallankumous levisi maaseudulle
Kansalliskokous antoi Ludvig XVI:n edelleen pitää asemansa, mutta säätyjen erioikeudet poistettiin ja kirkon omaisuutta takavarikoitiin valtiolle
Tavoitteeksi asetettiin yhteiskunta, joka takaisi jäsenilleen turvallisuuden, perusoikeudet ja mahdollisuuden kehittyä omien kykyjensä mukaan
Barrikadeille noussut tavallinen kansa oli lukutaidotonta ja kouluja käymätöntä, joten se ei ollut selvillä valistusfilosofien ajatuksista
Vallankumouksen kärjessä marssinut porvaristo oli korkeammin koulutettu ja siten paremmin perillä valistusfilosofiasta
Ranskan kuningas vangittiin 1792 ja samana vuonna kansalliskokous julisti Ranskan tasavallaksi, jonka tavoitteena oli lisätä kansan valtaa
Uusi tasavalta ajautui kuitenkin puolueriitoihin
Kuningas mestattiin 1793
Tämä sai Englannin ja monet muut maat liittymään Ranskan vastaiseen rintamaan
Ranskaan julistettiin yleinen asevelvollisuus ja valta keskitettiin Robespierrelle, jonka avulla sotaonni kääntyi
Robespierre hyökkäsi rajusti myös kirkkoa vastaan ja kristinuskon tilalle luotiin uusi ateistinen vallankumoususkonto
Kansalliskokouksen jäsenet liittoutuivat ja vangitisivat Robespierren, joka mestattiin vuonna 1794
Vallanpitäjät vaihtuivat, mutta lupauksista huolimatta monet yhteiskunnan epäkohdat säilyivät
Vallankumousaika päättyi 1799, kun Napoleon otti vallan käsiintä
Tapahtumat Ranskassa jättivät pysyvän perinnön Euroopalle, erityisesti ihmisoikeuksien julistusta vuodelta 1789 on pidetty demokratiaan kuuluvien kansalaisoikeuksien esikuvana
Siinä näkyvät monien keskeisten valistusfilosofien ajatukset
Julistuksella ei kuitenkaan tarkoitettu vielä poliittista yhdenvertaisuutta, esim yleistä äänioikeutta ei kannatettu
Esim, naisen aseman parantamista vaatineet liikkeet syntyivät vasta 1800-luvun jälkipuolella
Järjestettyjä avioliittoja kuitenkin vastustettiin
Yhdysvaltojen itsenäistyminen
Ison Britannian ja Ranskan kesken käytiin 1700-luvun puolivälissä niin sanottu suuri siirtomaasota
Maat sotivat siirtomaiden hallinnasta ja kaupan herruudesta
Iso-Britannia voitti sodan
Siirtokuntien ja Iso-Britannian suhteet huononivat jatkuvasti, sillä päätti kerätä rahaa sodasta koituneisin velkoihin Pohjois-Amerikan siirtokunnilta
Siirtokunnissa emämaan valtaoikeudet olivat yleinen keskutelunaihe ja englantilaisia tuotteita boikotoitiin
Sanallinen vihapuhe kärjistyi vähitellen väkivaltaisuuksiksi, ja siirtokunnat ryhtyivät vallankumoukseen
Siirtokuntien edustajakokous antoi vuonna 1776 kuuluisan itsenäisyysjulistuksensa, jossa näkyivät alistuksen keskeiset vaatimukset: tasa-arvo, elämä, onni ja vapaus ihmisille, oikeudenmukainen valta
Siirtokuntien armeija voitti taistelun emämaata vastaan ja Iso-Britannia tunnusti siirtokuntien itsenäisyyden vuonna 1783
Sanoma vapaudesta ei kuitenkaan koskenut kaikkia amerikkalaisia
n. 15% amerikkalaisista oli orjia
Perusteltiin esim. rotujen värisellä erolla ja käsitys mustien alempiarvoisuudesta hyväksyttiin
Orjuus lakkautettiin sisällissodan seurauksena 1865, mutta rotuerottelulait poistettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen
Amerikan alkuperäisasukkaat jäivät sanoman ulkopuolelle
Uuden valtion hallinto rakennettiin Montesquieun vallan kolmijako-oppia noudattaen
Elämää säätyläisperheessä
1600- ja 1700-lukujen ihanneperheessä oli mies ja vaimo sekä lapsia ja palvelijoita
Mies oli perheen pää, naisen oli alistuttava hänen tahtoonsa
Ylempisäätyisissä perheissä oli usein enemmän lapsia kuin alempisäätyisissä perheissä
1700-luvulla pyrittiin edelleen säädynmukaiseen avioliittoon
Ylempien säätyjen pojat saivat koulutusta, jonka tavoittena oli antaa yleissivistystä tai ohjata esimerkiksi sotilasuralle
Oli myös hallittava ranskan kieli