Yhteiskunta kaipaa muutosta HI4 KPL10
Valistus ja yhteiskunnan epäkohdat
Valistus oli 1600-luvun lopulla syntynyt aatesuuntaus, joka korosti järjenkäyttöä ja arvosteli yhteiskunnan epäkohtia
1600-luvulla luonnontieteiden kehitys oli lisännyt uskoa järkeen
Valistusfilosofit uskoivat, että järkeä voitaisiin soveltaa myös yhteiskuntien kehittämiseen
Vaikka järki oli haastanut tiedemaailman uskonnon, hallitsi kirkko edelleen ihmisten mieliä ja elämää
Valistusfilosofit arvostelivat kirkon vahvaa asemaa ja vaativat uskonnon vapautta
Valistus oli ennen kaikkea ''ajettelutapojen vallankumousää
1600-luvun itsevaltius aiheutti ongelmia kansallisvaltioiden alamaisille
Lukuisat sodat ja hovimenot saatoivat valtioita konkurssin partaalle, ja laskun maksoivat yhteiskuntien verovelvolliset eli talonpojat ja porvarit
Tyytymättömyys vallanpitäjiä kohtaan kasvoi jatkuvasti
1700-luku
Valistusfilosofit
''Valistusfilosofian isä'' John Locke uskoi, että ihmiset ovat syntyjään tasa-arvoisia
Hänen mukaan valtaapitävien tehtävänä on huolehtia kansalaisten perusoikeuksista ja luoda puitteet, joissa jokainen saattaa käyttää henkilökohtaisia kykyjään omaisuutensa kartuttamiseen
Hän loi pohjan perustuslailliselle ajattelulle, jossa hallitsijoiden valta rajataan tiukasti lainsäädännöllä
Locken kannatukset saivat kannatusta erityisesti Ranskassa, jossa valta oli voimakkaasti keskittynyt itsevaltaiselle hallitsijalle
Valistusfilosofien arvostelun kohteena olivatkin sekä itsevaltiaat, että yhteiskunnan etuikeutettu yläluokka
Montesquieu on jäänyt historiaan erityisesti vallan kolmijako-opistaan
Hän tähdensi, että valta on sopivasti tasapainossa silloin, kun lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on annettu eri hallintoelimien käsiin
Sovelletaan nykyisin etenkin länsimaissa
Jean-Jacques Rousseau toi esiin ajatuksen täydellisestä demokratiasta
Yhteiskuntaa tulisi ohjata kansan yleinen mielipide ''yleistahto''
Vain kansa voisi säätää lakeja kansankokouksien avulla
Kansa valvoisi myös lakien toimeenpanijaa (esim. kuningas tai jokin neuvosto, jonka kansa katsoisi sopivammaksi asettaa)
Kansa voisi milloin tahansa rajoittaa toimeenpanovaltaa tai lakkauttaa sen kokonaan
Esikuvana antiikin Kreikan kaupunkivaltioit
Taistelu sensuuria ja tietämättömyyttä vastaan
Valistusfilosofit julistivat sananvapauden kuuluvan ihmisten perusoikeuksiin, mutta kirkko ja itsevaltaiset hallitsijat valvoivat mustasukkaisesti asemaansa ja erehtymättömyyttään
Erityisesti Ranskassa kaikenlainen hallitsijoiden ja kirkon arvostelu oli ankarasti kielletty
Mitään, mikä oli uskonnon oppien, valtion edun tai hyvien tapojen vastaista, ei saanut painaa
Kielloista huolimatta valistuksen aatteet levisivät pääosin painetun sanan välityksellä
Ranskalaiset valistusfilosofit esittivät asiansa joko salanimellä tai peitellysti rivien välissä sekä painattamalla kirjat ulkomailla
Myös suullisesti levisi
Poliittisten muutosten lisäksi valistusfilosofit halusivat tehdä tunnetuksi tieteen vallankumouksen tuloksia sekä taistella taikauskoa vastaan