Yhteiskunta kaipaa muutosta HI4 KPL10

Valistus ja yhteiskunnan epäkohdat

Valistus oli 1600-luvun lopulla syntynyt aatesuuntaus, joka korosti järjenkäyttöä ja arvosteli yhteiskunnan epäkohtia

1600-luvulla luonnontieteiden kehitys oli lisännyt uskoa järkeen

Valistusfilosofit uskoivat, että järkeä voitaisiin soveltaa myös yhteiskuntien kehittämiseen

Vaikka järki oli haastanut tiedemaailman uskonnon, hallitsi kirkko edelleen ihmisten mieliä ja elämää

Valistusfilosofit arvostelivat kirkon vahvaa asemaa ja vaativat uskonnon vapautta

Valistus oli ennen kaikkea ''ajettelutapojen vallankumousää

1600-luvun itsevaltius aiheutti ongelmia kansallisvaltioiden alamaisille

Lukuisat sodat ja hovimenot saatoivat valtioita konkurssin partaalle, ja laskun maksoivat yhteiskuntien verovelvolliset eli talonpojat ja porvarit

Tyytymättömyys vallanpitäjiä kohtaan kasvoi jatkuvasti

1700-luku

Valistusfilosofit

''Valistusfilosofian isä'' John Locke uskoi, että ihmiset ovat syntyjään tasa-arvoisia

Hänen mukaan valtaapitävien tehtävänä on huolehtia kansalaisten perusoikeuksista ja luoda puitteet, joissa jokainen saattaa käyttää henkilökohtaisia kykyjään omaisuutensa kartuttamiseen

Hän loi pohjan perustuslailliselle ajattelulle, jossa hallitsijoiden valta rajataan tiukasti lainsäädännöllä

Locken kannatukset saivat kannatusta erityisesti Ranskassa, jossa valta oli voimakkaasti keskittynyt itsevaltaiselle hallitsijalle

Valistusfilosofien arvostelun kohteena olivatkin sekä itsevaltiaat, että yhteiskunnan etuikeutettu yläluokka

Montesquieu on jäänyt historiaan erityisesti vallan kolmijako-opistaan

Hän tähdensi, että valta on sopivasti tasapainossa silloin, kun lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on annettu eri hallintoelimien käsiin

Sovelletaan nykyisin etenkin länsimaissa

Jean-Jacques Rousseau toi esiin ajatuksen täydellisestä demokratiasta

Yhteiskuntaa tulisi ohjata kansan yleinen mielipide ''yleistahto''

Vain kansa voisi säätää lakeja kansankokouksien avulla

Kansa valvoisi myös lakien toimeenpanijaa (esim. kuningas tai jokin neuvosto, jonka kansa katsoisi sopivammaksi asettaa)

Kansa voisi milloin tahansa rajoittaa toimeenpanovaltaa tai lakkauttaa sen kokonaan

Esikuvana antiikin Kreikan kaupunkivaltioit

Taistelu sensuuria ja tietämättömyyttä vastaan

Valistusfilosofit julistivat sananvapauden kuuluvan ihmisten perusoikeuksiin, mutta kirkko ja itsevaltaiset hallitsijat valvoivat mustasukkaisesti asemaansa ja erehtymättömyyttään

Erityisesti Ranskassa kaikenlainen hallitsijoiden ja kirkon arvostelu oli ankarasti kielletty

Mitään, mikä oli uskonnon oppien, valtion edun tai hyvien tapojen vastaista, ei saanut painaa

Kielloista huolimatta valistuksen aatteet levisivät pääosin painetun sanan välityksellä

Ranskalaiset valistusfilosofit esittivät asiansa joko salanimellä tai peitellysti rivien välissä sekä painattamalla kirjat ulkomailla

Myös suullisesti levisi

Poliittisten muutosten lisäksi valistusfilosofit halusivat tehdä tunnetuksi tieteen vallankumouksen tuloksia sekä taistella taikauskoa vastaan