Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Osaksi Venäjää - Coggle Diagram

- - - - Suomi sai kerätä tullimaksuja Suomen ja Venäjän rajalla
- - - - Napoleon päätti kukistaa Iso-Britannian mannermaansuluksi kutsutulla kauppasaarrolla, jossa Euroopan mantereelta ei saanut tuoda tuotteita Britanniaan eikä Brittien viedä sinne tuotteitaan
        
        Vuonna 1807 Napoleon solmi Venäjän keisari Aleksanteri I:n kanssa Tilsitin sopimuksen, joka toi Venäjän osaksi mannermaansulkusopimusta ja pakotti Venäjän painostamaan Ruotsin myös osaksi kauppasaartoa
        
        Venäjän yritykset painostaa Ruotsi mukaan mannermaansulkuun epäonnistui
        
        Ruotsi oli Iso-Britannialle tärkeä kauppakumppani, sillä merkittävä osa Iso-Britannian laivaston tarvitsemasta tervasta tuli Ruotsista
        
        Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf suhtautui myös henkilökohtaisesti kielteisesti nousukkaaksi katsomaansa Napoleoniin
- - - - Ruotsin armeija oli noin 20 000 sotilaan vahvuinen, heikommin aseistettu ja koulutettu sekä sotilaiden keski-ikä oli korkea. Suurin osa sotilaista tuli Suomesta.
        
        Ruotsin armeija päätti sodan alettua vetääntyä Turun rauhan rajalta aina Pohjanmaalle saakka odottamaan jäiden sulamisen jälkeen saapuvia vahvistuksia muualta Ruotsia.
        
        Venäjän armeija nopeasti valloitti Etelä-Suomen ja alkoi piirittää Viaporin linnaa, jonka tosin uskottiin kestävän apujoukkojen saapumiseen saakka, jolloin ne voisivat auttaa vastahyökkäyksessä venäläisiä vastaan
        
        Vuoden 1808 huhtikuussa Ruotsin armeija lopetti perääntymisen Oulun seudulla, sillä se laski sotilaiden moraalia. Käytiin ensimmäinen varsinainen taistelu Siikajoella, joka päättyi suomalaisten voittoon ja auttoi kohottamaan suomalaisten moraalia.
        
        Ruotsin armeija aloitti vastahyökkäyksen vuoden 1808 toukokuussa. Samoihin aikoihin Viaporin linna oli kuitenkin antautunut miltein taistelutta
        
        Vastahyökkäys onnistui etenemään Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta syksyyn mennessä sotatilanne kääntyi ruotsalaisille tappiolliseksi ja jouduttiin vetäytymään jälleen pohjoiseen
        
        1 more item...
        
        Suomalaiset sissit tukivat sotatoimia vahingoittamalla Venäjän huoltoa
- - - - Porvoon maapäivillä vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I antoi Suomen säädyille hallitsijanvakuudet, että Suomi saisi pitää vanhat lakinsa, erioikeutensa ja uskonsa,
        
        Suomea ei liitetty suoraan osaksi Venäjää, vaan Suomesta tehtiin autonominen suuriruhtinaskunta, Suomi sai päättää itse sisäisistä asioistaan, mutta ulkopoliittisista ja sotilaallisista asioista Venäjä vielä vastasi
        
        Suomen säädyt antoivat uskollisuudenvalansa Venäjän keisarille
        
        Keisarista tuli virallisesti Suomen suuriruhtinas, jota edusti Suomessa keisarin nimittämä kenraalikuvernööri
        
        Suomalaisten pelko väkivaltaisesta ja ankarasta miehityshallinnosta osoittautui aiheettomaksi. Suomalaisten pelko Venäjää kohtaan väheni
        
        Tämä tehtiin, jotta Suomen kansa ja säädyt saataisiin Venäjän puolelle ja suhteet Ruotsiin katkaistua. Pelättiin, että muuten suomalaiset ryhtyisivät vastarintaan ja sissisotaan
      - Rajoja myöhemmin tarkennettiin vuoden 1826 rajasopimuksella Venäjän ja Norjan välillä
      - Vuonna 1812 ns. Vanha Suomi, joka koostui Viipurin ja Käkisalmen lääneistä liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa