Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma - Coggle Diagram

- - - - Entiset kehitysmaat Kiinan, Brasilian ja Intian johdolla nousevat haastamaan vanhat suurvallat talouden herruudessa
    - - ihmisten lisääntyvä liikkuvuus, kaupungistuminen, globaali keskinäisriippuvuus, ilmastonmuutos, digitalisaatio, vallan siirtyminen kansallisvaltioilta kansainvälisille markkinoille
    - - Kaupungistuminen jatkaa kasvuaan: oletetaan, että vuoteen 2030 mennessä 60-70% maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Nuoret muuttaa pois syrjäseuduilta esim. sallivamman ja vapaamman elämäntyylin takia
  - - - Syntyvyys
        
        hälyttävässä laskussa ja siksi tarvitsee muualta nuorta työvoimaa parantamaan huoltosuhdettaan. Euroopan keskimääräinen lapsiluku on 1.5, mutta ideaali olisi 2.1. Irlannissa on Euroopan korkein syntyvyys: 2.1, mutta suuremmat perheet ovat siellä osa kulttuuria.
      - Kriisit
        
        Lähialueiden kriiseistä johtuen Euroopasta on tullut monille suuri unelmien kohde. Kuluneen 20 vuoden aikana siirtolaisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut (atm ~200 milj)
        
        Arabikevät
        
        mielenosoitusten ja kansannousujen aalto, jotka vastustivat pysähtyneitä, diktatuurisia hallintoja. Alkoi Tunisian vallankumouksesta vuodenvaihteessa 2010-2011 ja levisi muihin maihin.
        
        Pakolaiskriisi 2015
        
        Sopimukset
        
        Dublinin sopimus
        
        EU-sopimus, jonka mukaan maan, johon turvapaikanhakija saapui ensimmäisenä, tulee käsitellä turvapaikkahakemus. Muut maat voivat palauttaa hakijan ensimmäiseen maahan.)
        
        Pakolaissopimus
        
        Turkin ja EU:n solmima, 2016. Sopimuksen turvin haluttiin estää ihmissalakuljetus ja Länsi-Balkanin reitin käyttö Eurooppaan
        
        Schengen-sopimus
        
        Sallii vapaan liikkumisen Euroopan sisällä ilman rajatarkastuksia ja tulleja. Mukana 22 jäsenmaata ja Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi.)
        
        Mitä?
        
        Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa, mikä on suurin määrä pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Kriisin takana oli Syyrian sisällissota ja Pohjois-Afrikan ongelmat.
        
        Hillitsemiskeinot
        
        Kriisin hillitsemiseksi osa EU-maista luopui Schengen-alueen avoimista rajoista väliaikaisesti ja aloittivat rajatarkastukset. Saksa toivotti tulijat tervetulleiksi, mutta vuoden 2015 lopulla senkin oli rajoitettava tulijoiden määrää. Ruotsi otti toisiksi eniten.
        
        Itä-Euroopan maat (erityisesti Bulgaria, Unkari, Itävalta ja Slovenia) olivat erityisen tiukkoja maahantulopolitiikassaan, mikä aiheutti närää muissa maissa.
        
        EU käynnisti keväällä 2015 ihmissalakuljetuksen vastaisen operaatio Sophien. Italiaan ja muihin välimeren maihin pyrittiin paljon välimeren kautta – mutta se on äärimmäisen vaarallinen reitti ja heidät käännytettiin usein takaisin Italian maalle päästyään. Tämä aiheutti närää, ja Ranska ja Espanja painostettiin median kautta ottamaan tulijat vastaan.
        
        Viisumivapaus: Venäjä alkoi päästämään rajan läpi ilman viisumeita, toisin kuin Schengen-alueella. Taustalla oli korruptiota: salakuljettajat maksoivat virkamiehille isoja summia.
        
        Suomi
        
        Koska suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Ruotsin kautta Suomeen, Tornioon perustettiin järjestelykeskus kesä2015-alkuvuosi2016. Maahanmuuttajat sijoitettiin sieltä vastaanottokeskuksiin, joissa heille tarjottiin peruspalvelut ja toimeentulo ja lapsille koulua.
    - - Euroopassa ja Yhdysvalloissa populistijoukot ovat saaneet kannatusta ottamalla kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Esim. Donald Trump ja muurinsa sai hirveästi kannatusta, vaikka muuri tosiasiassa rajasi paljon muualta tulevaa halpatyövoimaa ulos.
  - - - Toisen maailmansodan jälkeen ihmisaktivismi sai tuulta alleen: nationalismin ajateltiin olevan sotien syynä. YK:n ihmisoikeusjulists 1948
    - - YK, EU ja Suurvallat ovat tärkeimpiä sääntöjen laatijia, mutta myös NGO:t, kuten amnesty tai punainen risti, WWF, lääkärit ilman rajoja…
    - - Valtiot
        
        Somemyrskyt ovat saaneet valtiot panostamaan viestintään: halutaan ylläpitää hyvää julkiskuvaa ja välttää epämiellyttävien asioiden paisuminen liian isoksi. Soraäänet estetään tarvittaessa kielloin ja rangaistuksin – kuten Venäjä on nyt tehnyt. Myös Kiina on aiemmin yrittänyt estää valtiota kritisoivia tietoja
      - Some myös tehokas väline: BLM-mustat ruudut, Pariisin terrori-iskujen jälkeiset ranskan liput fb-proffana tai ”i’m with ukraine”. Somessa on myös jaettu aiemmin julkiselta katseelta piiloteltuja juttuja, kuten H&M: tai Nestlé
    - - kansalaisuus
        
        ktiivinen kansallisvaltion jäsenyys, äänestämisoikeus jne
      - maailmankansalaisuus
        
        ihminen on osa kaikkea ihmiskuntaa
      - kosmopoliitti
        
        maailmankansalainen
  - - - hengitysilman saastuminen, liikajäte, valosaaste, metsien raivaus, liikakansoitus, uhanalaisten eläinten katoaminen, maaperä saastuu, melusaaste, ympäristökatastrofit (esim. öljyonnettomuudet  uppoamiset), vesipula, kemikaalit
      - Isoin haaste on energiankulutuksen hallinta: maailma kuluttaa yhä enemmän energiaa ja yli 80% energiasta tulee fossiilisista polttoaineista. Energiaa tulee eniten öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta. Koska uusiutuvat energiamuodot ovat kalliita, energiantuotanto on riippuvainen ydinvoimasta
    - - Ekologinen kestävyys
        
        ihmisten aineelliset tarpeet sovitetaan luonnon kantokyvyn rajoihin. ratkaisu: kestävä kehitys
      - Taloudellinen -
        
        kertakäyttötuotteiden vähentäminen, tuotteiden iän ja kierrättävyyden lisääminen
      - Sosiaalinen -
        
        kaikille samat oikeudet, palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet
      - Kulttuurinen -
        
        kulttuurien säilyttäminen, alueellisuus, tuntemus, arvostus
    - - EU:n päästökauppajärjestelmä
        
        saastuttaja maksaa laskun. jos yritys käyttää päästörajansa yli, heidän tulee ostaa ympärisöystävällisemmiltä laitoksilta heidän ”päästöylijäämänsä” omaan käyttöönsä. tätä ollaan uudistamassa kaudelle 2021-2030
      - Pariisin ilmastosopimus 2015
        
        195 maata allekirjoitti ja sitoutui rajoittamaan ilmaston lämpenemisen korkeintaan kahteen asteeseen. Trump irroitti USA:n siitä mutta Biden palautti
      - Energiamarkkinat
        
        Tavoite on luoda koko EU:n kattavat energiamarkkinat, jossa kansalaiset voi itse valita esim. haluamansa sähkötyypin
      - Päästöjen vähentäminen
        
        EU:n tavoite on vähentää kasvihuonepäästöjä 40%tilla aikavälillä 2015-2030
- - - - Unioni on hyväksynyt ehdokasmaiksi vuoden 2013 jälkeen Turkin, Pohjois-Makedonian, Montenegron, Serbian ja Albanian. Albaniaa vastustettu: haluttu ekaks muokkaavan oikeusvaltiorakennettaan. Ukraina jätti hakemuksen helmikuussa 2022
      - EU:n naapuruuspolitiikka (ENP)
        
        siihen kuuluu itäisiä naapurimaita. kauppasopimuksia jne.
    - - kööpenhaminassa 1993 hyväksytyt ehdot uusille unionin jäsenille.
      - vakaa hallinto
        
        demokratian, oikeusjärjestyksen ja ihmisoikeuksien noudattaminen
      - toimiva markkinatalous
      - EU:n tavoitteisiin ja koko lainsäädäntöön sitoutuminen
  - - - Turkki
        
        jäsenehdokas. Solmi vuonna 1963 unionin kanssa assosiosaatiosopimuksen (ns. Ankaran sopimus). Jäsenhakemuksen jätti vuonna 1987 ja jäsenehdokasstatuksen se sai 1999. Jäsenyysneuvottelut ei kuitenkaan etene. Tähän syynä ovat ihmisoikeuskysymykset (presidentillä liikaa valtaa) ja poliittiset epävakaudet
      - Kreikka
        
        Kreikkalaisten huono into unionia kohtaan johtuu oman maansa talouskriisistä. EU on yhdessä IMF:n kanssa lainannut rahaa Kreikalle siitä toipumiseen, mutta erittäin tiukoin ehdoin. Tämä on lisännyt kansalaisten vastustusta unionia kohtaan
        
        Euroskeptisyys
        
        Epäilevä tai jopa negatiivinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen toimintaan. Vastustus voi liittyä myös unioniin liittymiseen tai haluun erota unionista.
      - Balkanin maat
        
        Balkanin maissa on ollut epävarmuuksia (Kosovolla ei omia asevoimia, Bosnia-Herzegovinassa jännittynyt sisäinen tilanne ja Montenegron epäonnistunut vallankaappaus)
    - - piirteitä
        
        puolustaa kansaa ja vastustaa eliittiä, suoran demokratian lisääminen. eliitti on korruptoitunutta ja moraalitonta, etenkin EU
        
        suora, värikäs puhe
        
        asioiden yksinkertaistaminen
        
        karismaattinen johtaja
        
        globalisaatio- ja vapaakauppakriittisyys
        
        protektionismi eli oman maan talouden suojeleminen ja eristäytyminen
      - Kansallismielinen oikeistopopulismi
        
        syntyperäiset on kansalaisia, tiukka laki, maahanmuuttopolitiikka ja järjestys sekä erittäin tiukka kriittisyys EU:ta kohtaan. vaativat kansanäänestystä EU-erosta tai eroa eurojärjestelmästä. esim. Ranskan kansallinen rintama tai UK:n UIKP eli itsenäisyyspuolue.
      - Sosiaalinen vasemmistopopulismi
        
        kansaan sisältyy kaikki riippumatta mistään ominaisuuksista ja ajatellaan,että eliitti on kapitalistinen. kannattavat EU:ta, mutta haluavat muutoksia sen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen
    - - Yksikään EU:n jäsenmaa ei ollut koskaan aikaisemmin eronnut EU:sta
      - Brittien täytyy solmia uus kauppasopimus EU:n kanssa, koska ne haluu edelleen olla osa EU:n yhteismarkkinoit
- - - - ihmisarvo (esim. oikeus elämään ja henk. koht. koskemattomuuteen)
      - vapaudet (uskonnon, omantunnon…)
      - tasa-arvo (lain edessä, lapsen oikeudet, syrjintäkielto…)
      - yhteisvastuu (sosiaaliturva, työntekijän oikeudet, kuluttajansuoja…)
        
        Eurooppalainen sairaanhoitokortti
        
        Kortin avulla kansalainen on oikeutettu saamaan välitöntä sairaanhoitoa (EU-tai ETA-maissa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa) samaan hintaan kuin oleskelumaan asukkaat. Voi hakea kelasta. HUOM! kortti ei korvaa vakuutusta.
      - kansalaisen oikeudet (äänioikeus, liikkumisvapaus)
      - lainkäyttö (syyttömyysolettama, oikeus puolustukseen, laillisuusperiaate)
    - - Vetoomukset
        
        Kansalainen voi tehdä vetoomuksia EU:n parlamentille, joka ei voi ratkaista asiaa, mutta pyrkii vaikuttamaan asianomaisiin
      - Kantelut
        
        Unionin oikeusasiamiehelle voi osoittaa kantelut unionin toiminnasta
      - Europarlamenttivaalit
        
        Täysi-ikäinen voi äänestää europarlamenttivaaleissa ja asettua ehdolle vaaleissa omissa asuinmaassaan, vaikka se ei olisikaan kotimaansa. Jokaisella on europarlamenttivaaleissa yksi ääni käytettävänä, ja kansalainen päättää itse, käyttääkö sen kotimaassaan vai asuinmaassaan
      - EU:n kansalaisaloite
        
        Aloitteentekijän on perustettava ensin kansalaistoimikunta, jossa on jäseniä väh. 7 eri jäsenmaasta ja heidän on pyydettävä komissiota rekisteröimään heidän ehdotuksensa. Kansalaisaloite otettiin käyttöön 2012.
      - Komissiolle ehdotus
        
        Väh. 1 milj kansalaista voi tehdä Euroopan komissiolle ehdotuksen jostakin EU:n toimivaltaan kuuluvasta asiasta, josta komissio voi tehdä lakialoitteen. Allekirjoituksia on aikaa kerätä vuosi ja niitä pitää saada väh. 7 jäsenmaasta parlamenttipaikkojen mukaisessa suhteessa
      - Lobbaaminen
    - - Kansalaisen on vaikea ymmärtää unionin toimivuutta ja kokee unionin liian monimutkaiseksi. EU:n antamien direktiivien koetaan vain hankaloittavan arkipäivää
      - EU on tehnyt työtä tätä parantaakseen: Eurooppa-tiedotus järjestää tilaisuuksia ja kansalaisia aktivoitiin Kansalaisten Eurooppa-ohjelmalla 2014-2020
  - - - Työt
        
        Jos on työtön Suomessa, on oikeus lähtee 3kk ajaks työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää Suomen työttömyyspäivärahaan
        
        Eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES auttaa löytämään ulkomailla duunia
        
        EU:n kansalaisella oikeus hakea töitä toisesta jäsenvaltiosta ja häntä kohdeltava samanarvoisena kuin muita sen maan työnhakijoita (täytyy olla samat työehdot ja palkat)
      - Opiskelu
        
        vaihto-ohjelmat ja tutkinnon suorittaminen toisessa maassa, Erasmus+ ohjelmassa mukana jokainen suomalainen korkeakoulu
        
        Toisen asteen opintojen jälkeen EU-kansalaisilla on oikeus hakeutua mihin tahansa unionin jäsenmaahan opiskelemaan tutkintoa tai osaa siitä
        
        Bolognan prosessi: Tarkoitus synnyttää Eurooppalainen korkeakoulutusalue. Tutkinnot yhtenäistetään, koska atm toisessa maassa suoritettu korkeakoulututkinto ei kelpaa vielä kaikissa jäsenmaissa.
      - Vapaus oleskella jäsenmaissa (sekä Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissä) 3kk ilman mitään muodollisuuksia. Ja vaikka kansalainen olisi toisessa Schengen-maassa yli 3 kk, ei hän silti tarvitsisi oleskelulupaa, vaan voisi vain rekisteröityä poliisilaitoksella
      - 1985 sovittiin Schengen-alueesta, jossa ei ole rajatarkastuksia tai matkustusrajoituksia. Passi tai henkkarit täytyy kuitenkin olla mukana
      - Schengenin ulkorajoilla on voimassa rajatarkastukset, mutta ne voidaan ottaa myös tarpeen tullen käyttöön jäsenmaiden välisillä sisärajoilla. Esim. koronan takia näin tehtiin.
    - - Yhteiset laatuvaatimukset: CE-merkki kertoo siitä, että tuote täyttää unionin turvallisuusvaatimukset
      - Jos jokin tuote saa jossakin jäsenmaassa EU-hyväksynnän eli myyntiluvan, sen myyntiä ei voi kieltää muissa jäsenmaissa
      - Laajat tuotevalikoimat ja kuluttajan valinnanvapaus
      - Vapaat markkinat
    - - Eurooppalaisten pankkitilien tunnisteet ovat yhtenäiset
      - Maksut maiden välillä ovat ilmaisia
      - Kuluttaja voi helposti kilpailuttaa pankkeja
  - - - Tanska kuuluu EU:hun, mutta Tanskaan kuuluvat itsehallintoalueet Grönlanti ja Färsaaret eivät kuulu. Norjan kansanäänestys EU:hun liittymisestä ei saanut kansalta kannatusta vuonna 1972. Norja ja Islanti näkee, että EU-jäsenyys haittaisi elinkeinojaan ja haluavat siksi pitää päätösvallan itselleen
    - - Vain Suomella on kolmesta pohjoismaasta käytössä Euro. Siitä ei järjestetty kansanäänestystä, vaan eduskunta päätti siitä. Ruotsi ja Tanska on neuvotelleet itselleen sopimuksen euron ulkopuolelle jäämisestä. Eurokriisin myötä halukkuus liittyä yhteisvaluuttaan on heikentynyt
    - - Pohjoismaiden neuvosto
        
        virallinen pohjoismaiden yhteistyön parlamentaarinen elin, johon kuuluu 87 jäsentä kaikista Pohjoismaista (normit + Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret)
      - Pohjoismaiden ministerineuvosto
        
        Pohjosmaiden ministerit tekee yhteistyötä