II KOGNITION HERMOSTOLLINEN PERUSTA
HERMOSTO
jaetaan
ääreishermostoon
keskushermostoon
autonominen
somaattinen
sympaattinen "taistele ja pakene"
parasympaattinen "lepo"
aivot
selkäydin
toiminnalla
vastaanottaa ärsykkeitä ympäristöstä aistien avulla
siirtää, yhdistelee ja säilyttää tietoa mm. hermoston osien avulla
tekee konkreettisia käyttäytymisen muutoksia esim. lihasliikkeitä
(sähköisesti ja kemiallisesti)
rakentuu
neuroneista eli hermosoluista (ihmisen keskushermostossa n. 100 miljardia)
AIVOJEN TUTKIMINEN
kuvantamismenetelmien toiminta
pohjautuvat aivohen sähkömagneettisten ja radioaktiivisten ominaisuuksien mittaamiseen
esim. hermosolujoukko voidaan lamauttaa hetkellisesti, jolloin saadaan selville mikä aivoalue liittyy kyseiseen kognitiiviseen suoriutumiseen
kuvantamismenetelmiä
kudostyyppien (harmaa ja valkoinen aine) erilaisuus mahdollistaa rakenteelliset kuvantamismenetelmät
röntgenkuvaus (1900-luku) vaarallinen
röntgensäteisiin perustuva TT-kuvaus eli tietokonekerroskuvaus (1970-luku)
magneettiresonanssikuvaus eli MRI (1980-luku), tarkka kuvantaminen, tapahtumia aivoissa ei saada hetkestä hetkeen (perustuu vetyatomien magneettisiin ominaisuuksiin)
kaikilla etunsa ja heikkoutensa
EGG (elektroenkefalogrammi) eli aivosähkökäyrä, mittaa aivojen sähköistä toimintaa reaaliajassa, mutta paikantaminen ei yksityiskohtainen (koska kuvaus kallon pinnalta)
MEG eli magnetoenkefalografia, mittaa sähköisen toiminnan aiheuttamia magneettikenttiä. paikallisesti tarkempi kuin EEG(koske ei kallon läpi) eli ajalliseesti ja paikallisesti tarkka
yksittäissolurekisteröinti yksittäisen hermosolun/hermosoluryhmän aktivaation mittaaminen aivoihin työnnettävällä mikroelektrodilla(solun lähettämien hermoimpulssin määrää)
PET eli positroniemissiotomografia (1980-luku), radioaktiivisuuteen perustuva joka kuvaa elimistön kudoksia, ei paikallisesti tarkka, hidas & ionisoiva säteily. (Verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivista ainetta--> puoliintumisaika lyhyt-->gammasäteily vapautuu, jota voi kuvata)
fMRI eli toiminnallinen magneettikuvaus kuvaa veren happipitoisuuden muutoksia hemoglobiinin magneettisten ominaisuuksien avulla. Paikallisesti tarkka, nopea & turvallinen, toisaalta äänekäs joten kuuloon liittyvien aivotoimintoja ei voida tutkia sekä laitteisto on kallis. KÄYTETYIN
(säätelee/ohjaa ääreishermoston toimintaa)
hermottaa tahdonalaista lihaksistoa
hermottaa sileää lihaskudosta, sydänlihasta ja sisäelimiä (ylläpitää homeostaasia & elimistön mukautumista hormoneilla)
hormonit
sisäeritysjärjestelmä yhteydessä hermostoon, toisaalta hormonit hitaampia sekä sattumavaraisempia kuin välittäjäaineet
AIVON OSAT(toimivat yhdessä)
toimii levossa, unessa ja ruoansulatuksessa
fyysisen ponnistelun/nopeaan toiminnan vaatiessa
(=viestimiseen erikoistuneet molekyylit elimistössä), joiden avulla elimistö mukautetaan eri olosuhteisiin
ISOTAIVOT
VÄLIAIVOT
TAKA-AIVOT
AIVOLOHKOT
aistitietoa käsittelevät lohkot
jaetaan kahteen aivopuoliskoon eli hemisfääriin
tumakkeet(=harmaan aineen keskittymiä keskushermoston sisällä (aivoissa))
aivojen kehityksellisesti uusin osa, joka säätelee/muokkaa keskushermoston vastaaanottamaa tietoa
rakenne
ohut pintakerros, aivokuori ja kuorenalaisia osia
aivokuori (0,5 neliömetriä) on poimuttunut/uurteinen(tilan puutteen takia), sekä muutamia millimetrejä paksu harmaan aineen kerros aivojen pinnalla
harmaa aine koostuu dendriiteistä
vasen aivopuolisko
oikea aivopuolisko
aivopuoliskoja yhdistää aivokurkiainen (sadat miljoonat aksonit), joka on valkoisen aineen muodostama hermorata.
otsalohko(oranssi)
takaotsalohkossa
etuootsalohkossa
vaurioituessa henkilöllä ilmenee ongelmia toiminnan käynnistämisessä ja säätelyssä--> seurauksena esim. agressiivinen ja aloitekyvytön
toiminnan häirinnässä etuotsalohko aktivoituu
ohjaavat toimintaa sekä säätelevät tunteisen ilmaisia ja sosiaalista käyttäytymistä
tärkeä alue esim. toiminnanohjauksessa
keskiuurteen edessä sijaitsevissa poimuissa, suunnitellaan ja toteutetaan lihasliikkeitä(premotorisella alueella) -->primaari liikealue saa sähköisen stimuloinnin avulla aikaan lihasliikkeitä
primaari liikealue: liikekäskyt kootaan ja toteutetaan
aistialueet
päälaenlohko(vihreä)
käsittelevät tietoa
- primaari alue(ärsykkeiden yksinkertaisia piirteitä)
- sekundaari alue(yksinkertaisia piirteitä yhdistellään)
tarkemmin aistialueet
assosiaatioalue
aivokuoren alue, jossa yhdistellään tietoa kahdesta tai useammasta aistista esim. liikkumisessa käytetään aisteja apuna
kaikissa aivolohkoissa
koostuu: liikealue(sininen), tuntoalue(ruskea), näköalue(pinkki) & kuuloalue (liilaI
takaraivolohko(pinkki)
näköalueiden sijainti
tuntoaivokuorien sijainti
ohimolohko(liila)
kuuloalueiden sijainti
otsalohkon ja päälaenlohkon keskellä on keskiuurre
pikkuaivot
aivorunko
ydinjatke
talamus
hypotalamus
tyvitumakkeet
tumakemuodostelma(basaali gangliot) aivokuoren alla, säätelee tahdonalaisia liikkeitä
vaurioituneena henkilö aloitekyvytön ja liikkeitä vaikea muodostaa
mielihyvätumakkeet osallistuu mielihyvän/palkkiohaluisen toiminnan säätelyyn --> dopamiiniini välittäjäaineena. toiminnan häiriönä on riippuvuus
limbinen järjestelmä
alueet säätelevät muistia, tunteita, aggressioita ja seksuaalisia toimintoja esim. ihminen tulkitsee ympäristön ärsykkeiden merkityksiä tunteiden avulla
kuuluvat
mantelitumake eli amygdala
hippokampus
aivokuoren sisäosan poimu, jossa paljon muistitoimintoja kuten muistijälkien(=muutoksia hermosolujen välillä->viestiliike muuttuu) lujittumisessa
aktivoituvat kun prosessoidaan vaarallisten/uhkaavien ärsykkeitä aivoissa, myös säätelee pelon/ahdistuksen tunnetta
esim. koe jossa apinalta poistettiin mantelitumake, jolloin se ei enää osoittanut pelkoreaktioita vaaran uhatessa
vaurautuessa henkilön on vaikea painaa mieleen uusia asioita
on kytköksissä säilömuistiin(=säilytetään taitoja, tietoja ja muistoja)
siirtävät tietoa aivokuorelle vähitellen, rekonstruktion(=uudelleen rakentaminen) ansiosta asiat liitetään jo paikalla olleisiin muistisisältöihin
käsitellään aistitietoa ja välitetään sitä aivokuorelle ja muihin aivojen osiin
esim. nukutusaineiden mekanismi toimii siten että ne salpaavat talamuksen ja aivokuoren väliset yhteydet
säätelee sisäeritysjärjestelmää
autonomisen hermoston kautta, jossa apuna aivolisäke(=tuottaa hormoneja)
suprakiasmaattinen tumake(=hypotalamuksen osa) säätelee vuorokausirytmiä
ylläpitää homeostaasiin, kuten nestetasapainoon, lämmönsäätelyyn, syömiskäyttäytymiseen, aineenvaihduntaan, lisääntymiseen, stressireaktion syntyyn ja vireystilaan
.
esim. tuottaa oksitosiinia, joka säätelee mm. haukottelua.(toimintoihin osallistuu muitakin osia esim. hippokampus
säätelee liikkeiden koordinaatiota (tarkkoja) esim. jalkapallon pelaaminen
vaurio näkyy liikkeiden koordinaation vaikeutumisena esim. epätarkkuutena ja hitautena
kehityksellisesti vanhin aivojen osa
yhdistää muita aivojen osia ja selkäydintä
vauriot hengenvaarallisia
säätelee automaattisia elintoimintoja, kuten hengitystä ja sydämen sykettä
(aivorungon tumakkeet tuottavat välittäjäainetta, jolla säädellään mm. aktiivisuutta, unen vaiheita, vireyden ja tajunnan tilaa & uni-valverytmiä)
aivorungon alaosa selkäydinjatke säätelee tahdosta riippumattomia refleksejä, esim. nieleminen
Parkinsonin tautiin liittyvä osa
alla on toisiinsa yhdistyneitä hermoratoja(valkoinen aine), jotka koostuvat aksoneista
kieli
.
toiminnat(puheen tuotto, kielen rakenteiden & merkityksen käsittely) painottunut vasempaan aivopuoliskoon
kieleen liittyvät aivoalueet(1800-luku)
on tärkein lateralisoitunut kognitiivinen toiminta
Brocan alue
Wernicken alue
säätelee kielen tuottamista
säätelee kielen ymmärtämistä
kehon vasemman puolen tuntoaistimukset & lihasliikkeet, vasen näkökenttä
alkeellinen kieli esim. yksinkertaisten sanojen sanominen, lukeminen & lausuminen
avaruudellinen, kokonaisuuden ja ympäröivän tilan hahmottaminen, palapelin ratkaiseminen/geometrinen piirtäminen
äänenpaino, -sävy ja puheen sävelkorkeuden vaihtelu
ilmeet ja eleet
tunteiden tunnistaminen ja käsittely
työmuisti: visuospatiaalinen lehtiö
varastoidaan näkömielikuvia
työmuisti: fonologinen silmukka
varastoidaan hetkellisesti kielellistä materiaalia
kielioppi
yksityiskohtien hahmottaminen
ongelmanratkaisu, looginen päättely
kieli
kehon oikean puolen tuntoaistumukset & lihasliikkeet, oikea näkökenttä
.
click to edit
neuronin rakenne
synapsi
dendriitti
aksoni
synapsin ominaisuus on plastisiteetti=hermokudoksen muotoutuvuus --> mahdollistaa älykkään toiminnan
.
toimivat yhdessä (keskushermosto säätelee ääreishermoston toimintaa, ääreishermosto liitoskohtala ympäristön ja keskushermoston välillä)
.
aivo-osissa verenkierto vilkastuu tai hapenkulutus lisääntyy , jolloin muutokset huomataan laitteilla
toimivat vuorotellen (parasympaattinen kerää energia parasympaattisen energiaa tarvittavaaan aktivoitmiseen)
varastoi energiaa
tehostaa energian käyttöä esim. sydämen syke kiihtyy, verenkierto vilkastuu, lisäämällä lihasten hapensaantia
molemmat aiheuttavat fyysisiä muutoksia esimö punastumista
lateralisaatio (työnjako hemisfäärien välillä)
& ristikkäisperiaate
täydentävät toisia säästäen aikaa
koostuu useista osista, jotka yhdessä hallitsevat ja ohjaavat ihmisen toimintaa
rakentuu neutroneista
jaetaan oikeaan ja vasempaan hemisfääriin, pikkuaivoihin ja aivorunkoon, isotaivot, jotka jaettu neljään osaan
sijaitsee selkärangan sisällä, selkäydinkanavassa
tehtävänä on ohjata aivoista saapuvia hermoimpulsseja kohti kohde-elimiä ja päinvastoin
hypotalamus
sensorinen
motorinen
refleksit
.