Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
II KOGNITION HERMOSTOLLINEN PERUSTA - Coggle Diagram
II KOGNITION HERMOSTOLLINEN PERUSTA
HERMOSTO
jaetaan
ääreishermostoon
autonominen
sympaattinen "taistele ja pakene"
fyysisen ponnistelun/nopeaan toiminnan vaatiessa
tehostaa energian käyttöä esim. sydämen syke kiihtyy, verenkierto vilkastuu, lisäämällä lihasten hapensaantia
toimivat vuorotellen (parasympaattinen kerää energia parasympaattisen energiaa tarvittavaaan aktivoitmiseen)
molemmat aiheuttavat fyysisiä muutoksia esimö punastumista
parasympaattinen "lepo"
toimii levossa, unessa ja ruoansulatuksessa
varastoi energiaa
hermottaa sileää lihaskudosta, sydänlihasta ja sisäelimiä (ylläpitää homeostaasia & elimistön mukautumista hormoneilla)
hormonit
sisäeritysjärjestelmä yhteydessä hermostoon, toisaalta hormonit hitaampia sekä sattumavaraisempia kuin välittäjäaineet
(=viestimiseen erikoistuneet molekyylit elimistössä), joiden avulla elimistö mukautetaan eri olosuhteisiin
somaattinen
hermottaa tahdonalaista lihaksistoa
sensorinen
refleksit
motorinen
.
toimivat yhdessä (keskushermosto säätelee ääreishermoston toimintaa, ääreishermosto liitoskohtala ympäristön ja keskushermoston välillä)
keskushermostoon
aivot
koostuu useista osista, jotka yhdessä hallitsevat ja ohjaavat ihmisen toimintaa
rakentuu neutroneista
jaetaan oikeaan ja vasempaan hemisfääriin, pikkuaivoihin ja aivorunkoon, isotaivot, jotka jaettu neljään osaan
selkäydin
sijaitsee selkärangan sisällä, selkäydinkanavassa
tehtävänä on ohjata aivoista saapuvia hermoimpulsseja kohti kohde-elimiä ja päinvastoin
(säätelee/ohjaa ääreishermoston toimintaa)
.
toiminnalla
vastaanottaa ärsykkeitä ympäristöstä aistien avulla
siirtää, yhdistelee ja säilyttää tietoa mm. hermoston osien avulla
tekee konkreettisia käyttäytymisen muutoksia esim. lihasliikkeitä
(sähköisesti ja kemiallisesti)
rakentuu
neuroneista eli hermosoluista (ihmisen keskushermostossa n. 100 miljardia)
neuronin rakenne
synapsi
synapsin ominaisuus on
plastisiteetti
=hermokudoksen muotoutuvuus --> mahdollistaa älykkään toiminnan
dendriitti
.
aksoni
AIVOJEN TUTKIMINEN
kuvantamismenetelmien toiminta
pohjautuvat aivohen sähkömagneettisten ja radioaktiivisten ominaisuuksien mittaamiseen
esim. hermosolujoukko voidaan lamauttaa hetkellisesti, jolloin saadaan selville mikä aivoalue liittyy kyseiseen kognitiiviseen suoriutumiseen
kudostyyppien (harmaa ja valkoinen aine) erilaisuus mahdollistaa rakenteelliset kuvantamismenetelmät
kaikilla etunsa ja heikkoutensa
aivo-osissa verenkierto vilkastuu tai hapenkulutus lisääntyy , jolloin muutokset huomataan laitteilla
kuvantamismenetelmiä
röntgenkuvaus
(1900-luku)
vaarallinen
röntgensäteisiin perustuva
TT-kuvaus eli tietokonekerroskuvaus
(1970-luku)
magneettiresonanssikuvaus eli MRI
(1980-luku), tarkka kuvantaminen, tapahtumia aivoissa ei saada hetkestä hetkeen (perustuu vetyatomien magneettisiin ominaisuuksiin)
EGG (elektroenkefalogrammi) eli aivosähkökäyrä
, mittaa aivojen sähköistä toimintaa reaaliajassa, mutta paikantaminen ei yksityiskohtainen (koska kuvaus kallon pinnalta)
MEG eli magnetoenkefalografia
, mittaa sähköisen toiminnan aiheuttamia magneettikenttiä. paikallisesti tarkempi kuin EEG(koske ei kallon läpi) eli ajalliseesti ja paikallisesti tarkka
yksittäissolurekisteröinti
yksittäisen hermosolun/hermosoluryhmän aktivaation mittaaminen aivoihin työnnettävällä mikroelektrodilla(solun lähettämien hermoimpulssin määrää)
PET eli positroniemissiotomografia
(1980-luku), radioaktiivisuuteen perustuva joka kuvaa elimistön kudoksia, ei paikallisesti tarkka, hidas & ionisoiva säteily. (Verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivista ainetta--> puoliintumisaika lyhyt-->gammasäteily vapautuu, jota voi kuvata)
fMRI eli toiminnallinen magneettikuvaus
kuvaa veren happipitoisuuden muutoksia hemoglobiinin magneettisten ominaisuuksien avulla. Paikallisesti tarkka, nopea & turvallinen, toisaalta äänekäs joten kuuloon liittyvien aivotoimintoja ei voida tutkia sekä laitteisto on kallis. KÄYTETYIN
AIVON OSAT
(toimivat yhdessä)
ISOTAIVOT
jaetaan kahteen aivopuoliskoon eli hemisfääriin
vasen aivopuolisko
työmuisti: fonologinen silmukka
varastoidaan hetkellisesti kielellistä materiaalia
kielioppi
yksityiskohtien hahmottaminen
ongelmanratkaisu, looginen päättely
kieli
kehon oikean puolen tuntoaistumukset & lihasliikkeet, oikea näkökenttä
.
oikea aivopuolisko
kehon vasemman puolen tuntoaistimukset & lihasliikkeet, vasen näkökenttä
alkeellinen kieli esim. yksinkertaisten sanojen sanominen, lukeminen & lausuminen
avaruudellinen, kokonaisuuden ja ympäröivän tilan hahmottaminen, palapelin ratkaiseminen/geometrinen piirtäminen
äänenpaino, -sävy ja puheen sävelkorkeuden vaihtelu
ilmeet ja eleet
tunteiden tunnistaminen ja käsittely
työmuisti: visuospatiaalinen lehtiö
varastoidaan näkömielikuvia
lateralisaatio
(työnjako hemisfäärien välillä)
&
ristikkäisperiaate
täydentävät toisia säästäen aikaa
aivopuoliskoja yhdistää
aivokurkiainen
(sadat miljoonat aksonit), joka on valkoisen aineen muodostama hermorata.
kieli
.
toiminnat(puheen tuotto, kielen rakenteiden & merkityksen käsittely) painottunut vasempaan aivopuoliskoon
kieleen liittyvät aivoalueet(1800-luku)
Brocan alue
säätelee kielen tuottamista
Wernicken alue
säätelee kielen ymmärtämistä
on tärkein lateralisoitunut kognitiivinen toiminta
aivojen kehityksellisesti uusin osa, joka säätelee/muokkaa keskushermoston vastaaanottamaa tietoa
rakenne
ohut pintakerros,
aivokuori
ja kuorenalaisia osia
aivokuori
(0,5 neliömetriä) on poimuttunut/uurteinen(tilan puutteen takia), sekä muutamia millimetrejä paksu
harmaan aineen
kerros aivojen pinnalla
harmaa aine koostuu dendriiteistä
alla on toisiinsa yhdistyneitä hermoratoja(
valkoinen aine
), jotka koostuvat aksoneista
VÄLIAIVOT
talamus
käsitellään aistitietoa ja välitetään sitä aivokuorelle ja muihin aivojen osiin
esim. nukutusaineiden mekanismi toimii siten että ne salpaavat talamuksen ja aivokuoren väliset yhteydet
hypotalamus
säätelee sisäeritysjärjestelmää
autonomisen hermoston kautta, jossa apuna aivolisäke(=tuottaa hormoneja)
esim. tuottaa oksitosiinia, joka säätelee mm. haukottelua.(toimintoihin osallistuu muitakin osia esim. hippokampus
suprakiasmaattinen tumake
(=hypotalamuksen osa) säätelee vuorokausirytmiä
ylläpitää homeostaasiin
, kuten nestetasapainoon, lämmönsäätelyyn, syömiskäyttäytymiseen, aineenvaihduntaan, lisääntymiseen, stressireaktion syntyyn ja vireystilaan
.
TAKA-AIVOT
pikkuaivot
säätelee liikkeiden koordinaatiota (tarkkoja) esim. jalkapallon pelaaminen
vaurio näkyy liikkeiden koordinaation vaikeutumisena esim. epätarkkuutena ja hitautena
aivorunko
kehityksellisesti vanhin aivojen osa
yhdistää muita aivojen osia ja selkäydintä
vauriot hengenvaarallisia
säätelee automaattisia elintoimintoja, kuten hengitystä ja sydämen sykettä
(aivorungon
tumakkeet
tuottavat välittäjäainetta, jolla säädellään mm. aktiivisuutta, unen vaiheita, vireyden ja tajunnan tilaa & uni-valverytmiä)
ydinjatke
aivorungon alaosa
selkäydinjatke
säätelee tahdosta riippumattomia refleksejä, esim. nieleminen
AIVOLOHKOT
aistitietoa käsittelevät lohkot
käsittelevät tietoa
primaari alue(ärsykkeiden yksinkertaisia piirteitä)
sekundaari alue(yksinkertaisia piirteitä yhdistellään)
tarkemmin aistialueet
koostuu: liikealue(sininen), tuntoalue(ruskea), näköalue(pinkki) & kuuloalue (liilaI
otsalohko
(oranssi)
takaotsalohkossa
keskiuurteen edessä sijaitsevissa poimuissa, suunnitellaan ja toteutetaan lihasliikkeitä(premotorisella alueella) -->primaari liikealue saa sähköisen stimuloinnin avulla aikaan lihasliikkeitä
primaari liikealue: liikekäskyt kootaan ja toteutetaan
etuootsalohkossa
vaurioituessa henkilöllä ilmenee ongelmia toiminnan käynnistämisessä ja säätelyssä--> seurauksena esim. agressiivinen ja aloitekyvytön
toiminnan häirinnässä etuotsalohko aktivoituu
ohjaavat toimintaa sekä säätelevät tunteisen ilmaisia ja sosiaalista käyttäytymistä
tärkeä alue esim. toiminnanohjauksessa
aistialueet
päälaenlohko
(vihreä)
tuntoaivokuorien sijainti
takaraivolohko
(pinkki)
näköalueiden sijainti
ohimolohko
(liila)
kuuloalueiden sijainti
assosiaatioalue
aivokuoren alue, jossa yhdistellään tietoa kahdesta tai useammasta aistista esim. liikkumisessa käytetään aisteja apuna
kaikissa aivolohkoissa
otsalohkon ja päälaenlohkon keskellä on
keskiuurre
tumakkeet
(=harmaan aineen keskittymiä keskushermoston sisällä (aivoissa))
tyvitumakkeet
tumakemuodostelma(basaali gangliot) aivokuoren alla, säätelee tahdonalaisia liikkeitä
vaurioituneena henkilö aloitekyvytön ja liikkeitä vaikea muodostaa
mielihyvätumakkeet
osallistuu mielihyvän/palkkiohaluisen toiminnan säätelyyn --> dopamiiniini välittäjäaineena. toiminnan häiriönä on riippuvuus
Parkinsonin tautiin liittyvä osa
limbinen järjestelmä
alueet säätelevät muistia, tunteita, aggressioita ja seksuaalisia toimintoja esim. ihminen tulkitsee ympäristön ärsykkeiden merkityksiä tunteiden avulla
kuuluvat
mantelitumake
eli amygdala
aktivoituvat kun prosessoidaan vaarallisten/uhkaavien ärsykkeitä aivoissa, myös säätelee pelon/ahdistuksen tunnetta
esim. koe jossa apinalta poistettiin mantelitumake, jolloin se ei enää osoittanut pelkoreaktioita vaaran uhatessa
hippokampus
aivokuoren sisäosan poimu, jossa paljon muistitoimintoja kuten
muistijälkien
(=muutoksia hermosolujen välillä->viestiliike muuttuu) lujittumisessa
vaurautuessa henkilön on vaikea painaa mieleen uusia asioita
on kytköksissä
säilömuistiin
(=säilytetään taitoja, tietoja ja muistoja)
siirtävät tietoa aivokuorelle vähitellen,
rekonstruktion
(=uudelleen rakentaminen) ansiosta asiat liitetään jo paikalla olleisiin muistisisältöihin
hypotalamus
