Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Taloustieto - Coggle Diagram

- - - - EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus, 2019. tullit laski almost kaikkien tuotteiden kohalla, odotetaan lisäävän EU-vientiä kaksinkertaisesti
  - - - kaikki keinot, jolla maa halua suojella markkinoitaan ulkomaiselta kilpailulta, esim. tullien tai tuontimaksujen keinoin. trump yritti saada USA:sta protektionistisempaa: TTIP-sopimus pysäytettiin sekä NAFTA-maita ja kiinaa vastaan asetettiin 25% tulleja. protektionismi voi eskaloitua kauppasotaan
  - - - käy ulkomaankauppaa ja on siitä riippuvainen
    - - työllisyys ja verotulot laski
      - nokia menetti asemansa kansainvälisessä kilpailussa kun microsoft osti sen ja myöhemmin lopetti puhelinten valmistemisen kokonaan
      - finanssikriisin haavoja on saatu paikattua IT-palvelujen viennillä
        myös cleantech: yritykset, jotka tarjoaa ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja luonnonvarojen säästämiseen
    - - yritysten kilpailukyky mitataan menestyksellä globaalissa kilpailussa
      - suomessa teknologia- ja peliyritykset menestyneet hyvin, mutta paperiteollisuuden kysyntä on laskenut maailmassa ICT-teknologian yleistyessä
      - suunnittelu keskittyy suomeen, mutta kokoaminen ja valmistus on siirretty halvemman kustannustason maihin - etenkin silloin, kun ne ovat lähempänä loppukäyttäjää. esim. koneella kiinassa toimipisteitä, pääkonttori ja suunnittelu suomessa
  - - - johtavien teollisuusmaiden ryhmä, johon kuuluu ranska, USA, UK, Saksa, Japani, Italia ja kanada. venäjä erotettiin 2014 vastatoimena krimin valtaamiseen.
    - - johtavien ja nousevien teollisuusmaiden ryhmä. sisältää maailman 19 rikkainta valtiota ja edustuksen EU:sta
    - - kehittyvien markkinoiden maat. mm. kiina, intia, brasilia, venäjä
    - - kehittyvät maat. Brazil, Russia, India, China, South africa
  - - - kuvaa tavaroiden vientiä ja tuontia
    - - kuvaa palveluiden vientiä ja tuontia
    - - kaikki ulkomaiset tulot ja menot. siihen kuuluu kauppa- ja palvelutaseen lisäksi pääomakorvausten (korot ja osingot) ja tulonsiirtojen (esim. suomen EU-tuet) tase.
- - - - osakeyhtiöitä
    - - (ovat joko valtion omistamia tai itsenäisiä) pitää rahan arvon vakaana
      - miten saa rahaa: liikepankit ottaaa ainaa / keskuspankki ostaa jotain liikepankilta, esim. arvopapereita / ohjauskorko = korko, jolla KP antaa lainaa muille pankeille
    - - ottolainaus
        
        antolainaus
        
        lainat
        
        asuntolainat
        
        etenkin asuntolainat (pitkä laina-aika tuo vakaita tuloja. siks ne on usein halvempia velkaa ottavalle)
        
        korot
        
        suuruus
        
        suuruuteen vaikuttaa lainan takaisinmaksuun liittyvä riski (mitä suurempi se on, sitä korkeampi korko) ja aika (pitä pidempi aika, sitä pidempi riski. velallisen elämäntilanne ehtii nimittäin muuttua tulevaisuudessa)
        
        viitekorko
        
        euribor
        
        1 more item...
        
        julkisesti noteerattu korko, johon lainasopimuksen korko on sidottu. yleisin on euribor. arvot tarkistetaan sovittuna aikana (asuntolainojen yleisin on 12kk euribor)
        
        marginaali
        
        pankit lisäävät lainojen viitekorkoon oman pankkikohtaisen marginaalikoron. sen suuruus riippuu lainan pituudesta, käyttötarkoituksesta, luottokelpoisuudesta (mitä luotettavampi asiakas, sitä pienempi marginaalikorko)ja vakuuksien laadusta.
        
        reaalikorko
        
        korko, jossa on huomioitu inflaatio
        
        markkinakorko
        
        kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä korko
        
        hallinnolliset korot
        
        keskuspankkien ohjauskorot, jotka vaikuttavat rahamarkkinoiden lyhyisiin markkinakorkoihin. esim. EKP:n ohjauskorko, josta päätetään kuukausittain
        
        vakuudet
        
        arvopaperit, kiinteistöt (asuntolainoissa osittaisena vakuutena (n. 60-80%) on lainan kohteena oleva asunto, loppuosa muut vakuudet), henkilötakaudet
        
        luottokelpoisuuden arviointi
        
        taloudellinen käyttäytyminen
        
        onko maksu- tai luottohäiriöitä
        
        ikä
        
        työtilanne
        
        työsuhteen muoto, alan vakaus
        
        tulojen määrä
        
        lyhennykset
        
        tasaerälaina
        
        lainan kkmaksuerä aina sama. viitekoron noustessa laina lyhenee hitaammin ja päinvastoin
        
        annuiteetti
        
        kkmaksu sama niin kauan kun viitekorko sama
        
        tasalyhennys
        
        lainaa lyhennetään tasasuuruisin kuukausilyhennyksin, mutta koron muuttuessa kuukausittaisten maksuerin määrä muuttuu
        
        riskit
        
        maksukyvyttömyysriski
        
        velallinen ei pysty maksamaan lainaa takaisin, esim. työttömyys
        
        korkoriski
        
        korkokulujen nousu
        
        vakuusriski
        
        lainan vakuuksien arvo laskee. tää näkyy etenkin realisoinnissa
        
        maksupalvelut
        
        arvopaperipörssi
        
        sijoitusneuvonta
        
        varainhoitopalvelut
        
        1 more item...
        
        pankki välittää maksua vastaan asiakaidensa osto- ja myyntitoimeksiantoja pörssiin
        
        verkkopankkimaksut
        
        nostat pankista rahalainan
        
        talletat rahaa pankkiin. pankki lainaa rahojasi ja kanavoi niitä lainanottajille. kun tallettaja saa pankkiin tekemästään talletuksesta korkotuloa, on hänen huomioitava inflaation vaikutus.
    - - kahdesta tai useammasta yrityksestä muodostuva kokonaisuus, joilla yleensä määräysvaltaa käyttävä emoyhtiö
  - - - vaihdon väline
      - arvon mitta
      - arvon säilyttäjä
    - - (virtuaalirahat) eivät ole virallisia valuuttoja, koska niitä ei valvo kukaan. kryptoa ”louhitaan” tehokkailla tietokoneilla monimutkaisia matemaattisia algoritmejä käyttäen
    - - Euron arvon taakaja on eurojärjestelmä (euromaiden keskuspankit + EKP)
    - - verrattavissa
        
        juokseva velkakirja
        
        sen voi siirtää eteenpäin, eli se on tarkoitettu vaihdannan välineeksi. juokseva velkakirja voi olla asetettu maksettavaksi haltijalle, nimetylle tai hänen määräämälleen henkilölle.
  - - - Suorat rahamarkkinat
        
        Rahamarkkinat
        
        rahoitus lyhytaikaista, enint. 12 kk
        
        Pääomamarkkinat
        
        osakemarkkinat
        
        sijoittajat ostavat osakkeita yrityksistä
        
        joukkovelkakirjamarkkinat
        
        yritykset, valtiot ja kunnat voivat hankkia lainarahaa pistämällä liikkeelle velkakirjoja, joista halukkaat sijoittajat voivat merkitä osuuksia
        
        rahoitus pitkäaikaista, 2-10v, sen kauppapaikka on arvopaperipörssi
        
        Sijoittaminen
        
        Yritykset
        
        Osakeanti
        
        oy laskee liikkeelle uusia osakkeita, joita sijoittajat voivat merkitä itselleen osakeannissa määrittelemällään hinnalla. osakkeiden avulla oy saa rahaa toimintaansa varten
        
        Osinko
        
        oy jakaa osakkailleen (eli niille, jotka ovat sijoittaneet yritykseen) voittoa
        
        Mittaaminen
        
        Osakeindeksit
        
        mittaavat julkisten osakeyhtiöiden osakkeiden hintakehitystä.siinä näkyy suhdanteet: nouseva käyrä aika paljolti noususuhdanne. muutokset voivat olla rajuja, koska markkinoilla on taipumus liioitella osakkeiden hintoja ja muutoksia. trendi = pitkän aikavälin kehityssuunta
        
        STOXX Europe 600-osakeidenksi
        
        2 more items...
        
        Riskit
        
        markkinariskit
        
        suhdanteet. tarpeeksi pitkä sijoitusaika auttaa, se myös vahvistaa ”korkoa korolle”-ilmiön
        
        yritysriski
        
        kaikki yrityksen toimintaan liittyvät riskit, pahimpana konkurssi. riskiltä voi välttyä osakesalkun hajautuksella
        
        liikkeellelaskijan luottoriski
        
        lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin
        
        omaisuustyyppiin katsoen
        
        Luottosuositukset
        
        Sijoitusrahastot
        
        sijoittajien arvopapereihin sijoittamien varojen säilytyspaikka. rahastoyhtiö ja salkunhoitaja hoitaa rahaston toimintaa. eli kun sijoitat sijoitusrahastoon, se on kuin automaattista sijoitusta, jossa kaikki seuranta ja duuni hoidetaan sun puolesta (toki maksua vastaan). etu on myös se,että yhdellä sijoituksella saa suuren hajautuksen kerralla eri sijoituskohteisiin, mikä pienentää riskiä. sijoitusrahastot sopivat erityisesti niille, jotka eivät halua tai kykene arvopaperisijoittamiseen. rahastot sijoittavat varasi osakkeisiin, joukkovelkakirjat tai kiinteistöihin.
        
        yhdistelmärahastot
        
        1 more item...
        
        indeksirahastot
        
        1 more item...
        
        pörssinoteerattu rahasto (ETF)
        
        1 more item...
        
        Joukkovelkakirjat
        
        Osakkeet
        
        Osakesalkun hajauttaminen
        
        Markkinat
        
        härkämarkkinat
        
        1 more item...
        
        karhumarkkinat
        
        1 more item...
      - kaikki suorat rahoituksen muodot, jossa lainanottajat ostavat rahoitusta antajilta ilman välikäsiä. kuuluu rahoitusjärjestelmään. sijoittajat ovat rahoituksen myyjiä ja lainanottajat ostajia.
    - - välikäsiä messissä. rahoituksen välittäjä (esim. pankki tai muu luottolaitos) käy ostamassa lainarahaa ja myy sitä korkeammalla korolla
    - - finanssikriisi 2008-9
        
        USA:n asuntomarkkinoiden romahduksesta alkanut kriisi levisi kaikkialle
        
        isot pankit ajautui konkkaan, laski luottamusta rahoituslaitoksiin eikä rahoitusta saanut
        
        rahoitusmarkkinoiden ongelmat saavuttaa aina lopuksi myös muut kansantalouden sektorit
        
        finanssikriisiä seurasi eurokriisi, jossa eu-maat taloudellisissa vaikeuksissa, kreikka pahimmassa jamassa
        
        seuraukset näkyi useiden vuosien jälkeenkin
- - - - Mikrotaloustiede
        
        yksittäinen toimija, esim. kuluttaja
      - Makrotaloustiede
        
        koko kansanalous
    - - Kulutushyödykkeet
        
        mitä tavalliset ihmiset käyttää ja ostaa
      - Tuotantohyödykkeet
        
        esim. hiili
      - Kertahyödykkeet
        
        kahvi
      - Kestohyödykkeet
        
        kuulokkeet
    - - Niukkuuden käsite
      - raaka-aineet (luonnonvarat), työvoima ja reaalipääoma (koneet)
      - Tuotantotekniikka
        
        tekijät yhdistetään tuotannoksi
    - - Ekstensiivinen
        
        kasvatetaan tuotannontekijöiden määrää
      - Intensiivinen
        
        hyödynnetään tuotannontekijöitä paremmin
        
        Työn tuottavuus
      - Investoinnit
        
        Investointiaste
        
        investointeihin käytetyt varat suhteessa BKT:hen.
        
        Aineeton
        
        esim. koulutetaan henkilöstöä
      - Degrowth-ajattelu
      - Infrastruktuuri
        
        Sosiaalinen
        
        julkiset ja yksityiset palvelut
        
        Tekninen
        
        "sinivihreä"
        
        viher- ja vesialueet
        
        liikenneverkot, jäte-ja vesihuolto, tietoliikenneverkot
      - Tavaroita ja palveluita tuotetaan enemmän, eli BKT kasvaa
  - - - Kotitaloudet
        
        ihmiset, jotka ruokailevat yhdessä. ostavat yritysten valmistamia tavaroita ja palveluita ja toimivat työntekijöinä ja yrittäjinä.
      - Yritykset
        
        maksavat työntekijöille palkkaa ja tarjoavat kulutushyödykkeitä
      - Julkinen sektori
        
        valtio ja kunnat. saavat rahoituksensa verojen kautta. maksavat kotitalouksille tulonsiirtoja ja tukevat yrityksiä rahallisesti
      - Ulkomaat
        
        Tuonti
        
        Vienti
        
        EU
        
        jäsenmaksut, rahoitusohjelmien tuki, suomi on nettomaksaja (maksaa enemmän jäsenmaksuja kuin saa sieltä tukia)
        
        ulkomaille vienti tuo rahaa suomeen. suomalaisyritykset ovat osa globaaleja markkinoita, mikä on hyvä, koska suomen omat markkinat ovat kansainvälisesti toimiville yrityksille liian pienet.
        
        suomalaiset yritykset ostaa ulkomailta raaka-aineita omaan tuotantoonsa ja suomeen tuodaan myös valmiita hyödykkeitä kuluttajien ostettavaksi (esim. banaanit). tuonti myös vie rahaa suomesta suomesta ulkomaille.
      - Keskinäinen riippuvuus
      - Pankit ja rahoituslaitokset
        
        tehtävänä välittää rahoitusta säästäjiltä ja sijoittajilta lainanottajille. pankkien tulo muodostuu lainojen koroista, palvelumaksuista ja sijoituksista. pankkien lisäksi myös keskuspankit, vakuutusyhtiöt ja rahoitusyhtiöt ovat rahoituslaitoksia.
      - Kolmas sektori
        
        voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt. saavat rahoituksensa kotitalouksien vapaaehtoisista maksuista, julkisyhteisöjen avustuksista ja omaisuustuloista
    - - kuluttajat voivat ostaa hyödykkeitä oman kansantalouden ulkopuolella toimivilta yrityksiltä (eli esim. verkkokaupoista). yritykset voivat taas ostaa oman kansantalouden ulkopuolelta tuotannontekijöitä, kuten raaka-aineita
  - - - kuvataan yhden maan kokonaiskysyntää- ja tarjontaa. siitä voidaan huomata muutokset parempaan ja huonompaan suuntaan. yksityinen ja julkinen sektori erotettu kulutuksessa ja investoinneissa toisistaan. huoltotaseessa kokonaiskysyntä- ja tarjonta ovat yhtä suuria: se saadaan aikaan varastojen muutoksilla.
    - - Ostovoimakorjattu BKT
        
        kunkin maan hintataso otetaan huomioon ostovoimapariteetin avulla, joka arvioi vaihtokurssia, jonka avulla kahden maan valuuttakurssit saataisiin yhtäläisiksi.
      - Keskimääräinen BKT asukasta kohti
        
        keskimääräinen BKT asukasta kohti: BKT:n määrä suhteutetaan maan asukaslukuun. mitä korkeampi BKT asukasta kohti, sitä vauraampi kansantalous. kansainvälisissä vertailuissa se ilmoitetaan dollareina
      - BKT: mittaa hyödykkeiden (tavarat ja palvelut) kokonaismäärää rahallisesti vuoden ajalta. BKT lasketaan tuotteiden loppuhinnasta (eli siitä mihin on lisätty verot) ja siinä on huomioitu inflaation vaikutus.
      - Puutteet
        
        BKT:tä nostavat myös huonot asiat: esim. ilmastokatastrofin puhdistustyöt tai sodasta aiheutunut sotateollisuuden tuotanto lisäävät BKT:n arvoa
        
        harmaan talouden osuutta osataan vain arvioida
        
        valuuttakurssien vaihtelu ja hintatason eroavaisuudet vääristää vertailua
        
        ei huomioi maksuttomia hyödykkeitä (esim. digitaaliset palvelut)
        
        ei huomioi etätyötä tai opiskelua
        
        kertoo vain maan tuotannosta
        
        mittaa vain aineellista hyvinvointia eikä huomioi ihmisten elintasoa tai siihen vaikuttavia asioita, esim. mielenterveyttä tai ympäristöä
        
        ei kerro maan sisäisitä tuloeroista: voi olla, että vain murto-osa väestöstä hyötyy talouskasvun tuomasta hyvinvoinnista ja samaan aikaan valtaväestö elää köyhyydessä
    - - aineellisen elämisen taso, eli saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen määrä ja laatu
    - - GPI
        
        huomioi kotitaloustyön vaikutuksen hyvinvointiin ja ottaa lukuun, että rikollisuus ja luonnon saastuminen vähentävät hyvinvointia
      - ISEW
        
        yksityinen kulutus, tulonsiirrot ja julkiset palvelut lähtökohtia. pyrkii ottamaan huomioon kestävän kehityksen vaikutuksen elintasoon ja talouden ympäristövaikutukset myös tulevaisuudessa
      - HDI
        
        inhimillisen kehityksen indeksi. huomioi taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös väestön elinajanodotteen, lukutaidon, koulutuksen ja ostovoimakorjatun BKT:n
      - Kuluttajabarometri
        
        mittaa säännöllisesti kuluttajien luottamusta niin omaan kuin suomenkin talouteen
  - - - https://docs.google.com/document/d/1-R7fhyK-BQqWvws29lqFPmOAxP-9BBLsxRYEyoCf_7Y/edit
    - - korkea osaamisen taso, kehittynyt koulujärjestelmä (tärkeää ottaa huomioon millainen koulutus vastaa parhaiten työmarkkinoiden vaatimuksia tulevaisuudessa. riski on kuitenkin opettaa hyvin, mutta VÄÄRIÄ ASIOITA ja TAITOJA.), teknologia, tuotekehitykseen panostaminen. suomessa on myös taloudellinen ja poliittinen vakaus, koulutettu ja osaava työvoima, hyvä infrastruktuuri ja ostovoimaiset kotimaan markkinat
    - - talouskasvun aiheuttamat ympäristöongelmat, kestävän kehityksen laiminlyöminen ja uusiutuvien luonnonvarojen parempi käyttö. ratkaisuna esim. uusi teknologia, jossa uusiutuvia energiamuotoja hyödynnetään tehokkaammin
    - - Euro
        
        euron takia suomen talouteen vaikuttaa voimakkaasti maailmatalouden vaihtelut ja euroalueen rahapolitiikka
      - Muutokset
        
        taloudessa varmaa on jatkuva muutos: suhdanteet ja poliittiset tilanteet vaihtuu jatkuvasti
- - - - talouskasvu kiihtyy
        
        suomen tilanteessa vienti vetää ja kotimainen kysyntä kasvaa
        
        työttömyys laskee, kun yritykset uskaltaa palkata lisää työvoimaa
        
        yritykset investoi ja niillä menee hyvin
        
        uusia yrityksiä perustetaan, syntyy uusia työpaikkoja
        
        kilpailu tuotannontekijöistä kasvaa
        
        palkkataso nousee joten kuluttajien ostovoima kasvaa
        
        kuluttajat ostaa tavaroita, joita ei taantumassa ostettu
        
        kuluttajat velkaantuvat (ottavat lainaa) ja samalla pankkien luotonanto kasvaa
        
        lainarahan kysynnän kasvun myötä korot kasvaa
        
        julkisella sektorilla menee hyvin: verotuloja kertyy enemmän kuin aiemmin
        
        tyypillisesti esiintyy myös inflaatiota (yleisen hintatason nousua)
    - - talouden ylikuumeneminen
        
        hyödykkeiden hinnat nousevat jatkuvasta kysynnästä
        
        yrityksillä vaikeuksia palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa tuottamaan hyödykkeitä
        
        pula työntekijöistä ja raaka-aineista
        
        pörssikurssien ja asuntojen hinnat kohoavat
        
        raaka-aineet kallistuvat
        
        palkat nousevat, vaikuttaa inflaation kasvuun
        
        vienti voi laskea, sillä kalliit tuotteet ei mee enää hyvin kaupaksi
        
        yleinen tunnusmerkki on korkojen nousu
    - - talouskasvu heikkenee
        
        kokonaiskysyntä laskee
        
        suomalaiset tuotteet ei mene kaupaksi entiseen tapaan koska vientimaissa tod. näk taantumaa
        
        lomautukset ja irtisanomiset, etenkin vientialoilla (metalli- ja metsäteollisuus)
        
        kulutuskysynnän lasku: yritykset eivät uskalla investoida ja kuluttajat säästävät
        
        työttömyyden kasvu
        
        inflaatio hidastuu ja pysähtyy
        
        veloista vaikea päästä irti
        
        yleinen korkotaso laskee
        
        yritysten tulot heikkenevät
        
        verotulot vähenevät
        
        julkinen talous velkaantuu
        
        sosiaalimenot kasvavat (esim. työttömyyskorvaus)
    - - taantuma = BKT pienenee kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana
        
        talouskasvu pidemmän aikaa pysähdyksissä
        
        työttömyys hyvin korkea
        
        yritykset eivät pysty maksamaan velkojaan = konkurssi
        
        ylivelkaantumisia
        
        pörssikurssien ja asuntojen hinnat laskevat
  - - - Mittaaminen
        
        Kuluttajahintaindeksi
        
        EU:n yhdenmukainen kuluttajahintaindeksi
        
        verrataan EU-maiden välisiä inflaatioita
        
        suomalaisten kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hintakehitys kuukausittain
      - Haitat
        
        ostovoiman heikentyminen
        
        korot nousevat = säästöt menttää arvoaan, korko on inflaatioprosenttia pienempi
        
        tulonsiirrot ei nouse vaikka palkka nousee
        
        heikentää maan vientiteollisuuden kilpailukykyä
        
        talouden suunnittelu vaikeutuu
      - Torjuminen
        
        Keskuspankkin rahapolitiikka
        
        Ohjauskoron nostaminen
        
        Euribor
      - Muodot
        
        Hyper
        
        Venezuelan hyperinflaatio
        
        inflaatio nousee hillittömän korkeaksi
        
        Kysyntä
        
        inflaatio nopeutuu, kun kokonaiskysyntä ylittää kokonaistarjonnan
        
        Kustannus
        
        tuotantokustannukset nousevat ja sen vuoksi myös hyödykkeen hinta nousee (kalliimmalla hinnalla halutaan korvata tuotantokustannukset)
        
        Odotus
        
        inflaation nousua osataan odottaa ja siksi hintoja nostetaan jo valmiiksi (yleensä odotukset pitää paikkansa)
        
        Monetaarinen
        
        liikkeellä olevan rahan kasvu on suurempaa kuin tarjolla olevien hyödykkeiden kasvu
        
        Stagflaatio
        
        inflaatio ylös, talouskasvu alas
      - Syyt
        
        Nousu- tai korkeasuhdanne
        
        Kysynnän kasvu (hintamekanismi)
      - = yleisen hintatason nousu
    - - Syyt
        
        Taantuma
      - Torjuminen
        
        Keskuspankki
        
        Elvyttävä rahapolitiikka
        
        Ohjauskoron laskeminen
        
        Elvyttävä finanssipolitiikka
        
        valtion harjoittama talouspolitiikka, veropäätökset ja julkiset investoinnit
  - - - Työllisyysaste
        
        työssä olevien osuus 15-64 vuotiaista, kesä 2021 73%. sitä voidaan parantaa esim. lyhentämällä opiskeluaikoja, torjumalla työttömyyttä, uudistamalla perhevapaajärjestelmää ja nostamalla eläkeikää
      - Työttömyysaste
        
        kuinka moni työikäinen-, kykyinen ja työtä hakeva on työttömänä, 9.6 % kesä 2021
    - - Pitkäaikais
        
        yli 1v kestänyt yhtäjaksoinen
      - Nuoriso
        
        alle 25v
      - Suhdanne
        
        työttömyys johtuu laskusuhdanteesta. tätä torjuu parhaiten talouskavu
      - Rakenne
        
        elinkeinorakennemuutos syö työpaikkoja, ihmisiä korvataan koneilla. myös globalisaatio, kiina-ilmiö. oman alan tulevaisuuden ennakointi ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus torjuntakeinoja - koulutuspaikkoja pitää lisätä aloille, joissa on paljon töitä tarjolla
      - Kitka
        
        lyhytaikainen työttömyys kahden työsuhteen välillä, esim. vastavalmistuneilla kun oman alan duunii ei heti oo tarjolla
      - Kausi
        
        työvoiman tarve muuttuu kausien mukaan
      - Piilo
        
        ei näy tilastoissa. henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi
      - Kohtaanto-ongelma
        
        kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, samalla myös työvoimapulaa ja työttömyyttä (vastapuolet eivät lyödä toisiaan)
      - Torjuminen
        
        aktiivimalli 2018
        
        tanskan malli
        
        työnantajien kynnys palkata uusia työntekijöitä on pienempi, koska työmarkkinat ovat joustampia ja työntekijän irtisanominen on helpompaa
        
        Marinin hallitusohjelma 2019
        
        työttömän piti tehdä kolmen kuukauden ajan aktiivisesti töitä oman työllisyyden parantamiseksi tai hänen työttömyysetuaan leikataan
    - - työvoimakustannusten (esim. eläkemaksut ja vakuudet) ja nettopalkan erotus
  - - - Hyödyke
        
        vähittäis-
        
        tukku-
        
        ostajina ja myyjinä toimii yritykset, kauppaa käydään suurissa erissä
        
        kuluttajat ostaa hyödykkeitä, yritykset myy
        
        tavarat ja palvelut
        
        yritykset ja julkinen sektori tuottavat tavaroita ja palveluita kotitalouksille ja julkisyhteisöille ja saavat hyödykkeistä myyntituloa (rahaa)
      - Tuotannontekijä
        
        kotitaloudet tarjoavat työpanostaan yritysten ja julkisyhteisöjen käyttöön
      - Rahoitus
        
        vähittäis-
        
        tukku-
        
        pankkien keskinäinen lainanotto toisilleen
        
        esim. asuntolainojen myöntäminen kotitalouksille
        
        kauppaa käydään rahasta. ostajat ovat rahoitusta tarvitsevat lainanottajat ja myyjinä sijoittajat.
    - - Määrään vaikuttaa
        
        Kysynnän laki
        
        periaate, jossa hyödykkeen hinnan laskiessa kysyntä kasvaa ja toisinpäin
        
        ostajien käytettävissä olevat tulot
        
        kilpailevien hyödykkeiden hinnat
        
        omat makumieltymykset
        
        tuotteen hinta-laatusuhde
        
        kuluttajien arviot tulevista hintamuutoksista (alekaudet)
      - ihmisten ja organisaatioiden ostohalukkuus
    - - Määrän vaikuttaa
        
        Tarjonnan laki
        
        perustuu yrityksen rahalliseen hyötymiseen. hyödykkeiden hintojen noustessa yritykset haluaa valmistaa hyödykkeitä enemmän, koska voitto on suurempaa. samaan aikaan kun myyntihinnat ovat alhaalla, niitä ei haluta valmistaa.
        
        tuotannontekijöiden määrä
        
        tuotantoteknologia
        
        tuotantokustannukset
      - yritysten halukkuus ja kyky valmistaa jotakin tuotetta tai palvelua tietyllä hinnalla
    - - Markkinatalous
        
        Suunnitelmatalous
        
        yritykset ja tuotantovälineet valtion omistuksessa, ei kilpailua. esim. neuvostoliitto, kuuba, pohjois-korea. kiinassa markkinasosialismia, jossa talous perustuu markkinatalouteen, mutta poliittinen päätösvalta on yksinomaan kommunistisella puolueella
        
        yritykset ja tuotantovälineet pääosin yritysten omistuksessa, markkinoilla vallitsee kilpailu. esim. USA, Euroopan maat, japani. monet kuitenkin sekatalouksia, jossa markkinataloutta, mutta valtio osallistuu myös taloudelliseen toimintaan
      - maiden jaottelu eri talousjärjestelmiin perustuu tapaan, jolla taloudelisia päätöksiä tehdään
    - - Epätäydellinen
        
        yksittäiset yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihinsa, hinnat eivät muodostu tuotantokustannuksien mukaan ja tuotteet ovat yleensä ylihinnoiteltuja
      - Monopoli
        
        tilanne, jossa yksi yritys hallitsee markkinoita, ei lainkaan kilpailua. yritys voi vapaasti päättää hinnasta ja tuotantomääristä. nykyään kilpailunrajoituslait eivät salli monopoleja kuin poikkeustapauksissa, esim. alkon vähittäismyyntimonopoli.
      - ns. luonnollinen monopoli
        
        taloudellinen tehokkuus antaa sulle voimaa dominoida markkinoita, esim. suomen kunnallinen vesijohtoverkosto
      - oligopoli
        
        markkinoilla vain muutama yritys, jotka myyvät identtisiä tai vain vähän toisista eroavia tuotteita. yritysten välillä vain vähäistä kilpailua, kaikille riittää markkinoita ja yrityksille riittää markkina-aseman säilyttäminen
      - duopoli
        
        markkinoilla vain kaksi hyödykettä tarjoavaa yritystä
      - monopolistinen kilpailu
        
        useat yritykset kilpailee keskenään yhden hyödykkeen markkinoilla vain hieman toisistaan poikkeavilla tuotteilla. oma promootio on ratkaiseva
      - kartelli
        
        sopimus, jossa yritykset luopuvat keskinäisestä kilpailusta ja sopivat hinnoista ja markkina-alueista. nämä ovat useissa maissa laittomia, sillä ne voivat toimia markkinoilla monopolin tavoin hinnoittelussa. tunnetuin kartelli on ollut öljyntuottajamaiden etujärjestö OPEC.
      - valvonta
        
        EU:n komissio
        
        KKV
        
        fuusiolupa
      - Täydellinen
        
        tarpeeksi paljon keskenään kilpailevia myyjiä, kukaan ei dominoi, kaikkien tuotteiden täytyy olla samanlaisia, jolloin ostajalle on täysin sama, mistä tuotteensa ostaa. kenelläkään ei kilpailuetua (edes vanhimmilla yrityksillä) ja kaikilla täydellinen tietämys markkinoista
    - - kaikki ihmiset, jotka tekee taloudellisia päätöksiä. voimia ohjaa eri asiat: esim. sää (matkat), veropolitiikka (alkoholin kireämpi verotus täällä, tallinnaan hakemaan edullisemmin)
- - - - Koulu
        
        HSL
        
        Tie
  - - - ALV
        
        Valmistevero
        
        Sähkövero
    - - hyvinvointipalveluiden arvo kotitaloudelle 7tonnia vuodessa (2018)
    - - Yrityksen päätöksenteko ja tuotanto
    - - Informaatiokupla/algoritmi
        
        Täsmämainonta
  - - - Palkkatulot 60%
        
        Yrittäjätulot 4%
      - Tulonsiirrot 30%
      - Pääomatulot
    - - samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat
    - - Ikä/perhetyyppi
        
        Lapsiperhe
        
        Päivähoito
        
        Nuoret aikuiset
        
        Ulkona syöminen
      - Velka
        
        Asuntolainat
        
        Velkaantumisaste
        
        luku, joka kertoo paljonko kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden käytettävissä oleviin tuloihin.
  - - - Koti
        
        Matkustaja-matka
    - - Pikavipit
      - Osamaksut
      - Maksuhäiriömerkintä
- - - - vapaus, itsenäisyys, itsensä toteuttamismahdollisuus
    - - aina ei vaurastu: joka viidennes ansaitsee alle 15 tonnia vuodessa
  - - - yritysmuodot
        
        Alustatalous
        
        Haasteet
        
        ei vakuutuksia tai lomarahoja, huonommat työehdot, huonommat palkat, harmaan talouden lisääntymisriski
        
        Alustaloudessa yritys tarjoaa digitalaisen alustan, jossa yritykset voivat myydä palveluitaan. esim. AirBnb, Yango, Wolt.
        
        Toiminimi
        
        omistaa 1 hlö, joka on yksityinen elinkeinonharjoittaja. tekee kaikki yritykseen liittyvät päätökset, vastaa toiminnasta ja veloista koko henk. koht omaisuudellaan. toiminimiys sopii hyvin aloittavalle pienyrittäjälle, joka ei tavoittele kasvua. esim. PT tai kielenkääntäjät, joilla pysyvä toimipaikka
        
        Avoin yhtiö
        
        kahden tai useamman yhtiömiehen omistama yritys, jossa kaikki yhtiömiehet ovat vastuussa yrityksen toiminnasta. yhtiömiehet vastaavat koko omaisuudellaan yritysten veloista ja toistensa tekemistä yrityksen sitoumuksista. esim. perheyhtiöt.
        
        Kommandiittiyhtiö
        
        vastuunalaiset ja äänettömät yhtiömiehet. vastuulliset hoitavat hommaa samaan tapaan miten avoimessa yhtiössä. mutta äänettömät yhtiömiehet eivät osallistu päätöksentekoon, vaan sijoittavat ja saavat voitosta soviton osuuden ja voivat menettää vain sijoittamansa osuuden.
        
        Osakeyhtiö (oy)
        
        Julkinen osakeyhtiö (oyj)
        
        eli pörssiyhtiö. oyj:n osakkeita ostetaan ja myydään pörssissä. pörssilistautuminen on kuitenkin vapaaehtoista
        
        yksityinen yritys. oy:n perustaa yksi tai useampi henkilö ja sen omistajina ovat osakkaat. päätösvalta jakautuu osakkeiden omistamisen perusteella. osakas voi menettää konkurssissa vain sijoittamansa pääoman. yhtiökokouksessa osakeyhtiölle valitaan hallitus ja mahdollisesti myös toimitusjohtaja. oy on yleisin yritysmuoto suomessa ja sopii hyvin, jos tavoitteena on iso alkupääoma ja laajentuminen.
        
        Osuuskunta
        
        jäsentensä muodostama yhteisö, jossa jäsenet suuressa osassa. osuuskunta kerää jäseniltään jäsenmaksuja saadakseen pääomaa ja vastapalveluksena osuuskunta voi tarjota jäsenilleen alennuksia tai muita etuja. jäsenet osallistuvat myös yhtiön päätöksentekoon. osuuskunnalle voidaan valita toimitusjohtaja, mutta ei pakollista. liikevoitto voidaan maksaa suoraan jäsenille.
        
        Kevytyrittäjyys
        
        haasteet
        
        kevytyrittäjä ei saa veroetuja toisinkuin elinkeinon- tai ammatinharjoittaja
        
        jos yrityksen liikevaihto on alle 10 000€ saa vapautuksen ALVin maksamisesta - laskutuspalveluiden asiakkaana tätä etua ei saa
        
        yritykselle tehtävät hankinnat eivät ole laskutuspalvelun käyttäjälle verovähennyskelpoisia, toisin kuin toiminimelle
        
        jos on perustanut kevytyrittäjyyden kautta toiminimen, et voi saada enää starttirahaa (edellytys on, että yritystoimintaa ei ole aloitettu)
        
        yrittäjyyden ja palkkatyön välimuoto, jossa itsensä työllistäjä käyttää laskutuspalveluita toiminimen perustamisen sijasta. kevytyrittäjän ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta tai laskutuksesta. asiakas maksaa hinnan laskutuspalveluyritykselle (esim. ukko, op kevytyrittäjyys), joka puolestaan maksaa palkan työntekijällä vähennettyään summasta verot, sivukulut ja oman palkkionsa. laskutuspalvelun käyttö maksaa yleensä n. 5 % kevytyrittäjän palkasta. kevytyrittäjyys sopii hyvin henkilölle, joka haluaa vain kokeilla yrittäjyyttä tai tehdä yksittäisiä keikkoja.
        
        Franchising
        
        yrittäjä saa valmiin ja testatun toimintakonseptin franchising-yhtiöltä. ketju auttaa markkinoinnissa ja yrityksen pyörittämisessä, mutta yrittäjä ei itse saa kehittää toimintaa haluamaansa suuntaan. franching-yritykset ovat usein esim. osakeyhtiöitä tai toiminimiä. esim. kotipizza.
        
        Startupit
        
        nuoria, innovaatiorikkaita, nopeaa kasvua ja maailmanlaajuisia markkinoita tavoittelevia yrityksiä. usein teknologia-alan yrityksiä. tarvitsevat paljon rahaa tuotekehittelyyn, mutta niillä ei ole vielä tulorahoitusta. rahoitus tulee sijoituksista, mm. pääomasijoitusyhtiöt tai bisnesenkelit. startupit ovat yleensä osakeyhtiöitä, koska näin sijoittajien on helpointa tulla mukaan toimintaan. suurin osa startupeista kaatuu ensimmäisten vuosien aikana. niistä on silti hyötyä: ne uudistavat taloutta, edistävät teknistä kehitystä ja menestyvät startupit maksavat veroja yhteiskunnalle.
    - - selvitä, onko idealle markkinoita ja ovatko asiakkaat valmiita maksamaan palvelusta
    - - yrityksen tavoitteet, toimialan kilpailutilanne, rahoitus, markkinointi, riskit, asiakaskunnan koko.
      - sopimusvalmistus
        
        yritys tilaa teollisuusyritykseltä tuotteen valmistuksen. esim. härtelö
    - - elinkeinovapaus
        
        yritysten perustaminen vapaata, mutta jotkut toimialat vaativat luvan ennen liiketoiminnan aloittamista (esim. alkoholimyynti)
      - patentointi
    - - alkuinvestoinnit
        
        oma pääoma
        
        omat säästöt, yritykseen tehtävät sijoitukset
        
        vieras pääoma
        
        starttiraha
        
        työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä tarvehankitainen tuki, jonka suuruus riippuu mm. paikkakunnasta, vuodenajasta ja suhdanteista. toimisto arvioi asiantuntijan kanssa hakijan valmiuksia ja mahdollisuuksia. starttirahan suuruus keilunut 1000€/kk paikkeilla ja sitä on saanut aluksi max 12 kk ajan.
        
        valtion omistamat erityisluottolaitokset
        
        esim. sitra, business finland. niiden tavoite on tukea yritysten rahoitusta, joiden avulla syntyy investointeja ja kasvua
        
        joukkorahoitus
        
        joukko sijoittajia rahoittaa digitaalisella alustalla yritykselle, esim. tapahtumien järjestäminen. sijoittamista vasten voi saada esim. osakkeita, ennakkotilausoikeuden tai rahan myöhemmin takaisin
        
        pankista otettavaa lainaa (tarvitaan vakuuksia ja huoliteltu liikesuunnitelma laskelmineen). myös valtio, kunta tai EU voi antaa pystytysrahaa. avustuksia ei tarvitse maksaa takaisin.
        
        aloittava yritys ei voi toimia pelkästään tulorahoitksella. alkurahoituksen suuruus riippuu toimialasta ja liikeideasta (esim. PT voi aloittaa toiminnan melkeen ilman mitään, mutta kampaaja tarvitsee laitteet ja tilan)
    - - yritys saa y-tunnuksen
    - - kirjanpitovelvollisuus
        
        voi tehdä itse tai ulkoistaa kirjanpitoyritykselle tai tilitoimistolle, jolloin yrittäjä voi keskittyä itse yritystoimintaan
  - - - alle 10 hlö
    - - 10-50 hlö
    - - 50-250 hlö. suurin osa suomen yrityksistä on niitä
    - - yli 250 hlö. niillä eniten työntekijöitä (35% v. 2016)
  - - - rahoituslaskelma
        
        arvioidaan kustannukset: selvitetään, kuinka paljon tarvitaan alkuinvestointeja ja hankintoja
      - ansaintamalli
        
        miettiminen: mistä ja miten asiakkaat ja miten paljon
      - kannattavuuslaskelma
        
        kuinka paljon myyntiä pitää syntyä, jotta toiminta kannattavaa
    - - kannattavuus
        
        liikevaihto
        
        likviditeetti
        
        vakavaraisuus
        
        tase
        
        kertoo yrityksen velkojen ja varallisuuden arvon tiettynä hetkenä, esim. tilikauden päätteeksi
        
        yriyksellä enemmän omaa pääomaa kuin vierasta pääomaa
        
        yrityksen maksuvalmius pakollisiin maksuihin, esim. työntekijöiden palkat, toimitilavuokra, raaka-aineet
        
        kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, eli kuinka paljon rahaa yritys saa myymistään hyödykkeistä
        
        ilmenee tuloslaskelmasta ja kertoo, tekeekö yritys voittoa vai tappiota. eli jos tuloja on enemmän kuin menoja, yritys on kannattava.
    - - ALV
        
        jos yrityksen liikevaihto yli 10 000€ vuodessa, tulee maksaa ALVIa (lisää alvin hintaan ja maksaa sen sit verottajalle)
      - ansiotulovero
        
        toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhiöt maksaa saamistaan tuloista. huom! progressiivinen! lisäksi toiminimi voi ottaa osan tuloista pääomatuloina, jolloin maksaa pääomatuloveroa (30%)
      - yhteisövero
        
        oy:t ja osuuskunnat maksaa tuloksestaan yhteisöveroa (20% yhtiön tuloksesta). tuotto jaetaan valtio valtion, kunnan ja seurakunnan kesken. oy:issä maksetaan erikseen palkkaa myös omistajille ja heidän palkkatuloja verotetaan normisti ansiotuloveron mukaan
    - - markkintatilanneriskit
        
        suhdannevaihtelut
      - henkilöriskit
        
        avainhenkilön menetys
      - vahinkoriskit
        
        henkilövahingot (tapaturmat), aineelliset vahingot (palo-, vesi- ilkivaltavahingot)
      - tuotantoriskit
        
        tuotantokustannusten nousu tai tuotannon seisahtuminen/viivästyminen. seisahtuminen on yritykselle kallista, koska aiheuttaa tulonmenetyksiä.
      - liiketoimintariskit
        
        liikeidean kelvottomuus tai vanhentuminen toimiympäristön muuttuessa, kysynnän vähentyminen, kilpailun kiristyminen
      - poliittiset riskit
        
        epävakaudet haittaa yrityksen toimintaa
      - tietoturvariskit
        
        tietomurrot, virukset, kyberhyökkäykset
      - konkurssi
        
        oikeushenkilö (yritys tai yhteisö) todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi maksamaan velkojaan takaisin. oy ja osuuskunta voivat konkurssissa menettää vain pääsääntöisesti sijoittamansa summan ja jos velkoja jää, pankki tai muu luotonantaja joutuu hoitamaan ne. toiminimi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö joutuvat konkurssissa maksamaan velkoja myös henk. koht. omaisuudellaan.
    - - taloustieteen näkökulmasta yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen, mutta oikeasti tavoitteena voi olla työllistäminen, elämäntapa, eettisyyden lisääminen tms