Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Yhteiskuntaoppi 4, Ympäristöoikeus, Kuluttajansuoja, Velka, Rikos, Perintö…

- - - - Tärkeimmät säännökset ovar tikoslaissa, muita lakeja esim. kalastuslaki, vesilaki, pelastuslaki.
- - - - Viereisiä ja vastapäisiä naapureita on kuultava, jos aikoo rakentaa.
  - - - Myös mökkilaiturin rakentamiseen tarvitaan lupa.
  - - - Valittaa voi kielteisen päätöksen saanut hakija tai päätökseen tyytymätön naapuri tai kunta tai muut, joihin päätös saattaa huomattavasti vaikuttaa.
- - - - Niinpä jätteiden tuottajan ja haltijan on huolehdittava jätteen asianmukaisesta lajittelusta, esim. kodinkoneliikkeen vastuulla osaltaan huolehtia siitä, että vanhat kodinkoneet toimitetaan jäteasemille.
      - Kunnan velvollisuutena huolehtia asumis- ja yhdyskuntajätteen jätehuollosta alueellaan, siksi se perii asukkailtaan jätemaksua.
  - - - Tavoitteena parantaa vesistöjen, jokien, järvien ja Itämeren kuntoa ja estää niiden rehevöitymistä.
- - - - Maakuntakaava:
        
        Koskee koko maakunnan tai sen joidenkin alueiden suunnittelua ja kehittämistä, esim. pääteiden tai virhenalueiden sijaintia.
        
        Samalla voidaan vaikuttaa siihen, etteivät liikennehankkeet ole ympäristölle haitallisia.
        
        Maakunnan liitto päättää maakuntakaavasta.
      - Yleiskaava:
        
        Kunnan koko alueen ja osayleiskaava kunnan jonkin alueen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma.
        
        Ilmenee, minkälaisia asioita kunnan päättäjät haluavat tavoitella ja kehittää, esim. miten tiheästi tai väljästi jonkin kunnan osa rakennetaan.
        
        Määrittelevät mm. mihin asunnot tai yritysten rakennukset sijoitataan sekä mihin tiet ja virkistysalueet rakennetaan.
        
        Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan.
      - Asemakaava:
        
        Kattaa kunnan tietyn asuinalueen tai jopa yhden tontin.
        
        Määrittelee. mihin aluetta saa käyttää, mitä sille saa rakentaa, mihin rakennukset sijoitetaan ja minkälaisia ne saavat olla.
        
        Asemakaava, joka koskee ranta-aluetta, kutsutaan rantakaavaksi.
        
        Kunnanvaltuusto tai sen määräämä lautakunta hyväksyy asemakaavan.
        
        Asemakaavalla pyritään varmistamaan, että kuntalaisten elinympäristö on terveellinen ja viihtyisä ja että palvelut ja liikennejärjestelyt toimivat hyvin.
    - - Kunta myöntää myös poikkeuslupia silloin, kun joku haluaa rakentaa kaava-alueen ulkopuolelle.
      - Kaikilla kuntalaisilla, joita valmisteilla oleva kaavoitus koskee, pitää olla mahdollisuus vaikuttaa siihen.
        
        Jo kaavoituksen aloittamisesta kerrotaan kunnan nettisivuilla ja paikallislehdessä ja siitä järjestetään asukkaille kuulemistilaisuus.
        
        Kunnan viranomaiset kertovat myös kirjallisesti kaavoituksesta henkilöille, joita kaavoitus koskee.
        
        Kunnan viranomainen laatii kaavasta luonnoksen, joka on nähtävillä kunnan suunnitteluvirastoissa ja esim. kirjastossa.
        
        Kuntalaiset voivat osallistua kaavoituksesta järjestettävään yleisötilaisuuteen.
        
        Kuka tahansa saa ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja esittää siihen muutosehdotuksia, nimenomaan tässä luonnosvaiheessa on mahdollista vaikuttaa kaavan sisältöön.
        
        Luonnos on pohja kaavaehdotukselle, joka esim. kaupunkisuunnittelunlautakunnan käsittelyn jälkeen asetetaan julkisesti nähtäville.
        
        Kuntalainen voi laatia kaavaehdotuksesta lausunnon tai muistutuksen kunnanhallitukselle annetussa määräajassa, mutta kaavan sisältöön hän ei välttämättä enää voi vaikuttaa.
        
        Kaavan valmistelija voi tarvittaessa muuttaa kaavaehdotusta, minkä jälkeen se etenee uudelleen lautakunnan käsiteltäväksi ja muutosten ollessa oleellisia, julkisesti nähtäville.
        
        Jos kaavaehdotuksen etenemisessä tapahtuu virheitä, siitä voi valittaa.
        
        Kaavaehdotus kulkee kunnanhallituksen esityksenä kunnanvaltuuston päätettäväksi.
        
        Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
        
        Jos kaavasta ei valiteta, se tulee voimaan valitusajan jälkeen.
        
        Jos kaavasta valitetaan, on odotettava oikeuden päätöstä.
        
        Jos valitukset hylätään, astuu kaava voimaan.
- - - - Ympäristövahinhon aiheuttajalta, esim. yritykseltä, voidaan periä korvauksia, jos aiheuttaja kuitenkin osoittautuu varattomaksi, veronmaksajat voivat joutua ympäristövahingon maksajiksi.
        
        Vastuu ympäristörikoksista on kansalaisilla ja yrityksillä, viranomaisten tehtävänä valvoa ja suojella ympäristöä, mutta joskus valvonta saattaa pettää tai valvontaan on käytössä liian vähän voimavaroja, jolloin vahinko voi päästä tapahtumaan.
- - - - Jo tarjouksen hyväksyminen synnyttää sopimuksen.
- - - - Myyjän pitää aina antaa yhteystietonsa.
      - Etämyynnissä myyjän on aina lähetettävä asiakkaalle tilausvahvistus kaupasta joko sähköisesti tai postissa.
  - - - Tämän vuoksi hän saa peruuttaa kaupan ilman perusteluja 14 päivän kuluessa.
        
        Pelkkä tuotteen palautus ei riitä, kuluttajan on tehtävä myös peruuttamisilmoitus.
        
        Sen voi tehdä palauttamalla valmiin lomakkeen tai vapaamuotoisesti ja selkesästi esim. sähköpostilla.
        
        Jos myyjä ei ole kertonut kuluttajalle peruuttamisoikeudesta, pitenee palautusoikeus vuoden mittaiseksi.
        
        Kuluttajan on pidettävä tuote olennaisesti muuttumattomana, jos hän haluaa palauttaa sen ja saada jo maksetut rahat takaisin.
        
        Jos käyttänyt tuotetta ennen palautusta, hänellä edelleen oikeus palauttaa se, mutta hän voi joutua maksamaan sen arvon alenemisesta.
        
        Myyjän on palautettava tuotteen hinta ja tavanomaiset toimituskulut viim. 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut peruuttamisilmoituksen.
        
        Kuluttajan palautusoikeus ei kuitenkaan koskea kaikkia tuotteita, jos pakkaus on avattu.
        
        Ääni- ja kuvatallenteet, sinetöitynä saapuneet lääkkeet, hygieniatuotteet, ei koske myöskään tuotteita, jotka ovat juuri kyseiselle kuluttajalle tehtyjä.
- - - - Katsotaan sekä myyjän että ostajan olevan kaupanteossa tasavahvoja.
        
        Jos ostaja on tyytymätön yksityishenkilön kanssa tekemään kauppaan eikä pääse asiasta sopimukseen, riita ratkaistaan käräjillä.
- - - - Yksityiskaupasta on myös kyse silloin, jos ostaa hyödykkeen yksityishenkilöltä yrityksen ylläpitämästä kauppapaikasta, esim itsepalvelu- tai nettikirpputorilta.
        
        Kirpputoritavarat myydää yleensä "sellaisina kuin ne ovat", virheineein ja kulumineen, siksi ne kannattaa tarkistaa kunnolla.
        
        Tämä ehto ei kuitenkaan vapauta vastuusta kirpputorikauppaa elinkeinonaan harjoittavaa myyjää, joka antaa totuudenvastaista tietoa.
        
        Netissä vanhaa tavaraa myyvän yksityisen tai elinkeinonharjoittajan on huolehdittava kunnollisesta pakkaamisesta, hän on vastuussa, jos esim. muumimuki menee matkalla myyjältä ostajalle rikki.
- - - - Velallisen on maksettava korot ja korvattava velan perinnäsä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut.
      - Jos kuluttaja ei kykene maksamaan laskua eräpäivänä, hän voi neuvotella uudesta maksusuunnitelmasta, myös silloin, kun lasku on siirtynyt perintätoimistolle, tuomioistuimelle tai ulosottoon.
      - Kuluttajan oltava tarkkana, ettei häneltä aleta periä velkoja aiheettomasti, jos näin tapahtuu, hänen tulisi tehdä velkojalle kirjallinen valitus epäselvistä tai perusteettomista kuluista.
  - - - Yksilöidään, kenelle nimetylle henkilölle velallinen on velkaa.
        
        Siksi velkojan on ilmoitettava velalliselle, jos hän siirtää velkakirjan eteenpäin.
        
        Jos velallinen ei tiedä tällaisesta siirrosta, hän voi edelleen maksaa velkansa alkuperäiselle velkojalle ja vapautua velasta.
    - - Velka maksetaan sille, jonka hallussa velkakirja on.
        
        Helppo siirtää eteenpäin uudelle velkojalle.
        
        Velalliselle tärkeää, että juoksevaan velkakirjaan merkitään kaikki muutokset, kuten velan lyhennykset ja koron maksut.
        
        Kun velka maksettu, kannattaa pyytää velkakirja itselle.
  - - - Jos velka jää maksamatta, velalliselle koituu viivästysseuraamuksia, esim. viivästyskorko.
        
        Viivästyskoron määrästä voi yleensä sopia.
        
        Ilman sopimusta se on kuluttajalle 7% ja elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa 8% korkeampi kuin EKP:n viitekorko.
- - - - Toinen henkilö sitoutuu vastaamaan velallisen velasta tarvittaessa koko maksukyvyllään.
        
        Asuntoluotossa pelkkä henkilötakaus ei enää mahdollinen, vaan se kelpaa pelkästään pienen luoton vakuudeksi tai suuren luoton lisävakuukseksi.
        
        Henkilötakausta voidaan käyttää esim. vuokrasuhteessa rahavakuuden lisäksi.
    - - Useampi takaaja takaamassa samaa velkaa.
        
        Kukin takaaja vastaa velan maksamisesta, kunnes velka on kokonaan maksettu.
      - Yksin koko velan maksaneella takaajalla oikeus vaatia oman takausosuutensa ylittänyt rahamäärä muilta takaajilta tai itse velalliselta.
    - - Yleisin takauksen muoto.
      - Takaaja vastaa toisen henkilön velasta niin kuin omasta velastaan.
        
        Velkoja voi vaatia takaajalta suoritusta heti, kun velka on joko kokonaan tai esim. viimeisen maksuerän osalta erääntynyt eikä velallinen ole velkaa maksanut.
        
        Velkojan ei siis tarvitse periä velkaa lainkaan itse velalliselta.
        
        Velkoja voi periä velkaa myös molemmilta, velalliselta ja takaajalta.
    - - Takaaja vastuussa velallisen velasta vain, jos suoritusta ei saada velalliselta perityksi.
        
        Ennen kuin velkoja voi vaatia suoritusta takaajalta, velallisen maksukyvyttömyys on todettava esim. ulosmittausyrityksin.
      - Jos epäselvää, onko takaus omavelkainen vai toissijainen, se tulkitaan toissijaiseksi.
    - - Hyvin laaja takauksen muoto, sillä se kattaa kaikki mahdolliset velallisen velat samalta velkojalta sillä hetkellä ja tulevaisuudessa.
      - Yleistakauksen laajuutta voi rajoittaa siten, että sovitaan takaukselle rahamääräinen yläraja ja aikaraja, jonka jälkeen syntyvistä veloista takaaja ei enää vastaa.
    - - Takaus, jossa velallisella on velkansa pääasiallisena vakuutena omaisuutta, joka ei riitä takaamaan koko velkaa.
        
        Takaaja antaa takauksen tälle velan ylimenevälle osalle.
    - - Toissijainen vakuus, mikä tarkoittaa sitä, että jos velallinen ei kykene maksamaan lainaa, valtio maksaa pankille saatavat.
      - Valtion takaamaan opintolainaan ei yleensä vaadita muita vakuuksia, vaan valtio takaa sen täysimääräisesti.
- - - - Luotollisella tilillä luottoa sovittuun rajaan asti eli tilillä käytettävissä tietty määrä rahaa.
  - - - Pienet summat voi saada jopa 15 minuutin kuluttua hakemuksen tekemisestä, suuremmat 1-2pv kuluttua.
    - - Yli 2 000 pikavipeissä rajoitusta voidaan kiertää.
        
        Näissä joustoluotoiksikin kutsutuissa luotoissa asiakas voi nostaa esim. joko 5 000 euron luoton kokonaan tai vain 1 000 euroa koko määrästä.
        
        Korkoa maksetaan vain siitä osasta, joka on nostettu.
        
        Todellinen vuosikorko saattaa olla vaikka 150%.
  - - - Myyjä voi säilyttää omistusoikeutensa tavaraan, kunnes ostaja on maksanut viimeisenkin osamaksuerän.
      - Vaihtoehtoisesti myyjä pidättää itsellään oikeuden ottaa tavaran haltuunsa, mikäli ostaja ei suorita osamaksuja.
- - - - Kun kaikki lainan kulut laksetaan yhteen, saadaan ns. todellinen vuosikorko.
        
        Lain mukaan se on ilmoitettava lainan markkinoinnissa ja lainasopimuksessa.
- - - - Jos rahaa jää yli, se kuuluu velalliselle.
  - - - Kun velan vakuudeksi aiotaan pantata kiinteistö, siihen pitää ensin tehdä kiinnitys.
        
        Kiinteistön omistaja hakee kiinnitystä Maanmittauslaitokselta, joka merkitsee sen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
        
        Kiinnityksen hakija saa kiinnityksestä todistukseksi kirjallisen tai sähköisen panttikirjan, johon merkitään kiinteistö ja kiinnityksen rahamäärä.
        
        Panttikirjan avulla kiinteistöä voidaan käyttää velan vakuutena, tällöin panttikirja annetaan velkojan haltuun.
- - - - Jos eivät tuota tulosta, eli velallinen ei maksa laskua tai ota yhteyttä sopiakseen maksujärjestelyistä, velkoja voi hakea haastehakemuksella käräjäoikeudessa maksuvelvollisuuden vahvistavaa tuomiota.
        
        Jos velallinen ei reagoi haasteeseen, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion velan maksusta.
        
        Mikäli velallinen riitauttaa asia, käräjäoikeus tutkii velan oikeellisuuden.
        
        Jos velkoja oikeassa vaatimuksessaan, oikeus vahvistaa maksuvelvollisuuden.
        
        Kummassakin tapauksessa velallinen saa maksuhäiriömerkinnan luottotietoihinsa, jotka näkyvät luottotietorekisterissä 2-4 vuotta.
        
        Monet julkiset maksut, esim. verot tai kunnallisen päivähoidon tai terveydenhoidon maksut eivät tarvitse oikeuden päätöstä vaan ovat suoraan ulosottokelpoisia (julkisista maksuista ei seuraa maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin).
        
        Velkaa voidaan periä ulosotolla käräjäoikeuden tuomion perusteella.
        
        Ulosmittauksen sijasta ulosottomies voi myös vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman, mutta jos sitä ei noudata, siirrytään ulosmittaukseen.
        
        Tarkoituksena varmistaa, että ulosotossa oleva velka tulee maksetuksi.
        
        2 more items...
- - - - Muuten velkasopimuksen sisältö on vapaasti muotoiltavissa.
- - - - Velallinen, joka maksaa koko velan yksin, voi vaatia oman osuutensa ylittävää osaa kaikilta kanssavelallisiltaan tai vaikka vain yhdeltä näistä.
    - - Silloin koko velkasumma jaetaan velallisten määrällä.
      - Jokainen velallisista vastaa omasta velkaosiiduestaan, eikä velkoja voi vaatia keneltäkään muiden osuuksien maksamista.
- - - - Velan vanhentumisaika alkaa viimeisestä eräpäivästä.
        
        Yleinen vanhentumisaika on kolme tai viisi vuotta riippuen lainamuodosta.
        
        Lopullisesti velka vanhenee, kun on kulunut 20 vuotta oikeushenkilön, esim. pankin, ja 25 vuotta luonnollisen henkilön myöntämän velan viimeisestä eräpäivästä.
        
        Jos velkoja ei muistuta velallista velasta sen vanhentumisaikana tai vaadi velasta maksua tai velallinen ei lyhennä velkaa tai maksa korkoa, velka vanhenee.
        
        Jos velkoja muistutuksella katkaisee vanhentumisen, vanhentumisaika alkaa kertyä uudelleen alusta, yleensä velkojat tekevät näin eivätkä päästä velkaa vanhentumaan.
        
        Kun velka on vanhentumassa ja velallista uhkaa maksu- ja velkakierre, kannattaa neuvotella ja pyrkiä sovintoon velkojien kanssa.
        
        Osapuolet voivat sopia maksujärjestelyistä, esim. lisäajasta velan maksamiseen tai maksuerien pienennyksistä.
        
        Maksusopimus toimii hyvin varsinkin tilapäisessä rahanpuutteessa, jos tulot ovat vähentyneet esim. lomautuksen takia tai jos on tullut äkillisiä rahanmenoja.
        
        Maksusopimuksen lisäksi velallista voi auttaa esim. Takuusäätiön takauksen hakeminen pankkilainaan, kunnan sosiaalinen luotto tai velkojen maksaminen ulosoton kautta.
        
        Jos velallisella monia velkoja, hän voi yrittää yhdistää ne yhdeksi velaksi.
        
        Kunnallinen velkaneuvoja auttaa asiakkaitaan järjestelemään ongelmavelkoja.
        
        Jos velkojen maksujärjestelystä ei päästä onnistuneeseen tulokseen, ratkaisu voi olla velkajärjestely.
        
        Tällöin on jo ilmeistä, että velallisen maksukyky ei riitä kaikkien velkojen maksamiseen.
        
        Suomessa vaikuitsesti asuva yksityishenkilö tain pienyrittävä voi hakea velkajärjestelyä käräjäoikeudesta.
        
        Velkajärjestelyssä laaditaan maksuohjelma, jonka mukaan velallinen lyhentää maksukykynsä puitteissa kaikkia velkojaan tietyn ajan, kolme tai viisi vuotta, ja vapautuu sen jälkeen loppuveloistaan.
        
        Jos velallinen voi järjestelyssä säilyttää omistusasuntonsa, voidaan maksuohjelam venyttää kymmeneksi vuodeksi.
        
        Maksukyvyn määrittämiseksi tehdään maksuvaralaskelma henkilön tulojen ja kohtuullisten menojen, kuten asumis- ja elinkustannusten pohjalta.
        
        Velkojat voivat saada velkajärjestelyssä osan saatavistaan, mutta menettävät aina osan tai joskus jopa kaiken, siksi velkojat voivav vastustaa velkajärjestelyä.
        
        Käräjäoikeus tekee lopullisen päätöksen järjestelyjen aloittamisesta.
        
        1 more item...
        
        Velkajärjestelyä ei myönnetä, jos sille on lain mukaisia esteitä, esim. väliaikainen maksukyvyttömyys työttömyyden, opiskelun tai sairasloman vuoksi, velallisen oma huolimattomuus tai piittaamattomuus johtanut velkaantumiseen, harhaanjohtavien tietojen antaminen omasta taloudellisesta tilanteesta.
        
        Yksittäinen este ei ole ratkaiseva, vaan käräjäoikeus tekee ratkaisunsa velallisen kokonaistilanteen pohjalta.
        
        Jos velkajärjestelyyn päässeellä on velalleen takaus, takaaja joutuu maksamaan velan sen osan, josta velallinen vapautuu maksuohjelman päätyttyä.
        
        Jos takaajakaan ei selviä hänelle siirtyvästä velan osasta, hän voi vuorostaan hakea velkajärjestelyä.
        
        Myös yhteisvastuulliset velalliset voivat hakea velkajärjestelyä.
- - - - Seurauksena voi olla syyte jostakin lievemmästä rikoksesta ja vaatimus vahingonkorvauksiin.
- - - - Esim. varkausrikokset ovät vähentyneet.
        
        Tutkijat selittävät tätä yleisellä elintason nousulla.
      - Väkivaltarikosten määrä on laskenut, erityisesti henkirikosten määrä on vähentynyt selvästi.
        
        Tätä selitetty esim. väestön vanhenemisella, yleisellä väkivaltakielteisyydellä ja kännyköiden yleistymisellä (apu tulee aikaisempaa nopeammin paikalle, asiat leviää nettiin).
      - Rattijuopumusten ja niiden aiheuttamien onnettomuuksien määrä laskenut.
        
        Poliisi lisännyt valvontaa.
      - Kavallus- ja petosrikokset lisääntyneet, syynä esim. netissä tapahtuvat maksuvälinepetokset.
      - Huumausainerikoksia tehdään aikaisempaa enemmän, koska kannabis ja myös muiden huumeiden käyttö yleistynyt.
        
        Samasta syystä lisääntynyt huumaavien aineiden aiheuttama rattijuopumus.
      - Suurin osa Suomessa tehdyistä rikoksista on omaisuus- ja liikennerikoksia.
        
        Polkupyörävarkauden hyvin yleisiä, muodostavat kolmasosan kaikista ilmi tulleista varkaukasista.
        
        Tyypillinen liikennerikkomus on ylinopeus tai rattijuopumus.
  - - - Esim. ikääntyneitä ihmisiä käytetään taloudellisesti hyväksi, mutta tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon, koska tekijät ovat usein uhrin lähipiiristä.
        
        Seksuaalirikoksista suurin osa jää ilmoittamatta samasta syystä.
  - - - Myös täysin lainkuuliaisten nuorten osuus kasvanut.
    - - Selitetty mm. sillä, että turvapaikanhakijoina maahan tulleiden joukossa on paljon nuoria miehiä, joista osa tuntee ulkopuolisuutta uudessa maassa eikä ole sopeutunut sen sääntöihin.
      - Tutkijoiden mukaan Suomessa asuvien ulkomaalaisten suuri enemmistö ei ole osallistunut rikoksiin lainkaan.
      - On joitakin rikosryhmiä, joissa ulkomaalaiset ja erityisesti maahanmuuttajat ovat olleet suhteellisesti useammin epäiltynä kuon suomalaiset.
        
        Pahoinpitelyt, ryöstöt, seksuaalirikollisuus
      - Mediassa esiintyvät väitteet ulkomaalaisten takia tapahtuneesta rikosten määrän kasvusta on vääristävä, koska vain muutamat maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät rikoksiin keskimääräistä enemmän.
- - - - Ei myöskään ymmärrä tekonsa lainvastaisuutta tai sen seurauksia.
        
        Siksi häntä ei tuomita rangaistukseen.
        
        Tuomioistuin selvittää syyntakeisuuden mielintilatutkimuksella.
    - - Syyntakeisuusarviossa ei oteta huomioon rikoksentekijän pähtymystä, ellei siihen ole erityisen painavaa syytä, esim. väärien lääkkeiden käyttö erehdyksessä.
        
        Lain mukaan henkilön päihtyminen on itse aiheutettua eikä siksi vähennä syyntakeisuutta.
  - - - Äärimmäisessä tapauksessa voidaan ottaa huostaan.
- - - - Esim. lapsen heitteillejättö on rikos.
- - - - Jos oikeuttamisperuste on pätevä, teosta ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka teko näyttää rikokselta.
        
        Hätävarjelu
        
        Torjutaan oikeudeton hyökkäys.
        
        Henkilö voi esim. puolustaa omaa henkeään, toista ihmistä tai omaisuuttaan.
        
        Puolustaja saa käyttää vain välttämättömiä keinoja hyökkäyksen torjumiseksi.
        
        Esim. kotiin tunketuvaa pahoinpitelijää saa lyödä torjuakseen hänet ja suojallakseen itseään, mutta häntä ei saa pysäyttää ampumalla.
        
        Jos henkilö käyttänyt liiallisia voimakeinoja esim. puolustaessaan itseään jonkun hyökättyä hänen kimppuunsa, on kyse ns. hätävarjelun liioittelusta.
        
        Ylittänyt hätävarjelun rajat eikä välttämättä vapaudu rikosvastuusta.
        
        Saattaa kuitenkin vapautuua, jos henkilöltä ei kohduutella olisi voinut vaatia muunlaista toimintaa hyökkäyksen vaarallisuuden ja yllätyksellisyyden takia.
        
        Pakkotilanne
        
        Tilanne, jossa teko on välttämätön tärkeämmän asian pelastamiseksi tai suojaamiseksi.
        
        Esim. kuumaan autoon jätetyn vauvan saa pelastaa rikkomalla auton ikkunan, koska vauvan terveys on tärkeämpi kuin auton ehjä ikkuna.
        
        Itseapu
        
        Tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen hankkii itse takaisin omaisuutta, jonka hän on menettänyt rikoksen seurauksen tai muuten kadottanut.
        
        Yleinen periaate on, että omaisuuden takaisin saamiseksi turvaudutaan yleensä viranomaisen, poliisin apuun.
        
        Sallittua, jos rikoksen uhri pyrkii saamaan omaisuutensa takaisin rikoksentekijältä heti rikoksen tapahduttua.
        
        Voi olla sallittua myös siinä tapauksessa, että ihminen löytää omaisuutta sellaisen ihmisen hallusta, joka pitää sitä itsellään ilman oikeutta, eikä poliisin apua ole saatavilla riittävän nopeasti.
        
        Saa käyttää tarpeellisia voimakeinoja hankkiakseen omaisuutensa takaisin.
      - Yleinen kiinniotto-oikeus
        
        Sallii jokaisen ottaa kiinni henkilön, joka on juuri tekemässä rikosta.
        
        Kiinni voi ottaa myös pakenevan henkilön, jota epäillään rikoksen tekijäksi, tai henkilön, joka on etsintäkuulutettu.
        
        Kiinniottaja saa käyttää voimakeinoja, kunhan ne ovat siinä tilanteessa puolustettavia ja välttämättömiä.
        
        Kiinniotettu henkilö on viipymättä luovutettava poliisille.
- - - - Haltuunottovelvollisuus on yleensä leskellä tai lapsella tai muulla henkilöllä, jonka hallussa vainajan omaisuus on ja joka tuntee hänen asiansa parhaiten.
        
        Haltuunottaja esim. maksaa vainajalle yhä tulevat laskut ja hoitaa muut vastaavat juoksevat asiat.
      - Kuolinpesän osakkaat sopivat, kuka alkaa pesänhoitajaksi, tai pesä voidaan pitää osakkaiden yhteishallinnossa.
        
        Tälloin kuolinpesän omaisuuden myynti ja muut tärkeät päätökset edellyttävät kaikkien pesän osakkaiden suostumusta.
        
        Kuka tahansa heistä voi kuitenkin vaatia tuomioistuinta määräämään pesävselvittäjän, joka hallitsee yksin pesänomaisuuden pesänselvityksen aikana (virallisselvitys).
- - - - Siinä luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat sekä mahdolliset testamentit ja ennakkoperinnöt.
        
        Samalla se on osakkaiden luettelo, eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentisaajat, ja se on siten pohja perinnönjaolle.
        
        Perukirjan perusteella määrätään perintöverot.
        
        Kopio perukirjasta pitää toimittaa veroviranomaisille kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
        
        Pesänhoitaja valitsee kaksi "uskottua miestä", joiden pitää olla puolueettomia.
        
        Arvioivat omaisuuden ja selvittävät velat, näin saadaan selville perintönä jaettava omaisuus eli jäämistö.
        
        1 more item...
- - - - Näin voi käydä myös muille kuolinpesän osakkaille, jos vainajan omaisuus on jaettu ennen kuin velat on maksettu, tai jos he ovat salanneet tai antaneet vääriä tietoja perunkirjoitusta varten.
  - - - Konkurssipesälle määrätään pesänhoitaja, minkä jälkeen osakkaat menettävät puhe- ja päätösvaltansa pesän selvitystä koskevissa asioissa.
- - - - Jakamattomat kuolinpesät ovat yleisiä, niiden jäseniä ovat usein esim. alaikäiset lapset ja vainajan leski.
        
        Tällaisissa tapauksissa jakamaton kuolinpesä voidaan jakaa esim. vasta sitten, kun leskikin on kuollut.
- - - - Rintaperillisillä rajoittamaton sijaantulo-oikeus, eli jos perillinen on kuollut, hänen lapsensa saavat hänen osuutensa perinnöstä.
    - - He perivät omaisuutta vain silloin, jos rintaperillisiä ei ole tai heistä kukaan ei ole elossa.
      - Jos toinen vainajan vanhemmista on kuollut, kuolleen vanhemman osuus jaetaan tasan vainajan sisaruksille, eli he perivät kuolleen vanhemansa osuuden.
      - Jos sisaruksista yksi tai useampi kuollut, tulevat hänen tai heidän lapsensa sijaan eli perivät vanhempansa osuuden.
    - - Kolmannesta perillisryhmästä etsitään perillisiä vasta silloin, jos läheisempiä sukulaisia ei ole elossa.
      - Jos joku isovanhemmista kuollut, perivät hänen lapsenta (eli vainajan tädit, enot ja sedät) isänsä tai äitinsä osuuden.
      - Perittävän serkut, eli tätien, setien ja enojen lapset, eivät voi enää periä jäämistöä.
      - Jos perillisiä ei ole eikä vainajalla ole testamenttia, menee hänen koko jäämistönsä valtiolle.
- - - - Maksavat perinnön suurudesta riippuen 7-19% perintöveroa.
    - - Maksavat perintöveroa 19-33%
- - - - Jos testamentti loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan, hänen täytyy tehdä lakiosavaatimus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon.
  - - - Ennakkoperintö vähennetään perillisen perintöosuudesa lopullisessa perinnönjaossa.
      - Merkkipäivään liittyviä tavanomaisia lahjoja tai kohtuullisten opiskelukulujen maksamista ei lasketa ennakkoperinnöksi.
- - - - Leskellä on oikeus saada tasinkoa vainajan omaisuudesa, jos vainaja oli leskeä varakkaampi.
      - Jos lesken omaisuus osoittautuu osituksen jälkeen vainajan omaisuutta suuremmaksi, hänen ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa (tasinkoprivilegi).
      - Jos vainaja oli lapseton ja eli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, leski perii hänet.
      - Avopuolisot eivät peri toistensa omaisuutta, ellei heillä ole keskinäistä testamenttia.
  - - - Tässä tapauksessa leskellä on hallintaoikeus kuolinpesän omaisuuteen ja hän saa mahdollisesta tulevan tuoton itselleen.
        
        Hallintaoikeus ei kuitenkaan oikeuta myymään pesän omaisuutta, ja leski ei saa käyttii yksin esim. pesän pankkitiliä.
    - - Saa pitää hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina olleen asunnon ja siihen kuuluvan tavanomaisen koti-irtaimiston, vaikka koti olisi vain vainajan nimissä.
        
        Kuolinpesän velkojien oikeudet syrjäyttävät sen sijaan lesken oikeuden, eli jos kuolinpesä on velkainen, voi yhteisen asunnon joutua myymään velkojen maksamiseksi.
- - - - Testamentin saajana voi olla vain henkilö, joka on elossa testamentin tekijän kuollessa.
  - - - Esteettömyys tarkoittaa, ettei todistajan voi toimia henkilö, joka voisi jollakin tapaa saada itselleen taloudellisesti etua testamentin kautta.
    - - Perilliset voivat kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta moittia testamenttia ja yrittää kiistää sen pätevyyden nostamalla testamentista kanteen.
        
        Kannetta voi perustella esim. esittämällä epäilyn, ettei testamentin tekijä ollut mielisairauden tai dementian takia kykenevä päättämään omaisuudestaan.
        
        Kanteen tekijä voi olla myös sitä mieltä, että perittävä on pakotettu laatimaan testamentti vasten omaa tahtoaan ja ymmärrystä tai ettei testamentti täytä muotovaatimuksia.
  - - - Henkilö luovuttaa koko jäämistönsä tai osan siitä, vaikka kolmasosan, kenelle tahansa haluamalleen henkilölle.
      - Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas.
    - - Antaja luovuttaa esim. jonkun tietyn esineen tai rahasumman haluamalleen henkilölle.
      - Erityistestamentin saaminen ei oikeuta kuolinpesän osakkuuteen.
    - - Antaa saajalle rajoittamattoman toimintavapauden omaisuuden suhteen.
        
        Hän voi myydä sitä, lahjoittaa eteenpäin ja testamentata sen kenelle haluaa.
    - - Muuten samat kuin täysiomistusoikeustestamentissa, mutta ei voi testamentata eteenpäin.
    - - Antaa oikeuden hallita vainajan omaisuutta ja saada käyttöönsä siitä tuleva tuotto, esim. vuokratulo.
      - Omaisuutta ei kuitenkaan saa myydä, lahjoittaa tai testamentata.
    - - Puolisot testamenttaavat omaisuutensa toisilleen.
        
        Tarkoituksena varmistaa lesken toimeentulo.
        
        Kun leski aikanaan kuolee, omaisuus siirtyy hänen perillisilleen.
      - Usein hallintaoikeustestamentti, joka varmistaa, että omaisuus päätyy rintaperillisille, kun leski on kuollut.
      - Järkevä verotuksellisista syistä, koska sen saaja ei maksa veroa hallitsemastaan omaisuudesta ja perillisten perintöveron määrä vähenee.
    - - Harvinainen testamentin laji.
      - Sen kohdalla voidaan poiketa testamentin tiukoista muotomääräyksistä.
      - Esim. onnettomuuteen joutunut henkilö voi tuoda julki viimeisen tahtonsa suullisesti, mutta silloinkin paikalla on oltava samaan aikaan kaksi esteetöntä todistajaa.
        
        Ei tarvita, jos testamentti kirjoitettu ja allekirjoitettu omakätisesti.
- - - - Muuten kuluttaja menettää oikeuden vedota virheeseen.
  - - - Jos esim. laukun kantohihna katkeaa, laukun myyneellä liikkeellä on oikeus korjauttaa se suutarissa.
    - - Kuluttajalla oikeus kieltäytyä vaihdosta.
        
        Jos koko tuote-erä virheellinen, tavaran ostajan ei tarvitse suostua vaihtamaan tuotetta edes toiseen täysin samanlaiseen, vaan hän voi vaatia rahojaan takaisin.
  - - - Esim. jos paidasta puuttuu nappi ja myydään siksi alennuksella, on napin puuttumisesta kerrottava kuluttajalle.
        
        Kuluttajalla oikeus reklamoida tavarasta, jos hänelle ei kerrottu virheestä.
  - - - Kuluttaja voi kieltäyty maksamasta.
      - Kuluttaja voi siis purkaa kaupan, jos hän ei saa tuotteita annettuaan myyjälle kohtuullisen lisäajan niiden toimittamiselle.
    - - Kuluttajalla voi tällaisessa tilanteessa olla oikeus myös vahingonkorvaukseen.
- - - - Kuitenkin maksettava siitä osasta palvelua, joka oli virheetöntä.
  - - - Mielipahasta ei kuitenkaan saa korvausta.
  - - - Jos yritys ei korjaa palvelua kohtuullisessa ajassa tai se jää kokonaan korjaamatta, voi kuluttaja pyytää hinnanalennusta.
        
        Voi saada, jos vika on ollut vähäinen, esim. pintavika remontissa.
      - Virheellisen työn tekijä voi vaatia omia materiaalejaan takaisin niiltä osin kuin ne voidaan palauttaa.
        
        Asiakas voi vaatia sopimuksen purkua, jos virhe ei ole vähäinen.
- - - - Jos ei tuota tulosta, kuluttaja voi viedä kiistan kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi.
        
        Kuluttajalautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia, ne eivät ole velvoittavia määräyksiä, mutta useimmat elinkeinonharjoittajat silti korjaavat asiat kuluttajariitalautakunnan suositusten mukaisesti.
        
        Jos ei noudata sovintoehdotusta, asian voi viedä käräjäoikeuden päätettäväksi, hävinnyt osapuoli vastaa yleensä oikeudenkäyntikuluista.
        
        Kuluttaja-asiamies voi nostaa ryhmäkanteen usean kuluttajan puolesta kulutustavaraa koskevassa riidassa.
        
        Kaikilla kuluttajilla tulee olla samnalainen vaatimus, joka koskee samaa vastaajaa (kukuttaja-asiamies vastaa ryhmäkanteen oikeudenkäyntikuluista).
  - - - Pyrkii ratkaisuihin rajat ylittävässä kaupassa, mutta se ei voi velvoittaa yrityksiä toimimaan ratkaisusuositusten mukaisesti.
- - - - Jos esim. jääkaappi tai hella menee rikki, vuokrantantajan velvollisuus on korjautta se omalla kustannuksellaan.
      - Vastaa myös taloyhtiön remontteihin liittyvistä kustannuksista.
    - - Ei kuitenkaan saa tulla asuntoon omilla avaimilla sopimatta käynnistä asukkaan kanssa.
  - - - Normaalia asumisesta johtuvaa asunnon kulumista, esim. huonekalujen lattiaan tai seiniin jättämiä tavallisia jälkiä ei tarvitse korvata.
        
        Mikäli vuokrantantaja syyttää vuokralaista asunnolle aiheutetuista vahingoista, vuokralaisen tulisi kyetä osoittamaan, ettei hän ole niitä tehnyt.
        
        Tämän vuoksi olisi hyvä dokumentoida asunnon kunto esim. valokuvaamalla heti vuokrasuhteen alussa.
      - Kotieläinten aiheuttamat vauriot eivät ole normaalia kulumista.
- - - - Voidaan hyvittää heti vuokrasuhteen alussa tai sen viimeisten kuukaisien aikana.
      - Maksettu ennakkovuokra syytä kirjata vuokrasopimukseen.
- - - - Irtisanominen onnistuu myös silloin, jos vuokrantantaja tarvitsee asunnon omaan tai lähisukulaisen käyttöön, haluaa myydä sen tai jos vuokralainen ei suostu kohtuulliseen vuokrankorotukseen.
        
        Vuokranantajan mainittava irtisanomisen syy.
        
        Irtisanomisaika on alle 1v kestäneissä vuokrasopimuksissa 3kk, pidemmissä sopimuksissa 6kk.
  - - - Vuokranantajalle vastaava poikkeustapaus on esim. tilanne, jossa hän tarvitsee huoneiston omaan käyttöönsä jostain sellaisesta syystä, jota hän ei ole voinut ottaa huomioon, kun vuokrasopimus laadittiin.
    - - Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta, se onnistuu vain käräjäoikeuden päätöksellä.
    - - Hyvä tapa toimittaa irtisanomisilmoitus toiselle osapuolelle on ilmoituksen vieminen perille henkilökohtaisesti sivullisen todistajan läsnä ollessa.
    - - Voi olla esim. sitä mieltä, että vuokrankorotus on kohtuuttoman suuri.
        
        Vuokralainen on oikeutettu vahingonkorvauksiin, jos irtisanomisen perusteet eivät ole laillisia.
        
        Voi hakea myös tuomioistuimelta muuttopäivän lykkäystä enintään vuodella, jos hänen on hyvin vaikea löytää uutta asuntoa, tätä oikeutta ei ole, jos vuokralainen on itse irtisanonut sopimuksen tai sopimus on määräaikainen tai se puretaan.
- - - - Korotuksesta tulee ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti väh. kuukausi etukäteen, eikä vuokra saa nousta enempää kuin 15% vuodessa.
        
        Jos sopimuksessa ei ole mainittu vuokrankorotusta, siitä pitää neuvotella vuokralaisen kanssa väh. kuusi kuukautta ennen korotusajankohtaa.
        
        Mikäli vuokralainen ei suostu kohtuulliseen vuokrankorotukseen, vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen.
- - - - Myöhemmin esille tuodut asiat voivat olla vain keskustelunaiheita, joista ei voida päättää.
  - - - Jaetaan osakkeiden kesken, jakoperusteena on osakkeiden omistamien taloyhtiön osakkeiden määrä.
        
        Ison asunnon omistajalla on enemmän osakkeita, joten hän myös maksaa korjauskuluista suuremman osan.
        
        Toisaalta myös äänivalta kokouksessa riippuu osakkeiden määrästä, joten ison asunnon omistajalla on enemmän ääniä kuin pienen asunnon omistajalla.
  - - - Esim. valvoo ja tarvittaessa todistaa, että kallis remontti on teetetty oikealla tavalla.
  - - - Osakkaiden kannalta olennaista on, että rahat käytetty tarkoituksenmukaisesti ja aiemmassa yhtiökokouksessa päätetyn suunnitelman mukaisesti.
  - - - Muuten virheitä tehneet hallituksen jäsenet vapautuvat vastuusta ja mahdolliset taloudelliset kulut jäävät omistajien maksettavaksi.
        
        Hallituksen jäsenet saattavat siis joutua korvausvastuuseen, jos he ovat tehneet virheellisiä päätöksiä tai laiminlyöneet tehtäviään.
- - - - Asukkaalla on oikeus esim. käydä yöllä suihkussa tai vetää WC vaikka se naapuria ärsyttäisikin.
- - - - Oikeuskelpoiset voivat tehdä sopimuksia ja näin laajentaa omia oikeuksiaan tai omistuksiaan.
        
        Tällöin kyse oikeudellisesta toimintakyvystä eli oikeustoimikelpoisuudesta.
        
        Oikeustoimia esim. asunnon ostaminen, työsopimuksen solmiminen, vahinhonkorvauksen vaatiminen.
        
        Luonnolliset henkilöt ei ole automaattisesti oikeustoimikelpoisia, vaan toimivalta karttuu iän myötä.
        
        Luonnollinen henkilö saa täyden oikeustoimikelpoisuuden 18 vuoden iässä.
        
        Tuomioistuimet voivat kuitenkin julistaa täysi-ikäisiä henkilöitä vajaavaltaisiksi.
        
        Taustalla yleensä vakava sairaus, jokin muu syy, jonka takia henkilö ei kykene hoitamaan omia asioitaan.
        
        Vajaavaltaiseksi julistaminen harvinaista, mutta esim. muistisairauteen sairastuneiden osalta näin voidaan toimia.
        
        Vajaavaltaisen puolesta oikeustoimia voi tehdä edunvalvoja tai jos kyseessä on lapsi, oikeustoimia tekee huoltaja.
        
        Edunvalvojan voi määrätä myös maistraatti, jos henkilö itse pyytää sitä maistraatilta ja ehdottaa, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen.
        
        Vajaavaltaisuudella eri tasoja.
        
        Käytännössä oikeus voi määrittää, missä asioissa edunvalvoja toimii vajaavaltaisen puolesta.
        
        1 more item...
        
        Täysi-ikäinen voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen, esim. vanhus voi etukäteen suunnitella, miten hänen asiansa hoidetaan, jos hän ei sairastumisen tai muun syyn takia enää pysty itse vastaamaan niistä, tällöin hänen valitsemansa henkilö voi alkaa hoitamaan niitä hänen puolestaan.
        
        Alle 18-vuotiaat ovat vajaavaltaisia, voivat tehdä merkitykseltään vähäisiä tai olosuhteisiin nähden tavanomaisia oikeustoimia.
        
        Esim. 10-vuotias voi ostaa kaupasta 10 eurolla karamelleja, mutta 500 euron tabletin ostaminen ei ole enää hänen ikäiselleen tavanomainen ostos.
        
        Saa kuitenkin tehdä ostoksia niillä rahoilla, jotka hän on omalla työllään ansainnut.
        
        15-vuotias saa tehdä itse työsopimuksen ja purkaa sen.
    - - Voi esim. omistaa omaisuutta heti syntymän jälkeen ja hän on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
    - - Jokainen ihminen on oikeudellisesti vastuussa teoistaan.
        
        Jos esim. rikkoo jotakin, hän on siitä vastuussa ja vahingonkorvausvelvollinen.
        
        Koskee myös lapsia ja muita vajaavaltaisia.
        
        Vahingonkorvausvelvollisuudella ei ole ikärajaa.
        
        Lapsen puolesta vahingon saattaa joutua korvaamaan hänen vanhempansa, mutta yleensä näin ei kuitenkaan käy.
        
        Vanhemmilla valvontavelvollisuus, ja jos he ovat laiminlyöneet valvonnan, he voivat joutua korvaamaan lapsen aiheuttaman vahingon.
        
        Vajaavaltaisen korvausvelvollisuutta yleensä sovitellaan ja summaa voidaan kohtuullistaa.
      - Rikosoikeudellinen vastuu astuu voimaan 15 vuoden iässä.
        
        Vasta sen jälkeen nuorta voidaan rangaista rikoksesta.
        
        Ennene rikosoikeudellisen vastuun täyttämistä alaikäiselle voidaan vain esittää vahingonkorvausvaatimuksia ja hänen tilanteensa käsitellään sosiaaliviranomaisten kanssa.
        
        Ääritapauksessa huostaanotto.
- - - - Sopimuskumppanit voivat vapaasti päättää sopimuksen sisällöstä.
      - Lain mukaan sopimuksen tekijät katsotaan tasavertaisiksi ja he voivat sopia asioista kuten parhaaksi näkevät.
    - - Toisinaan sopimusvapautta rajoitetaan, eli lainsäädäntö on pakottavaa.
      - Sopimukset, jotka esim. loukkaisivat kansalaisten perusoikeuksia tai heikentäisivät toisen osapuolen asemaa kohtuuttomasti, eivät ole päteviä.
        
        Esim. työsopimuksissa heikompaa osapuolta eli työntekijää suojellaan minimipalkalla.
        
        Työehtosopimuksessa, jossa sovitaan määriteltyä minimipalkkaa alemmasta tuntipalkasta, ei ole oikeudellisesti pätevä.
  - - - Suullisen sopimuksen sisällön todistaminen tarvittaessa kuitenkin vaikeaa, siksi suositeltavaa tehdä sopimus kirjallisesti.
  - - - Jos alkuperäinen tarjoaja hyväksyy sen. syntyy sopimus.
      - Yleensä tarjousta tai vastatarjousta ei voi enää perua, jos tarjouksen saaja on vastaanottanut tarjouksen.
- - - - Suoraan pätemätön ilman erillisiä toimenpiteitä.
        
        Näin käy esim. jos sopimuksen tekijällä ei ole ollut oikeustoimikelpoisuutta.
    - - Kyse oikeustoimeen liittyvästä muotovirheestä.
      - Tyypillinen tapaus esim. yhdistyksen päätös, joka on yhdistyksen sääntöjen vastainen.
      - Pitää nostaa ns. moitekanne lain määräämässä ajassa, jos näin ei tehdä, päätös jää voimaan.
    - - Perusajatuksena, että oikeustoimen pätemättömäksi haluava taho vetoaa johonkin asiaan, jotta sopimus purkautuisi.
        
        Voidaan vedota esim. siihen, että tahdonmuodostus on ollut puutteellinen, eli sopimuksen tekijä ei ole ymmärtänyt mitä oli tekemässä, tai hänet on pakotettu tekemään sopimus.
        
        Sopimus on voinut myös syntyä tilanteessa, joka on ollut kunnianvastainen tai arvoton, eli tilanteessa on sopimuksen saamiseksi käytetty hyväksi esim. toisen osapuolen humalatilaa tai vanhuksen heikkoa ymmärrystä.
  - - - Ostajan olisi pitänyt ymmärtää väärä hinta virheeksi.
      - Jos sopimuksessa olisi vähäinen virhe ja ostaja olisi toiminut vilpittömässä mielessä huomaamatta tätä virhettä, myyjä ei voisi vedota erehdykseen.
  - - - Jos sovittelu ei onnistu, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen.
- - - - Esim. hyvä tapa, kohtuullinen aika, petollinen viettely, olennainen ja merkittävä, kunniaton ja epäsiveellinen elämä.
        
        Hyvä tapa on oikeustieteessä vakiintunut ja perusteltu käytäntö, joka pohjautuu yhteiskunnan arvostuksiin.
        
        Yleensä käsitettä käytetään muodossa "hyvän tavan vaistainen".
        
        Esim. perintälaissa todetaan, että hyvän tavan perintätavan vastaista on aiheuttaa velalliselle ylimääräisiä kuluja.
        
        Kohtuullinen aika, esim. työlaissa todetaan, että epäasiallinen käytös voi olla työsuhteen irtisanomisperuste ja työnantajan on kohtuullisessa ajassa toimitettava ilmoitus irtisanomisesta, jos hän vetoaa epäasialliseen käytökseen.
        
        Laissa ei ole kuitenkaan määritelty, miten pitkä on kohtuullinen aika.
        
        Petollinen viettely tarkoittaa tilanteita, joissa esim. toinen osapuoli on salannut kauppaan liittyviä tietoja.
        
        Tuomioistuin joutuu arvioimaan, onko näin todella tapahtunut vai onko kyse ollut esim. tietämättömyydestä.
        
        Talokaupan yhteydessä paljastunut kosteusvaurio ei välttämättä ole myyjän tiedossa, mutta jos se on ollut ja sitä on salattu, kyseessä on petollinen viettely.
        
        Olennainen ja merkittävä, oikeusjuttua ratkaistaessaan tuomareiden pitää miettiä, vaikuttaako jokin asia todella tapahtuneeseen olennaisesti tai merkittävästi.
        
        Esim. sopimuksen voi purkaa, jos kaupan kohteessa ilmenee olennainen tai merkittävä virhe tai merkittävä viivästyminen tavaran toimittamisessa on olennainen virhe, jos tavara olisi tarvittu määrätyksi päiväksi.
        
        Kunniaton ja epäsiveellinen elämä, esim. perinnönjaossa rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, mutta laki antaa myös mahdollisuuden jättää perinnöttömäksi testamentilla, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
  - - - Tulkinta näkyy esim. rikosten rangaistuksissa.
        
        Samasta rikoksesta ei aina saa samaa tuomiota, vaan tuomioistuin käyttää kokonaisvaltaista harkintaa ja huomioi esim. tekijän iän.
        
        Lakiin määritelty rangaistusasteikot, joita tuomarit soveltavat.
        
        Esim. varkaudesta voi saada rangaistukseksi sakkoa tai maksimissaan vankeutta 1 vuoden ja 6kk.
        
        Tuomioistuimen tehtävänä arvioida teon luonne ja kaikki siihen vaikuttaneet tekijät, kuten ikä ja ensikertailaisuus.
        
        Jos varas käyttänyt tekoa tehdessään asettal teko muuttuu törkeäksi varkaudeksi ja rangaistusasteikko onkin 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta.
- - - - Myöskään nettiin luvattomasti ladattua elokuvaa ei saa kopioida omaan käyttöön.
    - - Siteeraaminen on yleistä esim. arvosteltaessa teosta sekä tieteellisen työn ja opetuksen yhteydessä.
        
        Siteeraaminen on sallittua vain julkisesta teoksesta eli sellaisesta, joka on tekijän luvalla tuotu yleisön saataville.
        
        Sitaatin pituutta ei ole määritelty tarkasti, mutta se ei saa olla liian pitkä.
- - - - Esim lyhyt uutinen tai tavanomaisesta tapahtumasta, kuten lipun liehymisesta otettu valokuva ei ylitä teoskynnystä.
        
        Teoskynnyksen syntyminen ei liity työmäärään, joka teoksen luomiseen on käytetty, tai esteettiseen vaikutelmaan, huonon musiikkikappaleen tekijällä on yhtäläiset oikeuden teokseena kuin hyvän kappaleen tekijällä.
- - - - Tekijä voi sopimuksella luovuttaa teokseen liittyvät taloudelliset oikeutensa kokonaan tai osittain toiselle osapuolelle, esim. kirjan kustantajalle.
  - - - Esim. kuvallisen teoksen värien muokkaaminen ilman lupaa, loukkaavaa voi olla esim. teoksen käyttö poliittiseen tarkoitukseen tai alkoholiin kielteisesti suuntautuvan taiteilijan teoksen käyttö viinapullon etiketissä.
- - - - Myös tiettyyn tehtävään voidaan palkata määräaikainen työntekijä, kyseessä esim. projektiluontoinen työ tai kausityö.
      - Työnantaja ei saa solmia useita peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia työntekijän kanssa.
        
        Jos näin tehdään, kyse on ketjuttamisesta.
        
        Jos ketjuttaminen jatkuu pitkään, voidaan tulkita, että työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve.
        
        Jokainen määräaikainen sopimus pitää perustella, jos se on tehty työnantajan aloitteesta.
        
        Jos ei perustetta, määräaikainen sopimus voi muuttua toistaiseksi voimassa olevaksi.
- - - - Jos työntekijän on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden (työnantajan ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä, ennen kuin koeaika päättyy).
- - - - Käytännössä voi olla niin, ettei tunteja ole ollenkaan tai niitä voi olla niin vähän, että palkalla ei tule toimeen.
    - - Työnantaja voi hankkiutua eroon työntekijästä vähentämällä hänen tuntinsa nollaan.
        
        Tässä tapauksessa työntekijän ainoa vaihtoehto on itse irtisanoa sopimus, mikä säästää työnantajan irtisanomiskorvauksilta.
        
        Työsopimuksen irtisanonut työntekijä ei saa työttömyyskorvausta heti vaan vasta karenssiajan (90pv) jälkeen, koska työn vähyys ei ole hyväksytty irtisanomisperuste.
      - Työntekijällä on oikeus lomarahaan, jos työtunteja on ollut riittävästi.
        
        Työntantaja voi kiertää lomarahan maksun tarjoamisen tarjoamalla vain vähän työtunteja.
        
        Työntekijän järkevää vaatia työsopimukseen minimituntimäärä.
  - - - Käyttäjäyrityksen pitää antaa vuokratyöntekijöilleen samat oikeudet kuin omalle henkilöstölleen, esim. oikeuden käyttää työpaikan ruokalaa tai kuntosalia.
        
        Rahaetuuksia, esim. tuettua ruokailua, ei tarvitse antaa vuokratyöntekijöille.
  - - - Näin voidaan myös kiertää esim. irtisanomismenettelyjä.
    - - Työntekijän yleensä perustettava oma yritys, jolle myös kaikki työnantajan velvoitteet siirtyvät.
- - - - Tarkistaa, että tiedot kiinteistön omistamisesta sekä kiinteistöön mahdollisesti liittyvät oikeudet ja rasitteet pitävät paikkaansa.
  - - - Jos tehty, lainhuudatus tulee vireille automaattisesti.
      - Lainhuudon avulla ostaja saa laillisen omistusoikeuden kiinteistöönsä.
        
        Jokaisella kiinteistöllä on oma rekisterinumero ja kiinteistötunnus.
        
        Lainhuudon jälkeen omistusoikeus näkyy kiinteistörekisterissä.
      - Lainhuutoa ei haeta rakennuksille, jotka sijaitsevat vuokratontilla.
        
        Vuokraoikeudelle haetaan kuitenkin kirjaamista.
- - - - Rasitustodistus kertoo myös, onko kiinteistö kiinnitetty eli käytetäänkö sitä jonkin velan vakuutena.
    - - Erityisoikeudetkin sitovat uutta omistajaa, etenkin jos ne on kirjattu kiinteistörekisterin rasitetodistukseen.
- - - - Ehdot viivästysmaksuista yleensä kirjattu kauppakirjaan.
    - - Ostaja voi pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta ja vaatia vahingonkorvausta.
- - - - Kuulustettavalle ennen kuulustelua ilmoitettava hänen asemasa esitutkinnassa.
        
        Rikoksesta epäillylle on ennen kuulustelua yksilöitävä teko, josta häntä epäillään ja ilmoitettava hänen muista oikeuksistaan: esim. oikeus vaieta ja olla muutoinkin myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen, oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa ja tulkkia, jos tarpeen.
        
        Kuulusteluista ja muista esitutkinnan vaiheista laadittava esitutkintapöytäkirja.
        
        Esitutkinnan valmistuttua rikosasai on toimitettava syyttäjälle syyteharkintaa tai sakon tai rikesakon määräämistä varten.
        
        Voidaan tulla myös siihen tulokseen, että rikosta ei ole tehty, joten asiaa ei saateta syyttäjän käsiteltäväksi.
  - - - Poliisi voi esim. pitää epäiltyä henkilö kiinniotettuna enintään yhden vuorokauden.
        
        Tämän jälkeen hänet vapautettava tai pidätettävä.
        
        Voidaan pidättää eri syistä, esim. jos epäillystä rikoksesta voidaan tuomita yli kahden vuoden vankeusrangaistus tai epäilty henkilö saattaisi yrittää pakoa tai vaikeuttaa tutkintaa hävittämällä todistusaineistoa.
        
        Käräjäoikeus päättää epäillyn vangitsemisesta viimeistään neljäntentä päivänä hänen kiinniottamisen jälkeen.
        
        Kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, hänet voidaan vangita, jos se rikoksen tutkimisen vuoksi on erittäin tärkeää, jos ei vangita, päästettävä vapaaksi.
        
        Epäilty voidaan määrätä pidättämisen tai vangitsemisen sijasta myös matkustuskieltoon, jos on syytä epäillä, että hän saattaisi lähteä pakoon tai vältellä rikostukintaa tai rangaistuksen täytäntöönpanoa.
        
        1 more item...
- - - - Hänen avullaan koetetaan löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, jossa rikoksen uhrille aiheutuneet henkiset ja aineelliset kärsimykset voitasiin hyvittää ja rikoksentekijä saataisiin ottamaan vastuu teoistaan.
        
        Rikoksentekijä korvaa vahingon työllä tai rahana.
  - - - Sovittelu voidaan keskeyttää milloin tahansa, jos jompikumpi osapuolista niin haluaa.
  - - - Törkeät rikokset sopivat huonosti soviteltaviksi.
  - - - Rikosasian sovittelu on osapuolille maksutonta.
  - - - Jos asianomistajarikos päätyy sovintoon eikä uhri vaadi rangaistusta, oikeudenkäyntiä ei tarvita.
- - - - Harkinta voi johtaa syytteeseen tai syyttämättä jättämiseen.
        
        Syyttäjä voi myös määrätä sakon sellaisista rikoksista, joista voi saada enintään 6kk vankeutta.
  - - - Syytteen nostaminen tarkoittaa, että rikosasia viedään tuomioistuimen käsittelyyn, yleensä käräjäoikeuteen.
  - - - Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan, jos häviää jutun, voi joutua maksamaan omat sekä vastapuolen oikeusavustajan palkkion.
  - - - Asianomistajarikokset ovat jotkin lievemmät rikokset, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus, tekijänoikeuden loukkaus, vahingonteko, lievä pahoinpitely.
- - - - Seuraavaksi käräjäoikeus lähettää syytetylle kirjallisen haasteen, jossa se kutsuu hänet käräjäoikeuden pääkäsittelyyn vastaamaan esitettyyn rangaistusvaatimukseen ja asianomistajien korvausvaatimuksiin.
        
        Rikosasia pyritään käsittelemään yhdessä yhtäjaksoisessa pääkäsittelyssä, jonne käräjäoikeus kutsuu asianosaiset ja mahdolliset todistajat.
        
        Rikosasian käsittelee tavallisesti joko yksi tuomari tai yksi tuomari ja kaksi lautamiestä, voidaan käsitellä myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.
        
        Oikeudenkäynti yleensä suullinen ja julkinen, vain poikkeuksellisesti suljetuin ovin eli ilman yleisöä (näin saatetaan toimia esim. seksuaalirikoksia käsiteltäessä).
        
        Oikeuden puheenjotaha huolehtii istunnon johtamisesta ja sujumisesta.
        
        Oikeudenkäynti on keskustelua kahden osapuolen, syyttäjän ja syytetyn välillä.
        
        1 more item...
        
        Rikosasia tullut vireille yleensä syyttäjän tahdosta, joten on luonnollista, että hän vie juttua eteenpäin.
        
        Kutsusta ilmenee, onko oikeudessa oltava henkilökohtaisesti vai voiko lähettää asiamiehen puolestaan paikalle.
      - Syytettyä voidaan pyytää antamaan kirjallinen vastaus käräjäoikeudelle jo ennen istuntokäsittelyä.
  - - - Syyteharkinta
        
        Haastehakemus ja haaste
        
        Pääkäsittely tuomioistuimessa
        
        Tuomio
        
        Syytteen hylkääminen
        
        Tuomitseminen
        
        Syyntakeeton
      - Syyttämättäjättäminen/rangaistusmääräys
- - - - Oikeudelliset kysymykset ovat vaikeita, eikä voida olettaa, että kansalainen hallitsisi ne kaikki, siksi tuomioistuimessa jokainen oikeudenkäynnin osapuoli voi käyttää lainoppinutta oikeudenkäyntiavustajaa.
  - - - Lisäksi oikeusjutun käsittelystä peritään maksuja, jotka yleensä maksaa jutun vireillepanija.
- - - - Eryisesti korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ovat ennakkopäätöksiä, jotka luovat oikeuskäytäntöä.
- - - - Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään riita-, rikos- ja hakemusasioita.
        
        Rikosasioissa käsitellään tekoa, joka on määritelty rikokseksi rikoslaissa, kyse saattaa olla esim varkaudesta, rattijuopumuksesta tai pahioinpitelystä.
        
        Riita-asioissa ratkaistaan yksityisten ihmisten tai yritysten erimielisyyksiä.
        
        Riita voinut syntyä esim. huoneiston vuokrasta, kaupan purkamisesta, perinnöstä, vahingonkorvauksesta tai velan maksusta.
        
        Hakemusasioissa rekisteröidään jokin toimenpide tai tapahtuma, voi koskea esim. avioeroa, päätöstä lapsen huollosta.
      - Suomessa 27 käräjäoikeutta.
      - Käräjäoikeuden korkeinta virkamiestä kutsutaan laamanniksi, muita tuomareita käräjäoikeustuomareiksi (kaikkia kutsutaan myös lakimiestuomareiksi, koska heillä on alan koulutus).
        
        Käräjäoikeuksissa asioita on ratkaisemassa myös maallikkojäseniä, lautamiehiä (kutsutaan maallikkotuomareiksi).
      - Käräjäoikeuksien eri kokoonpanot:
        
        Asiat käsitellään ja ratkaistaan joko istunnossa, johon käsiteltävän jutun osapuolet kutsutaan, tai kansliassa, jolloin ratkaisu tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella.
        
        Käräjäoikeuden istunnon kokoonpano riippuu käsiteltävästä asiasta.
        
        Tuomarit eivät saa vaihtua kesken istunnon.
        
        Vaihtoehtoisia kokoonpanoja kolme:
        
        Yhden tuomarin istunto:
        
        Päätöksen tekee vain yksi tuomari.
        
        Käytössä esim hakemusasioissa ja vähäisissä rikosasioissa, joissa rangaistuksena sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
        
        Yksi tuomari voi hoitaa myös riita-asioiden valmistelevan käsittelyn ja heti sen yhteydessä pidettävän pääkäsittelyn.
        
        Suurin osa, n. 2/3 käräjäoikeuksien rikosasioista ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa.
        
        Lautamieskokoonpano:
        
        Ratkaisee vakavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä rikosasioita.
        
        Yleensä yksi lainoppinut tuomari puheenjohtajana ja kaksi lautamiestä (lautamiehet 25-65-vuotaita tavallisia kansalaisia, periaatteessa puolueettomia maallikkoja, mutta käytännössä kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet kuitenkin poliittisten voimasuhteiden mukaisesti).
        
        Varsin harvinainen.
        
        Lakimieskokoonpano:
        
        Ratkaisee sellaiset rikos- ja riitajutut, joissa on erityistä tarvetta kolmen tuomarin kokoonpanolle.
        
        Esim. kaikkein visaisimmat riidat ja rikokset ohjataan pääsääntöisesti kolmen lakimiestuomarin ratkaistavaksi.
        
        Tuomareista yksi on puheenjohtaja.
        
        Varsin harvinainen.
        
        Rikosasia voidaan käsitellä myös pelkästään kirjallisessa menettelyssä, jolloin ei tarvitse järjestää suullista pääkäsittelyä eikä kutsua osapuolia tai todistajia käräjäoikeuteen.
        
        Edellytyksenä, että syytetty tunnustanut epäillyn rikoksen, hän on ollut täysi-ikäinen teon tehdessään ja suostuu asian ratkaisemiseen ilman pääkäsittelyä.
        
        Tällaisia yksinkertaisia rikosasioita esim. näpistys ja salakuljetus.
- - - - Näin yritetään vähentää turhien valitusten määrää selvissä tapauksissa ja säästää hovioikeuksien resursseja aidosti merkittäviin oikeustapauksiin.
      - Jos hovioikeus ei myönnä jatkokäsittelylipaa, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
- - - - Samalla ne osaltaan varmistavat, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia yhdenvertaisesti.
- - - - Usein muutosta haetaan ensin alueelliselta hallinto-oikeudelta, markkinaoikeudelta tai muutoksenhaku- tai oikaisulautakunnalta.
        
        Suomessa kuusi hallinto-oikeutta.
        
        Käsittelevät julkishallinnon päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoon liittyviä riitoja.
        
        Esim. asianosaisen tyytymättömyys viranomaisen vero- tai turvapaikkapäätökseen.
        
        Asia käsitellään kirjallisesti.
        
        Jos tyytymätön hallinto-oikeuden päätökseen, voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
        
        Markkinaoikeus
        
        Käsittelee asioita, jotka liittyvät kilpailuun ja sen valontaan, hankintoihin, teollisiin ja tekijänoikeuksiin sekä markkinaoikeuteen.
        
        Työtuomioistuin
        
        Hoitaa työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia riita-asioita sekä muite sille lain nojalla kuuluvia valitusasioita.
        
        Vakuutusoikeus
        
        Käsittelee toimeentuloturvaan liittyviä tapauksia.
- - - - Ystävälle lähetettävä tilinumero kannattaa jakaa viesteissä osiin, koska erilaiset ohjelmat kykyenevät tunnistamaan tilinumeroita tai henkilötunnuksia.
    - - Näitä yrityksiä voi torjua käyttämällä riittävän vahvaa salasanaa, vaihtamalla sen tarpeeksi usein ja huolehtimalla laitteen tietoturvaohjelmien tasosta.
      - Luottokortilla maksettaessa on hyvä varmistaa, että sivu, johon tilinumero näppäillään, on suojattu.
        
        Tunnistaa tunnuksesta https://, jossa s meinaa suojattua yhteyttä.
        
        Myös osoitteen yhteydessä oleva lukon kuva on merkki suojatusta yhteydestä.
        
        Maksukorttien, älypuhelinten ja pankkien tunnuslukusovellusten koodit syytä säilyttää hyvin.
- - - - Rikollisten tavoitteena on, että verottaja maksaisi yrityksille kuuluvia veronpalautuksia rikollisten tileille.
- - - - Vieraannuttaminen on määritelty myös ihmisoikeusrikkomukseksi, koska se rikkoo YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista.
  - - - Ääritapauksissa lapsia on kaapattu ulkomaille.
  - - - Lisännyt sosiaaliviranomaisten valtaa lasta koskevissa asioissa.
- - - - Toinen vanhempi etävanhempansa.
        
        Yleensä etävanhempi maksaa lähivanhemmalle elatusapua.
        
        Vanhemmat voivat keskenään sopia elatusavun maksamisesta ja sen määrästä.
        
        Lain mukaan kumpikin vanhempi osallistuu elatukseen "kykynsä mukaan".
  - - - Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset tai käräjäoikeuden päätös tapaamisoikeudesta voidaan ääritilanteessa laittaa toimeen pakolla, jolloin poliisi noutaa lapsen tapaamiseen.
  - - - Jos pääsevät sopimukseen, ei lastenvalvojan tarvitse kuulla lasta.
      - Jos eivät pysty sopimaan asioista, lapsen oma mielipide selvitetään ja otetaan huomioon päätöksessä, sikäli kuin se on mahdollista hänen ikänsä ja kehitystasonsa puolesta.
        
        Mitä vanhempi lapsi, sitä enemmän hänen toiveensa vaikuttavat.
        
        Lapsen toiveet eivät kuitenkaan yksinään ratkaise päätöklsiä, sillä hänen tahtonsa ei välttämättä ole sama kuin hänen etunsa.
    - - Vahvistamattomia sopimuksia ei voi laittaa pakolla täytäntöön, vaikka toinen osapuoli ei niitä noudattaisikaan.
        
        Jos toinen ei esim. maksa sovittua elatusapua, voi vahvistetulla sopimuksella saada elatustukea Kelasta.
    - - Käräjäoikeuden päätös kumoaa mahdolliset muut sopimukset, ja se voidaan panna täytäntöön pakolla.
- - - - Osa nimistä luokiteltu sukupuolineutraaliksi eli ne sopivat kummallekin sukupuolelle.
- - - - Vastuu lapsen hyvinvoinnista antaa huoltajille myös oikeuksia suhteessa lapseen.
        
        Voivat päättää mm. lapsen nimestä, asuinpaikasta, uskontokunnasta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta, arkeen liittyvistä asioista, kuten ruoasta, harrastuksista, oikeus saada viranomaisilta tietoa lastaan koskevissa asioissa, esim. koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.
    - - Huoltajien elatusvelvollisuuden päättymisen raja ei ole ehdoton, sillä huoltajia voidaan velvoittaa vastaamaan lapsensa koulutuskustannuksesta, kuten oppikirjoista 18 vuoden iän jälkeenkin.
        
        Elatusvelvollisuuden jatkuminen näkyy myös siten, että vanhempien tulot voivat vaikuttaa alle 20-vuotiaalle myönnetyn opintotuen määrään.
- - - - Loman määrä kertyy ns. lomanmääräytymisvuoden, eli huhtikuun ja maaliskuun välisen ajan mukaan.
        
        Ne kuukaudet, jolloin työntekijä on ollut töissä 14 päivää tai enemmän, vaikuttavat loman määräytymiseen.
        
        Tähän lasketaan mukaan sellaiset poissaolopäivät, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.
        
        Lakiin on merkitty poissaolosyitä, jotka eivät vähennä vuosilomaa, kuten äitiysloma ja muut perhevapaat.
  - - - Työntekijällä on oikeus säästää niitä vuosilomapäiviä, jotka menevät yli 24 päivän.
        
        Näitä ns. säästövapaita voi pitää sovitusti.
  - - - Loma määräytyy osa-aikatyössä eri tavalla.
        
        Vuosilomaa ei kerry lainkaan niiltä kuukaisilta, joiden aikana työtä on tehty alle 14pv tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa.
        
        Osa-aikatyötä tekevällä on kuitenkin oikeus palkattomiin vapaisiin, joita kertyy kaksi arkipäivää kaikilta niiltä kalenterikuukausilta, joina työsuhde on voimassa.
        
        Lomapäivien lisäksi, mikäli työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa on näin sovittu, työntekijä voi saada ns. lomarahaa, joka määräytyy yleensä kuukausipalkan mukaan.
  - - - Tämän lisäksi monissa työehtosopimuksissa on sovittu, että sairastunutta lasta voi jäädä hoitamaan palkallisesti tietyksi ajaksi.
- - - - Jos työsopimukseen ei voida soveltaa minkään alan työehtosopimusta, työntekijälle pitää maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.
    - - Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan kaksinkertaista palkkaa.
  - - - Työstä voi kieltäytyä, jos se saattaa aiheuttaa vakavaa vaaraa työntekijän itsensä tai muun henkilön hengelle tai terveydelle.
    - - Työstä voi kieltäytyä vain siksi aikaa, kunnes työn tekeminen on taas turvallista ja vaara on poistettu.
        
        Työntekijän ei tarvitse korvata pidättäytymisestä aiheutuvia mahdollisia kustannuksia, jos työnantaja on joutunut maksamaan sopimussakkoja esim. remontin viivästymisen vuoksi.
  - - - Tärkeä yhdyshenkilö työntekijöiden ja työnantajan välillä.
- - - - 15-vuotias voi itse solmia että irtisanoa tai purkaa työsopimuksensa.
    - - Yötyö on kokonaan kielletty alle 18v.
      - Nuoren työ ei saa myöskään olla liian raskasta fyysisesti tai henkisesti, eikä se saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin on kohtuullista edellyttää.
        
        Tietyt työtehtävät kokonaan kielletty nuorilta työntekijöiltä, esim. rakennusten purkutyöt tai työt, joissa käytetään nostolavaa.
      - Alle 15v
        
        Ylityö kielletty.
        
        Säännöllinen työaika 7h/päivä, 35h/viikko.
        
        Oppivelvollisen työaika kouluaikana, vapaapäivinä 7h/pv, koulupäivinä 2h/pv, viikoittain enintään 12h, koulupäivän ja työpäivän yhteispituus enintään 8h
        
        Työajat klo 8-20, painavista syistä 6-20, kotitaloustöissä klo 23 asti.
        
        Vuorokausi- ja viikkolepo 14h/pv, 38h/viikko.
      - 15-17-v
        
        Säännöllinen työaika 8h/pv, 40h/viikko.
        
        Ylityö enintään 80h/vuosi, päivittäin enintään 9h, viikoittain enintään 48h.
        
        Oppivelvollisen työaika kouluaikana vapaapäivinä 7h/pv, koulupäivinä 2h/pv, viikoittain enintään 12h. koulupäivän ja työpäivän yhteispituus enintään 8h (SAMA ALLE 15-VUOTIALLA).
        
        Työajat klo 6-22, kotitaloustöissä klo 23, ammattikoulutukseen liittyen kaksivuorotyössä enintään klo 24 asti.
        
        Vuorokausi- ja viikkolepo 12h/pv, 38h/viikko.
      - Täysi-ikäiset
        
        Säännöllinen työaika 8h/pv tai liukuvassa työajassa plus-miinus 3h/pv, 40h/viikko, jaksotyössä poikkeuksia.
        
        Ylityö enintään 138h/4kk, yhteensä enintään 250h/vuosi + paikallisella sopimuksella lisäylityö 80h/vuosi.
        
        Työajat yötyö 23-6 sallittu jaksotyössä ja työaikalaissa säädetyillä aloilla.
        
        Vuorokausi- ja viikkolepo 11h/pv, 35h/viikko.
- - - - Työntekijä joutuu maksamaan vahingon työnantajalle, jos hän on toiminut tahallisesti (jos kyseessä on ollut tuottamuksellinen eli huolimattomuuttaan aiheutunut vahinko, työntekijä on velvollinen yleensä korvaamaan kohtuullisen osan).
        
        Korvauksia ja korvausvastuita pohdittaessa arvioidaan esim. sitä, miten työntekijää oli ohjeistettu.
    - - Näistä asioista säädetään yhdenvertaisuuslaissa sekä laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
        
        Yli 30 hengen työpaikoilla pitää olla suunnitelmat siitä, miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään työpaikalla.
        
        Työnantajan on valvottava tasa-arvon toteutumista esim. seuraamalla miesten ja naisten välisiä palkkaeroja.
        
        Työnantajan tulee myös pyrkiä edistämään eri sukupuolten mahdollisuuksia edetä työurallaan ja sovittaa yhteen perhe- ja työelämä.
- - - - Jos henkilötietoja kerätään muualta kuin työntekijältä itseltään, on siihen pyydettävä lupa.
        
        Ei tarvitse pyytää, jos työnantaja hankkii lain mukaisilla perusteilla esim. luotto- tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.
    - - Edellyttää, että työnantaja on antanut työntekijälle ohjeet esim. sähköpostien jatkolähettämisestä loman aikana, mutta työntekijä ei ole halunnut tehdä sitä.
- - - - Tarkastuksen perusteella voidaan tehdä huomautus ja vaatia asioiden korjaamista.
        
        Äärimmäisessä tapauksessa viranomaiset voivat tehdä puutteellisista oloista rikosilmoituksen.
  - - - Työsopimuksia koskevat riita-asiat menevät käräjäoikeuteen, työehtosopimusriidat päätyvät työtuomioistuimeen.
- - - - Työntekijä voi vapaasti irtisanoutua työstään.
  - - - Tältä ajalta maksetaan normaalia palkkaa.
      - Irtisanomisajasta voidaan sopia, mutta se voi olla enintään kuusi kuukautta.
      - Jos irtisanomisaikaa ei ole sovittu, on noudatettava työsopimuslakiin kirjattuja määräaikoja, jotka määräytyvät työsuhteen keston mukaan.
      - Työnantaja voi myös määrätä, että irtisanomisaikaan ei liity työvelvollisuutta, tämä normaali käytäntö yritysmaailmassa, jos työntekijä siirtyy esim. kilpailijalle töihin.
      - Irtisanomisaika alkaa siitä, kun ilmoitus irtisanomisesta on toimitettu joko työnantajalle tai työntekijälle.
- - - - Lomautus on väliaikainen työn keskeytys.
        
        Sen aikana työntekijät eivät työskentele eivätkä saa palkkaa.
        
        Työnantajan annettava lomautusilmoitus väh. 14pv ennen lomautuksen alkua.
        
        Lomautuksen aikana työntekijä saa tehdä muita töitä ja hänellä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa.
  - - - Selkeästi rikkonut tai laiminlyönyt velvoitteitaan, esim. jättänyt työtehtäviään tekemättä.
      - Toiminut työnantajan määräysten vastaisesti.
      - Ollut työssään huolimaton tai luvattomasti poissa.
      - Käyttäytynyt epäasiallisesti.
      - Aiheuttanut epärehellisyytensä takia luottamuspulan.
- - - - Enintään 1v (irtisanomisaika 14pv)
      - Yli 1v, mutta enintään 4v (irtisanomisaika 1kk)
      - Yli 4v, mutta enintään 8v (irtisanomisaika 2kk)
      - Yli 8v, mutta enintään 12v (irtisanomisaika 4kk)
      - Yli 12v (irtisanomisaika 6kk)
  - - - Enintään 5v (irtisanomisaika 14pv)
      - Yli 5v (1kk)
- - - - Jos työntekijä on seitsemän peräkkäistä päivää poissa työstä ilmoittamatta, työnantaja saa pitää työsopimusta purkautuneena.
- - - - Päätyy siihen silloin, kun ankarampaa rangaistusta ei tarvita.
      - Sakko tuomitaan 1-120 päiväsakkona.
        
        Lukumäärä riippuu rikoksen törkeydestä ja maksettava rahamäärä henkilön tuloista.
        
        Alaikäisten lasten määrä pienentää summaa.
        
        Päiväsakko on vähintään 6 euroa, ylärajaa ei ole.
      - Myös syyttäjä voi määrätä sakon rangaistusmääräysmenettelyssä.
      - Poliisi voi määrätä korkeintaan 20 päiväsakon rangaistuksen liikennerikoksista ja näpistelystä.
      - Sakko-oikeus on myös tullivirkailijoilla ja rajavartioilla.
      - Maksamatta jäänyt sakkorangaistus muunnetaan vankeusrangaistukseksi erillisessä oikeudenkäynnissä.
        
        Kolmea maksamatonta päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.
        
        Muuntorangaistus on kuitenkin vähintään 4 päivää ja korkeintaan 60 päivää vankeutta.
    - - Kaikille saman suuruinen.
      - Rikesakon voi määrätä poliisin lisäksi rajavartio- tai tullimies tai erätarkastaja.
      - Rikesakko voidaan määrätä esim. jalakulkijalle, jos hän on häirinnyt tai estänyt liikennettä (20e), autoilijalle, jos hän on käyttänyt nastarenkaita tieliikennelain vastaisesti (70e), moottoriajoneuvon kuljettajalle, jos hän on lievästi rikkonut suurinta sallittua nopeusrajoitusta (100-200e).
        
        Yritykselle tai muulle oikeushenkilölle voidaan määrätä vähintään 850e ja enintään 850 000e suuruinen yhteisösakko, yleisimpiä syitä työturvallisuus- ja ympäristörikokset.
      - Maksamatonta rikesakkoa ei voi muuntaa vankeudeksi.
  - - - Sitä ei saa kuitenkaan määrätä, jos esim. rikoksen vakavuus tai tuomitun aikaisempi rikollisuus edellyttävät ehdotonta rangaistusta.
    - - Rangaistus raukeaa, ellei tuomittu tee koeaikana rikosta, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen.
        
        Jos tekee rikoksen, myös aiempi ehdollinen rangaistus voidaan määrätä vankilassa kärsittäväksi.
        
        Vanhasta ja uudesta rikoksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus.
  - - - Voidaan tuomita myös yli 8kk kestävän ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi, jolloin pituus 14-90 tuntia.
    - - Syytetyn itse suosuttava palveluun ja hänen tulee soveltua siihen.
      - Aiemmat yhdyskuntapalvelut tai ehdottomat vankeudet saattavat vaikuttaa siihen, ettei yhdyskuntapalvelua määrätä.
  - - - Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan väh. 14pv ja enintään 12 vuotta tai yhteistä rangaisusta useista rikoksista 15 vuotta.
        
        Osa määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta suoritetaan vankilassa ja loppuosa ehdonalaisessa vapaudessa.
        
        Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa, että ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu vanki suorittaa loppuosan rangaistuksesta vapaudessa.
        
        Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä rangaistuksen suoritettavaksi kokonaan vankilassa.
        
        Määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomittu päästetään yleensä ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan 2/3.
        
        Alle 21v rikoksen tehneen suorittaa vankeusrangaistuksestaan vain puolet.
        
        Vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan silloin, kun hän on suorittanut vankeusrangaistustaan 14 päivää.
        
        Alkaa koeaika, jonka pituus enintään 3 vuotta.
        
        Jos tuomittu koeaikana tekee uuden rikoksen, josta olisi tuomittava ehdotonta vankeutta, tuomioistuin voi määrätä, että jäännösrangaistus pannaan täytäntöön kokonaan tai osittain.
        
        Jäännösrangaistuksella tarkoitetaan jäljellä olevaa rangaistuksen osaa.
        
        1 more item...
        
        Vanki voi päästä vankilan ulkopuolelle valvottuun koevapauteen 6kk ennen ehdonalaista vapautumista.
        
        Valvotun koevapauden tarkoituksena ylläpitää ja edistää vanhin valmiuksia palata takaisin vankilan ulkopuoliseen elämään.
        
        Koevapauteen sijoitettua vankia valvotaan teknisillä välineillä, esim. jalkapannalla.
        
        Vangin pysyttävä asunnossaan viikottaisen aikataulun mukaisesti.
  - - - Käytetään silloin, kun sakko katsotaan riittämättömäksi mutta ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi ja samalla tuomioistuin on sitä mieltä, että ehdollinen vankeus valvontoineen ei riitä edistämään tekijän sosiaalista selviytymistä tai ehkäisemään uusia rikoksia.
      - Pituus 4 kuukaudesta vuoteen.
      - Koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykykä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä.
      - Jos yhdyskuntapalveluun, valvontarangaistukseen tai nuorisorangaistukseen tuomittu rikkoo toistuvasti tai vakavasti rangaistuksen ehtoja, tuomioistuin voi muuntaa rangaistuksen jäljellä olevan osan ehdottomaksi vankeudeksi.
- - - - Tyypillistä on määrätä lähestymiskielto entiselle puolisolle tai asuinkumppanille, jotta tämä ei häitise esim. seurailemalla, soittelemalla tai vierailemalla.
  - - - Tietoja voidaan kuitenkin luovuttaa henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltavuuden selvittämistä ja arviointia varten.
    - - Se on tarkoitettu esitettäväksi työnantajalle, viranomaiselle, oppilaitokselle tai vapaaehtoistiminnan järjestäjälle Suomessa, kun henkilö ryhtyy toimimaan alaikäisten kanssa.
      - Voi tilata vain henkilökohtaisesti, eli työnantaja ei saa tilata sitä, mutta sillä on velvollisuus pyytää se nähtäväksi.
- - - - Kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ankarilla rangaistuksilla ei rikollisuutta poisteta tai ennaltaehkäistä.
- - - - Tuomioistuin voi ylittää asteikon mukaisen ankarimman enimmäisrangaistuksen silloin, kun henkilölle tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta.
    - - Tuomioistuimella on oikeus määrätä rangaistus lievennetyn rangaistusasteikon mukaan, jos rikoksen tehnyt oli rikoksen tekohetkellä alle 18v , jos rikos on jäänyt yritykseksi, tekijä tuomitaan avuntantajana rikokseen, tuomitulla katsottiin olevan selvästi vähäisempi osuus rikokseen kuin muilla osallisilla, jos tekijä tunnustaa rikoksen.
        
        Lievennystä voidaan käyttää vain rikoksissa, joista rangaistus on enintään 6v vankeutta.
        
        Lievennystä ei myönnetä seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen tai lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa eikä henkeen tai terveyteen kohdistuvissa rikoksissa.
    - - Määräaikainen, enintään 2v vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei esim. rikoksen vakavuus tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
      - Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ellei painavat syyt sitä vaadi.
      - Ehdollinen vankeus:
        
        Enintään 2 vuoden pituinen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena, jos tuomittu selviää koeajasta rikkeittä, hänen ei tarvitse suorittaa tuomiotaan vankilassa.
      - Ehdoton vankeus:
        
        Rikokseen syyllistynyt tuomitaan vankilaan määräajaksi tai elinkaudeksi.
    - - Näin voidaan menetellä, mikäli rikosta pidettävä kokonaisuutta katsoen vähäisenä tai mikäli siinä on erityisiä anteeksiannettavia piirteitä.
      - Alle 18v puolestaan voidaan katsoa toimineen ymmärtämättömästi tai harkitsemattomasti tehdessään rikoksen.
- - - - Lainmukaisia perusteita esim. jäsenmaksun maksamatta jättäminen, vahingoittanut huomattavasti yhdistystä, syyllistynyt taloudellisiin väärinkäytöksiin.
  - - - Jäsenellä kuitenkin oikeus tarkastaa omat tietonsa ja saada tietää, ketkä kuuluvat yhdistykseen, oikeus kieltää omien tietojen luovuttaminen ulkopuolisille, esim mainostajille.
- - - - Näin se ei voi saada viranomaisilta lupaa esim. rahankeräykseen.
  - - - Jos jäsen haluaa päästä vaikuttamaan enemmän yhdistyksen toimintaan, hän voi pyrkiä sen hallitukseen.
        
        Hallituksen koko määritellään yhdistyksen säännöissä, mutta siinä oltava väh. 3 jäsentä, joista yksi puheenjohtaja.
        
        Hallituksen jäsenten tulee olla väh. 15-vuotiaita, eivätkä he saa olla konkurssisa eli taloudellisessa vararikossa, ei tarvitse olla Suomen kansalaisia, mutta puheenjohtajalla ja puolella hallituksen jäsenistä pitää olla kotipaikka Suomessa.
        
        Hallitukseen kuuluminen tuo vaikutusvallan lisäksi myös vastuuta.
        
        Hallituksen jäsenen hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti lain sekä yhdistyksen sääntöjen ja päätösten mukaan.
        
        Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. yhdistyksen kokousasioiden valmistelu ja kokouskutsujen lähettäminen, omaisuuden hoito, kirjanpito ja jäsenluettelon ylläpitäminen, hallituksen jäsenet edustavat yhdistystä ulospäin.
        
        Esim. kirjanpidon voi ulkoistaa jonkin yrityksen tehtäväksi.
        
        Vain yhdistyksen nimenkirjoittajilla on oikeus allekirjoittaa viralliset asiakirjat, kuten sopimukset tai avustushakemukset.
        
        Hallituksen puheenjohtaja on aina yksi nimenkirjoittajista.
        
        Yhdistys voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden esim. sihteerille, taloudenhoitajalle ja joillekkin hallituksen jäsenille.
        
        Nimenkirjoittajien muutos on aina ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
        
        Sieltä voi tarkistaa, kenellä on oikeus edustaa yritystä.
    - - Laki velvoittaa yhdistystä pitämään vuosikokouksen, jossa valitaan yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
    - - Jos rikkoo lakia, sen johdossa olevat henkilöt joutuvat vastuuseen.
        
        Hallituksen jäsen saattaa joutua korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttanut.
        
        Hallituksen jäsenen onkin hyvä tuntea yhdistyksen toimintaan keskeisesti vaikuttavat lait, ja hänen on tiedettävä riittävästi yhdistyksen asioista.
        
        Oikeus saada tietoa yhdistyksestä ja sen taloudesta, jotta hän voi tehdä vastuullisia päätöksiä.
        
        Monijäseninen hallitus vastaa yhteisesti tekemistään päätöksistä.
        
        Mikäli hallitus joutuu korvausvastuuseen, korvauksen suuruuteen ja jakautumiseen hallituksen jäsenten kesken saattaa vaikuttaa henkilön asema hallituksessa sekä hänen kokemuksensa ja koulutustaustansa.
        
        Hallituksen jäsen voi vapautua vastuusta esittämällä yhteiseen päätökseen eriävän mielipiteen.
        
        Se pitää ilmaista heti päätöksenteon yhteydessä ja se on merkittävä kokouksen pöytäkirjaan.
    - - Mikäli hallituksen kokouksessa päätetään asiosita, jotka voivat tuoda hallituksen jäsenelle tai hänen lähisukulaisilleen erityistä hyötyä, hänen tulee ilmoittaa olevansa esteellinen eli jäävi asian käsittelyssä.
        
        Esteellinen henkilö ei voi olla päättämässä eikä edes läsnä, kun asiaa käsitellään.
- - - - Virkamiehiä ovat esim. opettajat ja poliisit.
      - Viranomaisilla on velvollisuus omalta osaltaan turvata oikeuksien toteutuminen.
  - - - Liittyy myös uhkaaminen ja kiristäminen ja sitä harjoittavat kansainvälisestä järjestäytyneet rikollisjärjestöt sekä yksittäiset ihmiset.
- - - - Jos esim. valtionpäämies tai sotilaskomentaja syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan, hän saattaa joutua teoistaan joskus tuomioistuimen eteen.
        
        Tilapäisiä sotarikostuomioistuimia perustettu esim. Jugoslavian kansanmurhien selvittämisen yhteydessä.
    - - Myöskään useat valtiot, kuten Kiina, Intia ja Turkki, eivät ole sen toiminnassa mukana.
  - - - Jokainen, joka kokee jonkin valtion loukanneen ihmisoikeussopimukseen liittyviä oikeuksiaan, voi valittaa tuomioistuimeen.
        
        EIT:n käsittelyssä osapuolina aina valittaja ja yksittäinen valtio.
        
        Myös Suomea vastaan on nostettu kanteita, ja Suomi on saanut tuomioita esim. sananvapauden rajoittamisesta ja kohtuuttoman pitkään kestäneistä oikeudenkäynneistä.
- - - - Oikeudenkäyttö on kansainvälistynyt, koska globaalissa maailmassa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.
        
        Globalisaation ja EU:n myötä kansainvälinen oikeus vaikuttaa entistä enemmän myös Suomen lainsäädäntöön.
      - Talouden alalla tehty lukuisia etenkin yritysten toimintaan vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia.
        
        Tullien ja muiden erilaisten ulkomaankauppaa rajoittabien määräysten poistaminen on yksi esimerkki tästä.
        
        Maailman kauppajärjestö WTO pyrkii sopimuksilla poistamaan kaupan esteitä ja tekemään kaupan säännöistä tasapuolisia.
        
        Pyrkii myös ratkaisemaan valtioiden välisiä talouteen liittyviä kiistoja.
    - - Sopimukseen kuuluvat mm. toimenpiteen rahanpesun vastustamiseksi ja sopijavaltioiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi.
        
        Sopimuksen mukaan valtiot lupaavat antaa oikeusapua, jos toinen valtio pyytää sitä rikosten selvittämiseen.
  - - - Kun Suomi sitoutuu johonkin kansainväliseen sopimukseen, sen tulee tarvittaessa muuttaa lainsäädäntönsä sopimuksen mukaiseksi.
        
        Suomen lainsäädännössä on huomioitu suoraan kansainvälisen oikeuden periaatteita, esim. ympäristö- ja perhelainsäädäntöön sisällytetty kansainvälisten sopimusten säädöksiä.
- - - - Lähtökohtaisesti unionin lainsäädäntö menee kansallisen lain edelle.
        
        Jos jäsenmaan lait ovat ristiriidassa EU-lakien kanssa, hallinnossa ja oikeudessa tulee soveltaa EU-lakia.
      - EU:n lainsäädönnön perustana ovat EU:n perussopimukset ja niihin liittyvät asetukset.
        
        Vuonna 2009 hyväksytyssä Lissabonin sopimuksessa EU:n aikana syntyneet perussopimukset koottiin yhteiseen asiakirjaan.
      - EU säätää jatkuvasti jäsenvaltioita sitovia lakeja.
        
        Säädöksiä kolmenlaisia:
        
        Asetus
        
        Asetukset velvoittavimpia, sillä tultuaan voimaan ne sitovat jokaista jäsenmaata.
        
        Direktiivi
        
        Lainsäädäntöohje, joka velvoittaa jäsenmaan kansanedustuslaitosta säätämään lain, jossa direktiivin henki ja tavoite toteutuu.
        
        Päätös
        
        Myös päätökset velvoittavia, mutta ne ovat yleensä valtioiden ja yritysten toimintaan liittyviä yksittäistapauksia.
  - - - Myös Euroopan oikeusasiamies käsittelee unionia koskevia kanteluita.
- - - - Perusoikeuksien välillä joudutaankin tasapainottelemaan, tavoitteena on, että ne toteutuvat mahd. laajasti.
        
        Perusoikeuksien tasapainoa pohtii eduskunnan perustuslakivaliokunta lakeja säädettäessä ja tuomioistuimet lakeja sovellettaessa.
        
        Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
        
        Valtiovallan ylläpitämä ihmisoikeuskeskus edistää ihmisoikeuksia mm. kouluttamalla ja tiedottamalla niistä.
- - - - Laissa edellytetään ihmisten välisen yhdenvertaisuuden edistämistä.
      - Laissa kielletään syrjiminen esim. työpaikoilla, kouluissa sekä häirintä, jolla tarkoitetaan toisen ihmisarvoa loukkaavaa käytöstä.
        
        Häirinnäksi voidaan katsoa myös toiseen kohdistuva vihamielinen, nöyryyttävä ja halventava ilmapiiri.
      - Yhdenvertaisuuden toteutumista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.
- - - - Arkaluontoisten henkilöasioiden, kuten henkilötunnuksen, terveydentilan tai seksuaalisen suuntautumisen tarpeeton käsittely on henkilötietolain nojalla kielletty.
        
        Yksilöllä on oikeus estää tietojensa käyttäminen esim. suoramarkkinoinnissa ja etämyynnissä.
    - - Potilaslaissa velvoitetaan, että potilaan tiedot pidetään salassa.
        
        Henkilökunnan tulee oma-aloitteisesti ja ymmärrettävästi selvittää potilaalle hänen terveydentilansa ja eri hoitovaihtoehdot haittavaikutuksineen.
        
        Sivullisille tietoja saa antaa vain potilaan tai hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella.
        
        Laissa säädetään myös, että potilalla on oikeus hyvään hoitoon ja että hoito on järjestettävä hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.
        
        Potilaalla on oikeus saada nähdä ja tarkistaa omat tietonsa.
        
        Potilaan kuoltua kaikki hänen potilastietonsa on hävitettävä.
    - - Yleensä yksilön kuvaa tai nimeä ei saa julkaista tai levittää ilman hänen lupaansa.
        
        Kunnianloukkaukset rikkovat henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten yksityisyyden suojaa.
        
        Kunnianloukkauksella tarkoitetaan valheellisen tiedon tai sellaisen vihjauksen esittämistä, joka osoittaa halveksuntaa henkilöä kohtaan tai aiheuttaa hänelle vahinkoa tai kärsimystä.
      - Julkisuuden henkilöiden, kuten poliitikkojen ja biihdetaiteilijoiden yksityisyyden suoja on kuitenkin kapeampi, koska he esiintyvät usein julkisuudessa vapaaehtoisesti.
    - - Sen mukaan viranomaisten ja yhdistysten on käsiteltävä henkilötietoja huolellisesti ja huolehdittava yksityisyydensuojan toteutumisesta.
        
        Ne eivät saa siis levittää tietoja vapaasti eteenpäin.
      - Henkilörekistereistä pitää laatia seloste, josta ilmenee mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus.
        
        Mikäli henkilörekisteri on käynyt tarpeettomaksi, se pitää hävittää.
        
        Henkilötietoja, kuten osoitteita käyttävien suoramainostajien ja etämyyntiyritysten tulee myös ilmoittaa, mistä rekisteristä he ovat henkilöiden yhteystiedot saaneet.
        
        Esim. puhelinmyyjien on tämä kerrottava pyynnöstä.
      - Tietosuojaviranomaiset valvovat henkilötietolain toteutumista Suomessa.
- - - - Jos kämppäkaveri käy töissä mutta toinen opiskelee, ei saa yhtä paljon asumistukea kuin saisi, jos toinenkin opiskelisi.
        
        Siksi kannattaa joakisen solmia oma vuokrasopimus.
        
        Toisaalta Kela tulkitsee kämppäkaverit ruokakunnaksi erillisistä sopimuksista huolimatta, jos sopimuksissa on maininta, että vuokralaiset vastaavat yhteisesti vuokrasta tai asunnon ylläpidosta.
- - - - Mikäli haaste asiallinen, käräjäoikeus lähettää postitse tai haastemiehen välityksellä vastaajalle haasteen, jossa tätä kehotetaan vastaamaan kantajan vaatimuksiin kirjallisesti.
        
        Jos vastaaja vastustaa kannetta, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa.
        
        Jos riidan osapuolet eivät pääse sovintoon, valmistelu päättyy ja järjestetään pääkäsittely.
        
        Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.
        
        Tämän jälkeen käräjäoikeus valmis ratkaisemaan asian.
        
        Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus päättää, mikä on lain mukainen ratkaisu.
        
        Riita-asiassa koituneet kulut jäävät yleensä hävinneen osapuolen maksettaviksi.
        
        Osapuolet voidaan myös tuomita maksamaan omat kulunsa.
        
        Näin voi käydä, jos esim. kantajan useista vaatimuksista menee vain osa läpi.
        
        Riita-asian ratkaisuun tyytymätön asianosainen eli kantaja tai vastaaja voi hakea päätökseen muutosta hovioikeudesta.
        
        Tyytymättömyys tuomiota kohtaan pitää ilmoittaa käräjäoikeudelle 7 päivän kuluessa päätöksestä ja varsinainen valitus hovioikeudelle tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksestä.
        
        Hovioikeudessa valitus käsitellään joko asiakirjojen perusteella tai tarvittaessa suullisessa pääkäsittelyssä.
        
        1 more item...
        
        Käräjäoikeuden pääkäsittelyn sijaan riita-asiassa voidaan pyrkiä sovitteluun ilman oikeudenkäyntiä, jos kaikki osapuolet siihen suostuvat.
        
        Sovintoon voidaan päätyä missä tahansa riita-asian vaiheessa.
        
        Neuvotteluja johtaa sovittelija, joka on saman käräjäoikeuden tuomari (ei kuitenkaan riita-asiaa käsitellevä tuomari) tai joku muu tähän tehtävään koulutettu henkilö.
        
        Sovintoratkaisu on usein kompromissi, eli kumpikin osapuoli joutuu tekemään myönnytyksiä.
        
        Sovinto on helpompi hyväksyä ja riita ratkaista, jos osapuolet ovat itse voineet vaikuttaa lopputulokseen.
        
        Käräjäoikeuden ratkaisu on aina ulkopuolisen tekemä.
        
        Riita-asian käsittely voi kestää kauan, jopa vuosikausia valituksineen, ja siksi se voi tulla kalliiksi ja koetella hermoja.
        
        Sovintoon riita sen sijaan päättyy heti, asianajokustannukset eivät kasva kohtuuttomiksi eikä asianosaisten tarvitsa enää odottaa valituksia.
        
        Sovinnosta järkevää tehdä kirjallinen sopimus.
        
        Siitä käy ilmi, mistä riideltiin ja mistä sovitaan, esim. rahallisen korvauksen määrästä.
        
        1 more item...
        
        Hyvä todeta, että riita-asian käsittely päättyy tähän.
        
        Sovinto mahdollista vahvistaa käräjäoikeudessa, toinen vaihtoehto on ilmoittaa käräjäoikeudelle, että riita-asia on sovittu eikä oikeudenkäyntiä enää jatketa.
        
        Aluksi tuomari, joka on johtanut valmistelua, kertoo, mihin asian kirjallisessa ja suullisessa valmistelussa päädyttiin ja mitä asianosaiset ovat vaatineet.
        
        Pääkäsittelyssä kuullaan hlökohtaisesti riidan osapuolia.
        
        Perustelevat seikkaperäisesti omat vaatimuksensa, esittävät kantansa vaatimuksiin ja perusteluihin sekä voivat esittää kysymyksiä toisilleen.
        
        Sen jälkeen käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan henkilötodistajia.
        
        Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voifaan pitää heti suullisen valmistelun jälkeen.
        
        Monimutkaisissa asioissa, joissa tarvitaan esim. henkilötodistajia, pääkäsittelylle sovitaan erillinen ajankohta.
        
        Yleensä asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin.
        
        Laajan riita-asian pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.
        
        Selvitetään, mistä seikoista paikalle kutsutut riidan osapuolet ovat eri mieltä.
        
        Tilaisuudessa asianosaisten pitää tuoda esille vaatimustensa perusteet ja todisteet.
        
        Tarkoitus on, että kaikki avoimet asiat selvitetään ja valmistelu saadaan päätökseen yhdessä istunnossa.
      - Vastauksessaan vastaaja ilmoittaa, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako sitä.
        
        Jos myöntää, riita voidaan ratkaista kantajan hyväksi jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.
      - Jos riita-asian vastaaja ei haasteen saatuaan toimita kirjallista vastausta määrätyssä ajassa, käräjäoikeus ratkaisee asian suoraan ilman oikeuden istuntoa ns. yksipuolisella tuomiolla.
        
        Vastaaja, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, voi hakea siihen muutosta 30 päivän kuluessa.
        
        Tätä kutsutaan takaisinsaanniksi, ja sen jälkeen asia käsitellään perusteellisesti käräjäoikeuden istunnossa.
    - - Jos täydennettynäkin liian puutteellinen, sen käsittely päättyy eli käräjäoikeus ei tutki sitä enempää.
  - - - Yksinkertaisessa riita-asiassa, joka voi koskea esim. velkaa tai häätöä, ei tarvita yksityiskohtaisia perusteluja tai todisteita.
        
        Nämä ns. riidattomat riidat yleensä tapauksia, joissa perintätoimisto on vienyt asiakkaansa puolesta saatavat käräjäoikeuteen, jotta ne voidaan määrätä ulosmittaukseen.
      - Hyvin riitaisessa asiassa kantajan syytä antaa mahdollisimman seikkaperäiset perustelut ja tuoda esiin todisteet, joilla hän aikoo näyttää kanteen todeksi.
        
        Samalla tavalla vastaajan toimittava, jos haluaa kumota kanteen.
- - - - Vastaaja kiistää (tuomio tai suullinen valmistelu)
        
        Pääkäsittely
        
        Tuomio
      - Sovinto
      - Yksipuolinen tuomio
      - Tuomio, jos kanteesta luovuttu tai kanne myönnetty
- - - - Jos esim. taloyhtiö tai kaupunki on laiminlyönyt talvella hiekoituksen, saattaa se joutua korvaamaan liukastumisesta aiheutuneen ruumiinvamman.
    - - Potilasvahinkolaissa taataan vahingonkorvauksia virheellisestä hoidosta kärsineelle potilaalle.
        
        Kuten kaikissa työpaikoissa, työntekijä, tässä tapauksessa esim. lääkäri, voi joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon itse.
        
        Edellyttää kuitenkin törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta.
        
        Selkeää vahinkoa työntekijä ei sen sijaan yleensä joudu korvaamaan.
        
        Jos esim. tavaroita hyllyyn laittava ruokakaupan työntekijä rikkoo vahingossa hillopurkin, ei sitä vähennetä hänen palkastaan.
    - - Korvausvelvollisuus voi syntyä esim. kunnian tai ihmisarvon loukkaamisesta.
        
        Esim. työpaikalla alaistaan kiusaava esimies voi syyllistyä työsyrjintään ja joutua vahingonkorvausvastuuseen.
      - Eräänlaisesta henkisen vamman tuottamisesta ja kunnian loukkaamisesa on kyse myös silloin, jos vankeuteen tuomittu henkilö on myöhemmin todettu syyttömäksi.
        
        Vapautettu syytön vanki on oikeutettu valtion maksamiin vahingonkorvauksiin.
- - - - Tällöin erottelukirjaan tarvitaan vain hänen allekirjoituksensa.
  - - - Lakia sovelletaan myös lyhyen aikaa kestäneisiin avoliittoihin, jos avopuolisolla on yhteisiä tai yhteisessä huollossa olevia lapsia.
  - - - Avopuoliso voi saada hyvitystä vain sen verran kuin hänen panoksena on kasvattanut yhteistä tai toisen avopuolison varallisuutta.
        
        Jos panos arvioidaan vähäiseksi, hyvitystä ei saa.
        
        Tarvittaessa asian ratkaisee käräjäoikeus.
  - - - Näin he voivat saada liitolleen lähes samankaltaiset oikeusvaikutukset kuin avioliitolla on.
        
        Voivat tehdä sopimuksen esim. liiton purkautumisen varalta, ja omaisuuden jakoon voi vaikuttaa mm. testamentilla.
- - - - Ellei ole, pariskunnalle annetaan esteettömyystodistus.
    - - Aikaisemmin he saattoivat vain rekisteröidä parisuhteensa.
        
        Rekisteröinnin oikeusvaikutukset ovat suunnilleen samanlaiset kuin avioliiton, mutta rekisteröityneet parit eivät voi ottaa käyttöön toisen sukunimeä tai adoptoida yhdessä lasta.
        
        Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei enää voi solmia, mutta vanhat rekisteröidyt parisuhteet voi muuttaa avioliitoiksi pelkällä ilmoituksella maistraattiin.
  - - - Siviilivihkiminen tapahtuu esim. maistraatissa tai käräjäoikeudessa, paikan saa avioon aikova pari itse valita.
        
        Vihkijänä on tuomari tai muu vihkioikeuden saanut virkamies.
    - - Avioliiton lähtökohtana puolisoiden yhdenvertaisuus, keskinäinen luottamus ja yhteinen toiminta perheen hyväksi.
      - Aviopuolisoilla oikeus säilyttää omat sukunimensä tai ottaa käyttöön yhteinen sukunimi.
        
        Nimeksi voidaan valita kumman tahansa sukunimi tai jokin muu lain sallima sukunimi.
        
        Yhdistelmänimi mahdollinen: oma sukunimi ensimmäisenä osana, ja se yhdistetään yhdysmerkillä puolison sukunimeen.
      - Avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate.
        
        Kaikki omaisuus, jonka puolisot ovat saaneet tai hankkineet itselleen ennen avioliittoa tai sen aikana, on heidän yksityisomaisuuttaan.
        
        Tässä toteutetaan nimiperiaatetta: kenen nimissä omaisuus on, hän sen myös omistaa.
        
        Kummankin nimiin hankittu omaisuus on yhteistä, samoin se irtain omaisuus, jota ei voida osoittaa kuuluvaksi vain toiselle (tätä kutsutaan yhteisomistusolettamaksi).
      - Kumpikin aviopuoliso vastaa ennen avioliittoa ja sen aikana ottamistaan veloista.
        
        Perheen elatukseen otettu velka voidaan kuitenkin tulkita yhteiseksi, vaikka sen olisi ottanut vain toinen puoliso.
        
        Elatusvelkaa voi olla esim. vuokra tai sähkölasku tai perheelle välttämättömien tavaroiden, esim. pesukoneen hankkiminen osamaksulla.
        
        Elatusvelka ei poistu, vaikka toinen jäisi ansiotyöstä pois omasta tahdostaan.
        
        Puolisot voivat kuitenkin sopia omien tulojensa käytöstä miten haluavat.
      - Vallintarajoitus
        
        Kaventaa omaisuuden erillisyyden periaatetta.
        
        Vallintarajoituksen mukaan yhteistä kotia tai sen irtaimistoa ei saa myydä ilman puolison suostumusta, vaikka se olisivain toisen puolison nimissä.
        
        Pyritään turvaamaan perheelle elintärkeän omaisuuden yhteinen hallinta.
        
        Puoliso ei saa myydä omaisuuttaan, jota toinen puoliso tarvitsee elantonsa hankkimiseen, esim. auto, tietokone.
        
        Vallintarajoitettua omaisuutta saa kuitenkin myydä, jos puoliso antaa siihen luvan eli vallintasuostumuksen.
        
        Pitää tehdä kirjallisena ja siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa.
  - - - Eron jälkeen puolen vuoden harkinta-aika.
        
        Jos toinen tai molemmat vaativat eroa harkinta-ajan jälkeen, ero astuu voimaan.
      - Mikäli puolisot ovat asuneet erillään kaksi vuotta ennen avioeron hakemista, eron voi saada ilman harkinta-aikaa.
      - Jos hakemus on puolisoiden yhteinen, harkina-aika alkaa siitä, kun hakemus jätetään tai saapuu käräjäoikeudelle.
        
        Jos hakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa, kun hakemus annetaan toiselle puolisolle tiedoksi.
        
        Kun harkinta-aika kulunut, puolisot voivat yhdessä tai erikseen tehdä hakemuksen avioeroon tuomitsemisesta.
        
        Hakemus kuitenkin tehtävä, ennen kuin yksi vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta.
    - - Avioerossa omaisuuden jaon lähtökohtana on, että kumpikin saa yhtä suuren omaisuuden.
        
        Puolisoiden omaisuuden laskemiseksi suoritetaan ositus.
        
        Kummankin puolison varat ja velat luetteloidaan.
        
        Yhteisestä omaisuudesta ja velasta lasketaan kummallekkin puolisolle puolet.
        
        Kun puolisoiden varoista vähennetään velat, saadaan selville puolisoiden omaisuuden säästöt.
        
        Ne lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella, jolloin selviää kummankin avio-oikeusosan arvo.
        
        1 more item...
    - - Puolisot voivat rajoittaa avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tekemällä avioehdon.
        
        Avioehtosopimus on määrämuotoinen oikeustoimi, jossa puolisoiden koko omaisuus tai jokin omaisuuden osa, vaikak vain yksittäinen esine, rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle.
        
        Jos toisella on esim. paljon enemmän omaisuutta ennen liittoa tai suuri perintö odotettavissa, hänen näkökulmastaan avioehto voi olla perusteltu.
        
        Avioehtosopimus pitää tehdä kirjallisesti ennen avioliitto tai sen aikana, kummankin puolison on hyväksyttävä se ja siihen tarvitaan kaksi esteetäntä todistajaa ja se pitää rekisteröidä maistraattiin.
        
        Mikäli puolisoilla ei ole avioehdon vuoksi lainkaan avio-oikeuden alaista omaisuutta, tehdään erotilaanteessa osituksen sijasta vain omaisuuden erottelu.
        
        Myös testamentin tekijä tai lahjan antaja voi kaventaa avio-oikeutta määräämällä, että annettu omaisuus, esim. suvun kesämökki, jää puolison avio-oikeuden ulkopuolelle.
        
        1 more item...
- - - - Viranomainen voi myös järjestää kuulemisen tai vaatia asinosaista esittämään asiansa suullisesti.
        
        Tarvittaessa viranomaisten on järjestettävä tulkkaus esim. vieraskielisille tai kuulovammaisille asiakkaille.
  - - - Mikäli asia kiireellinen, voi antaa päätöksen myös suullisesti.
- - - - Hallintolaissa kielletään viranomaista käsittelemästä asiaa, jonka suhteen hän on esteellinen eli jäävi (viranomainen on esteellinen silloin, jos asian käsittely voi tuottaa hänelle tai hänen läheiselleen etua).
    - - Velvoittaa kohtelemaan kansalaisia tasapuolisesti, puolueettomasti ja asiallisesti.
        
        Asianomaisten pitää voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen.
        
        Viranomaiset eivät saa rajoittaa päätöksillään tai toimillaan asiakkaiden oikeuksia, paitsi jos se on välttämätöntä esim. vaaratilanteen vuoksi.
  - - - Mikäli asiakirja lähetetty väärälle viranomaiselle, se on siirrettävä oikean viranomaisen käsiteltäväksi.
      - Mikäli asiakirjassa on puutteita, viranomaisen on kerrottava siitä asiakkaalle ja pyydettävä häntä täydentämään hakemusta määräajan kuluessa.
      - Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole erikseen määrätty salaisiksi.
        
        Salaiksiksi saatetaan julistaa esim. alaikäisen asioiden käsittelyyn, käynnissä olevaan rikostutkintaan tai maanpuolustukseen liittyviä asiakirjoja.
    - - Sähköinen asiakirja on yhtä virallinen kuin paperinen
      - Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa, jos se sisältää lähettäjän tiedot.
      - Viranomaisten kanssa asiointi verkossa vaatii yleensä sähköisen tunnistautumisen esim. pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai erillisellä sähköisellä tunnisteella.
- - - - Oikaisuvaatimus tehdään aina viranomaiselle.
      - Oikaisuvaatimus tulee tehdä yleensä 30 päivän kuluessa päätöksen saapumisesta.
        
        Lähetetään päätöksen tehneelle viranomaiselle.
        
        Oikaisuvaatimuksen tekijän on yksilöitävä tarkasti, millaista oikaisua hän vaatii ja millä perustein.
      - Oikaisuvaatimukset ovat yleisiä etenkin veroasioissa.
      - Mikäli oikaisuvaatimus ei johda päätöksen muuttumiseen, voi asianosainen valittaa oikaisuvaatimuksen kielteisestä päätöksestä.
        
        Valtion viranomaisten päätöksistä tehtävä valitus on nimeltään hallintovalitus, ja se tehdään yleensä hallinto-oikeuteen.
        
        Kunnallisen viranomaisen päätlksestä valitetaan kunnallisvalituksella, myös se tehdään hallinto-oikeuteen.
        
        Kunnallisvalituksen saa tehdä, jos päätös on tehty virheellisesti, esim.
        
        Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
        
        Päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa.
        
        Päätös on muuten lainvastainen.
        
        Oikeus tehdä kunnallisvalitus on asianosaisilla ja jokaisella kuntalaisella.
        
        Esim. arvosanaansa tyytymätön opiskelija voi tehdä todistuksen päättöarvosanasta kantelun aluehallintavirastoon.
        
        Siinä tulee yksilöidä, mitä toimenpiteitä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä ja millä perusteella.
        
        EU:n kansalaiset voivat valittaa myös kotimaan ja unionin viranomaisten toiminnasta sekä epäkohdista komissiolle ja EU:n oikeusasiamiehelle.
        
        Valitus on tehtävä 30 päivän sisällä oikaisuvaatimuksen päätöksen saamisesta.
        
        Valitus tulee tehdä kirjallisesti.
        
        Voi olla vapaamuotoinen, kunhan siinä käy ilmi, mistä päätöksestä valitetaan, millaista muutosta vaaditaan ja millä perustein.
        
        Valitukseen tulee liittää kopio alkuperäisestä päätöksestä.
    - - Pääosin tuomioistuimelle tehdään.
      - Useista viranomaisten päätöksistä ei voi heti valittaa, vaan ensin pitää hakea oikaisua viranomaiselta.
        
        Asianosainen saa oikaisua pyytämällä uuden päätöksen usein nopeammin, sillä valituksen käsittelyyn kuluu enemmän aikaa.
        
        Vähentää myös tuomioistuinten suurta työmäärää.
      - Päätöksen ohessa tulee olla tieto siitä, miten ja kenelle valituksen voi tehdä, jos asiasta ei voi valittaa, on sekin merkittävä päätökseen.
- - - - Oikeusjärjestys käsittää kaikki yhteiskunnan toimintaa säätelevät oikeusnormit, jotka kertovat, mitä saa tehdä ja mitä pitää tehdä.
    - - Alempi laki ei saa olla ristiriidassa ylemmän kanssa (Suomen säädöksistä korkeimmalla perustuslaki, sen alapuolelle lait, asetukset ja viranomaismääräykset).
        
        Koska Suomi sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön, omien lakiemme lisäksi Suomessa vaikuttaa kansainväliset sopimukset sekä EU:n asetukset ja direktiivit.
    - - Sana oikeus voi tarkoittaa laissa annettua oikeutta johonkin, esim. sananvapauteen ja toisaalta sillä voidaan viitata arkikielessä tuomioistuimeen, joka voi määrätä tuomion rikoksesta.
    - - Oikeusvaltiossa julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, eivätkä viranomaiset voi tehdä mielivaltaisia päätöksiä.
      - Kansalaisten on voitava luottaa, että kaikkia kohdellaan tasaveroisesti.
        
        Kansalaisten perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin.
        
        Turvaavat yksittäisen kansalaisen aseman ja takaavat kansalaisille yhteneväiset lähtökohdat.
        
        Perustuslaissa esitetään myös ajatus kansalaisten oikeusturvasta.
        
        Jokaisella on oikeus puolueettomaan ja rehelliseen oikeudenkäyntiin.
        
        Oikeusjärjestykseen ja oikeudenmukaisuuteen kuuluva periaate on myös muutoksenhakuoikeus.
        
        Kansalainen voi hakea muutosta, jos kokee, että esim. tuomioistuimen tai virkamiehen päätös on ollu väärä.
        
        Kansalaisilla myös oikeus saada asiansa käsittelyyn niin, ettei se aiheettomasti viivästy tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
    - - Yksityisoikeus
        
        Säännökset käsittelevät pääosin yksityisten henkilöiden, yritysten ja yhdistysten välisiä oikeussuhteita.
        
        Kuuluu esim. avioliittoa tai sopimuksen tekoa koskevat säännökset.
      - Julkisoikeus
        
        Käsittelee oikeustapauksia, joissa ainakin toisena osapuolena ovat julkisen vallan yhteisöt.
        
        Käsitellään lähinnä valtion, kuntien ja seurakuntien toimintaa sekä säädellään yhteisön ja sen jäsenten välisiä suhteita.
        
        Kuuluu esim. lukioon liittyvät säännökset.
        
        Rikosoikeus kuuluu julkisoikeuteen, sillä rikosten on perinteisesti katsottu kohdistuvan ensisijaisesti yhteiskuntaa vastaan.
      - Yksityisoikeuden ja julkisoikeuden merkittävä ero on, että yksityisoikeudessa osapuolten välillä katsotaan vallitsevan tasa-arvo, kun taas julkisoikeudessa julkisyhteisö on määräävässä asemassa verrattuna sen jäseneen, esim. kuntalaiseen.
        
        Toisaalta monessa laissa suojataan heikompaa, esim. kuluttajansuojalaki ja kansalaisen valitusoikeus viranomaisten päätöksistä.
- - - - Riippumattomat tuomioistuimet ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein.
        
        Tuomioistuinten riippumattomuus tarkoittaa, että niiden ratkaisuja sitoo ainoastaan voimassa oleva laki.
        
        Mikään ulkopuolinen taho, esim. eduskunta, hallitus tai media ei voi painostaa tai sanella, mitä yksittäisessä tuomiossa päätetään.
        
        Tuomioistuinten riippumattomuus pyritään takaamaan perustuslaissa.