Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sosiaalistumisen mekanismit - Coggle Diagram
Sosiaalistumisen mekanismit
Sosiaalisaatio
Sosialisaatio on tapahtumasarja, jonka kuluessa ihminen kasvaa toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi oppimalla sen tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet.
Normit
ovat yhteisön osin tietoisia ja osin tiedostamattomia määritelmiä ”normaalille” käytökselle
Välineellinen ehdollistuminen
Välineellisessä ehdollistumisessa palkkiot ja rangaistukset suuntaavat oppimista. Oppija nähdään aktiivisena toimijana, joka muuttaa käyttäytymistään sen mukaan, seuraako siitä jotain hyvää vai ei. Kasvatus on pitkälti välineellisen ehdollistumisen keinojen soveltamista.
Behaviorismin mukaan ihminen oppii välineellisen ehdollistumisen kautta automaattisia reaktioita kuten varautuneisuuden, pelon ja mielihyvän.
Mallioppiminen
Sijaisvahvistaminen
lisää mallin mukaista käyttäytymistä. Jos mallin käytöstä palkitaan, sitä jäljitellään enemmän ja jos käytöksestä on negatiivisia seurauksia, vastaavaa käytöstä vältetään.
Oppimista voi tapahtua myös pelkästään toisen ihmisen käyttäytymistä ja sen seurauksia tarkkailemalla. Tätä kutsutaan
mallioppimiseksi
. Malli voi olla esimerkiksi ihminen, ohje tai mediassa tai kirjallisuudessa esiintyvä hahmo.
Kiintymyssuhde
Se, millaista lapsen saama hoiva ja vuorovaikutus ovat ja miten niiden avulla vastataan lapsen emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, vaikuttaa siihen, millainen
kiintymyssuhde
syntyy lapsen ja häntä hoitavan läheisen aikuisen välille.
Tässä varhaisessa vuorovaikutuksessa lapselle muodostuu skeemoja eli käsityksiä esimerkiksi itsen ja läheisten välisestä suhteesta sekä itsestään. Nämä skeemat ohjaavat toimintaa myöhemmissä sosiaalisissa suhteissa.
Temperamentti
Lapsen oma
temperamentti
vaikuttaa siihen, miten ympäristö häneen reagoi. Hyväntuulinen vauva saa paljon positiivista huomiota, kun taas itkuinen ja paljon kitisevä vauva saattaa herättää ympäristössään väsymystä, turhautumista ja ärtymystä.
Identiteetin sosiaalinen puoli
Sosiaaliset identiteetit
Sosiaaliset identiteetit kertovat, mihin yhteisöihin ja ryhmiin ihminen kokee kuuluvansa. Sosiaalisille identiteeteille on tyypillistä, että ne vaimenevat ja korostuvat tilanteen mukaan.
Kulttuuri-identiteetti
Kulttuuri-identiteetti
on sosiaalisen identiteetin erityistapaus. Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa kokemusta siitä, mikä on etninen, kielellinen, uskonnollinen tai kansallinen kulttuuri, jota ihminen kokee edustavansa.
Identiteetti
on vahvasti sosiaalisesta ympäristöstä riippuva ja tarvitsee toisilta ihmisiltä tulevaa validointia. Jotkin identiteetin puolet voivat olla myös sellaisia, ettei niillä ole mitään merkitystä ilman toisia ihmisiä ja yhteisöä.