Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KESKIAIKAINEN MAATALOUSYHTEIS-KUNTA - Coggle Diagram
KESKIAIKAINEN MAATALOUSYHTEIS-KUNTA
hierarkkia
aateli
yhteiskunnan ylin ryhmä
asema perustui ensin maaomistamiseen ja sotapalvelukseen ja myöhemmin syntyperään
verovapaita
papisto
verovapaita
porvarit
käsityöläisiä ja kauppiaita
verotuksen kohteita
talonpojat
voivat olla itsenäisiä tai tilattomia työntekijöitä
maaorjat eli vuokraviljelijät
olivat yhteikunnassa heikoimmassa asemassa
eivät omistaneet maata
vuokraviljelijät
maksoivat maankäytöstä tilan omistajalle vuokraa
maaorjat
piti viljellä maapalstaa ja maksaa veroja
hallitsijat vapauttivat tavallisia orjia maaorjiksi, jotta voisivat verottaa näitä
heitä ei kuitenkaan ostettu ja myyty, kuin tavallisia orjia
Mikäli he pystyivät tuottamaan ylijäämää, saattoivat he pitää sen itsellään – tai myydä sen ja ostaa itsensä vapaiksi
verotuksen kohteita
läänitystalonpojat
asuivat lääninherran omistamilla läänitysmailla ja viljelivät niitä
ei muutto-oikeutta
näin varmistettiin lääninomistajan verojen saanti
pakko käyttää lääninherran maksullista myllyä, eikä heillä välttämättä ollut lupaa metsästää lääninherran mailla.
Käytännössä läänitystalonpoikien ja vuokraviljelijöiden nimitykset limittyivät ja niiden sisältö vaihteli eri aikoina ja eri puolilla Eurooppaa
Antiikin ajan päättyminen 400-500 luvulla
kristinusko
kristinuskosta tuli ainut sallittu uskonto
luontaistalous
vaihtokauppa
kaupunkikulttuurin rappio
kansainvaellukset
johtivat Länsi-Rooman tuhoon
maanviljely
maanviljely edelleen tärkein elinkeino ja yhteiskunnan perusta
maanomistus ensisijainen vaurauden lähde ja valtasuhteiden määrittelijä yhteiskunnassa (ks. aatelinen hierarkkiasta)
verotus
ylimystö verotti erityisesti viljelijöitä
verot maksettiin rahana, työnä tai maataloustuotteina
feodaalinen yhteiskunta
feodalismi
keskiajan jälkeen syntynyt termi, jolla kuvataan keskiajan hajautettua hallintoa ja hierarkkisia maanomistusoloja
lääninherralla tai kuninkaalla oli hallintoapuna vasalleja
vasalli: lääninherraan alisteisessa liittolaissuhteessa oleva läänityksenhaltija
läänitys
he saivat omistamansa maat palkkiona hallitsijalleen suorittamista palveluista
sukuverkostot
avioliitot
niiden kautta hankittiin liittolaisia ja yhdistettiin omaisuuksia sukujen välillä
kolmivuoroviljely
tehosti maanviljelyä
pellolla viljeltiin vuorotellen ruista, vehnää ja ohraa
osana kiertoa viljeltiin myös herneitä ja papukasveja, jotka toivat maaperään enemmän typpeä
pelto jaettiin kolmeen osaan
syysviljaan, kevätviljaan ja kesantoon
rikkaat rupesivat käyttämään hevosia
myös aura yleistyi
luonnonvarojen kulutus
uusiin keksintöihin tarvittiin enemmän luonnonvaroja
vaikka kaivoksia oli perustettu esihistorialliselta kaudelta asti, perustettiin keksiajalla hyvin paljon uusia kaivoksia
metallia tarvittiin mm. aseisiin ja haarniskoihin, koruihin, astioihin ja rahoihin
myös metallin jalostustavat monipuolistuivat
kaivokset ja metallin sulattamot saasyuttivat ympäristöä
kaivosvero
puuta käytetään metallin sulatukseen, lämmitykseen, ruuanlaittoon ja kuivaamiseen
metsäiset alueet muuttuvat yksittäisiksi metsätilkuiksi
pula puusta
hintataso nousi monilla tuotteilla
rakentamisessa alettiin käyttää kiveä ja marmoria