Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Jatkosota HI3 KPL14, Jatkosodan alku, Ratkaisun kesä 1944, Maailmansodan…
Jatkosota
HI3 KPL14
Jatkosodan alku
Jatkosodan alkaessa Suomen sotilaallinen tilanne oli parempi kuin talvisodan aikana
Maahan oli saatu aseita Saksasta ja armeija oli suurempi, kokeneempi ja paremmin koulutettu kuin talvisodassa
Puna-armeijan voimavarat kiinni Saksan päähyökkäyksen torjumisessa etelämpänä
Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941
Suomi julistautui puolueettomaksi ja ilmoitti, että suomalaiset joukot eivät osallistu sotatoimiin
Suomi ei halunnut näyttää hyökkääjältä, mutta todellisuudessa Suomi jo ennen oman sotansa alkamista osallistui sotaan Saksan apuna
Pohjois-Suomesta hyökkäsi Saksalaisia joukkoja Neuvostoliittoon sekä pommittaneet Suomen alueiden kautta Neuvostoliittoa
Neuvostoliitto tulkitsi Suomen olevan sodassa ja pommitti suomalaisia kaupunkeja
Suomen hallitus oli odottanut tätä, koska nyt eduskunta saattoi julistaa Suomen olevan puolustussodassa
Heinäkuussa suomalaiset joukot aloittivat hyökkäystoimet
Jatkosodan alussa vallitsi vahva optimismi ja puhuttiin ''kesäsodasta''
Suomen tavoitteena oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin valtaaminen sekä ehkä uusien Karjalan alueiden
Mannerheim antoi ennen hyökkäystä miekantuppipäiväkäskun
Käsky heikensi ulkomailla Kuvaa Suomesta uhrina ja Suomi menetti talvisodan aikana saamaansa sympatiaa
Hyökkäys eteni aluksi nopeasti
Se pysähtyi kaikilla rintamilla joulukuun alussa
Taistelut muuttuivat asemasodaksi
Tämä päättyi vasta kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen
Ratkaisun kesä 1944
Kesäkuussa Neuvostoliitto käynnisti Karjalankannaksella suomalaisten asemia vastaan suurhyökkäyksen
Tavoitteena Suomen miehitys
Suomalaiset joutuivat vetääntymään
Hyökkäys ei tullut täysin yllätyksenä
Suomalaisten joukkojen valmiutta ei kuitenkaan nostettu
Hyökkäyksen voimakkuus oli suomalaisille yllätys ja osoitus puna-armeijan iskukyvystä
Uusiksi rajoiksi määrättiin vuoden 1940 Moskovan rauhan rajat
Lisäksi Suomi joutui luovuttamaan Petsamon
Sotakorvauksia 3000 miljoonan dollarin edestä
Porkkalan tukikohta 50-vuodeksi
Sallia kommunistien toiminta
Suurhyökkäyksen alkuvaiheessa Mannerheim pyysi Saksalta apua
Saksalaiset lähettivät aseapua
Saksalaisten aseavun ehtona oli, että Suomi ei tekisi erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa
Tähän suostuttiin ja aseavun anto jatkui
Vähitellen puna-armeijan hyökkäysvoima heikkeni ja rintamalinja vakiintui
Neuvostoliitto ei enää tuonut uusia joukkoja Suomea vastaan, vaan Stalin siirsi sotilaitaan Saksan vastaiselle rintamalle, joka oli sille paljon tärkeämpi suunta
Puna-armeija ei jatkanut enää hyökkäystään ja tavoitteena olleesta Suomen miehittämisestä luovuttiin
Suomelta ei myöskään enää vaadittu ehdotonta antautumista
Suomessa nähtiin, että nyt olisi mahdollisuus rauhaan
Ryti erosi presidentin tehtävistä ja eduskunta valitsi uudeksi presidentiksi Mannerheimin
Mannerheim ilmoitti saksalaisille, ettei Rytin tekemä sopimus sitonut häntä ja Suomi käynnisti rauhanneuvottelut
Neuvostoliiton ehtona suhteiden katkaiseminen Saksaan
Kun tämä oli tehty, Neuvostoliitto suistui aselepoon
Suomi hävisi sekä talvi- että jatkosodan
Maailmansodan käännekohta ja Suomi
Jatkosodan hyökkäysvaihe tuli suomalaisille kalliiksi
n. 20 000 miestä kaatui
Saksalaiset vaativat kuitenkin hyökkäyksen jatkamista
Iso-Britannia painosti koko hyökkäysvaiheen ajan Suomea lopettamaan hyökkäyksensä
Iso-Britannia julisti Suomelle sodan joulukuussa 1941, vain muutamia päiviä ennen hyökkäyksen loppumista
Sodanjulistus oli poliittisesti vaikea asia Suomelle, sillä Suomi oli yrittänyt korostaa käyvänsä erillissotaa, jolla ei ollut yhteyttä Saksan sotatoimiin
Sodanjulistuksella Iso-Britannia tulkitsi Suomen olevan Saksan liittolainen
Julistuksella ei juuli ollut sotilaallista merkitystä, mutta se antoi moraalista tukea Neuvostoliitolle
Alkuvuodesta 1942 Suomessa uskottiin vielä Saksalaisten voittoon, vaikka Neuvostoliittoa ei oltu lyöty ja Yhdysvallat oli tullut mukaan Saksan vastaiseen taisteluun
Stalingradin tappion jälkeen helmikuussa 1943 Suomen johtajat ymmärsivät, että Saksa ei tulisi voittamaan sotaa
Suomen poliittinen johto pohti rauhan mahdollisuutta
Tulos yksimielinen: Suomen piri pyrkiä irti sodasta
Maaliskuussa 1943 rauhaa tunnisteltiin Yhdysvaltojen välityksellä, mutta ehdot olivat rintamatilanteeseen nähden liian kovat
Neuvostoliitolle kelpasi vain ehdoton antautuminen
Saksa vaati Suomea lopettamaan suunnitelmat erillisrauhasta
Painostaakseen Saksa vähensi elintarvike- ja sotamateriaaliapuaan Suomelle
Syksyllä rauhantunnusteluja jatkettiin, tällä kertaa Ruotsin avustuksella
Ruotsi lupasi Suomelle elintarvikkeita Saksasta tuotavien tilalle, jos rauha syntyisi
Neuvostoliiton ankariin ehtoihin ei voitu suostua, mutta hallitus päätti pitää yllä neuvotteluja
Maaliskuussa 1944 Neuvostoliitto toisti rauhanehtonsa eli vaatimuksen antautumisesta ilman ehtoja
Lisäksi Suomen olisi pitänyt heti katkaista suhteensa Saksaan
Suomalaiset pelkäsivät, että myöntyminen ehtoisin merkitsisi sitä, että saksalaiset miehittäisivät maan
Saksalaiset painostivat Suomea jatkamaan sotaa ja katkaisivat lähes kokonaan sotatarvikkeiden ja viljan toimituksen