Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kiinan nousu suurvallaksi HI2 KPL17, Kiinan vahvistuva asema…
Kiinan nousu suurvallaksi
HI2 KPL17
Kiinan vahvistuva asema kansainvälisessä politiikassa
Kiina noin 1.3 miljardilla asukkaallaan on maailman runsasväkisin maa, mikä vahvistaa sen suurvalta-asemaa
Kiina on Aasian taloudellinen jättiläinen ja sen Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin talous
Maan talouskasvu on lisännyt sen painoarvoa maailmanpolitiikassa
Kiina on myös kasvattanut sotilaallista voimaansa
Sen armeija on miesvahvuudelta maailmansuurin sekä sen aseet kehittyneitä
Naapurimaiden mielestä Kiina on vahvistunut 2000-luvulla liiankin voimakkaasti ja se koetaan uhaksi
Osa Aasian maista on tiivistänyt työtään Yhdysvaltojen kanssa
Kiinan ja Japanin suhteet ovat edelleen huonot
Taustalla Japanin toisen maailmansodan aikaiset julmuudet
Viime vuosina maiden välistä vihamielisyyttä ovat lisänneet kiistat Itä-Kiinan saarista ja aluevesirajoista
Kiina on niitä harvoja maita, jolla on hyvät suhteet Pohjois-Koreaan
Liittolaisia he eivät kuitenkaan ole
Omalle kansalle Kiina haluaa näyttää lännen haastajana
Se kuitenkin korostaa, ettei Kiina pyri ylivalta-asemaan ja että sen ulkopolitiikka on rauhanomaista
Kiina mukaan kansainväliseen polittiikkaan
Kylmän sodan aikana Kiinalla oli aluksi kohtalaisen hyvät suhteet Neuvostoliittoon
Se sai sieltä avustuksia ja neuvonantajia
Stalinin kuoltua 1953 välit viilenivät, kun Kiina ei hyväksynyt Neuvostoliittoa kommunistisen leirin johtajaksi
Erimielisyydet kommunismin toteuttamistavoista johtivat vähitellen Kiinan ja Neuvostoliiton välirikkoon
Välit kärjistyvät rajasodaksi 1960-luvun lopulla
Neuvostoliiton hajoaminen ja kommunismin romahtaminen Euroopassa järkyttivät Kiinaa.
Se loi kuitenkin aluksi hyvät suhteet Venäjään
Yhdysvallat halusi estää kommunistisen Kiinan kansainvälisen vaikutusvallan kasvun
Se esimerkiksi esti Kiinan pääsyn YK:hon
Kiinan vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan kärjistyi Korean sodan aikana 1950-luvun alussa
Niin kauan kun Kiina oli Neuvostoliiton kanssa hyvissä väleissä, Kiinan päävihollinen oli Yhdysvallat
Kun suhteet 1970-luvun alussa katkesivat, Yhdysvallat käytti tilaisuutta hyväkseen ja ryhtyi parantamaan suhteitaan Kiinaan
Kiinan asema kansainvälisessä politiikassa vahvistui, kun maan sotilaallinen voima kasvoi
1964 Kiina onnistui rakentamaan ydinaseen
Vuonna 1972 se otettiin YK:n jäseneksi sekä turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi
Kiina muutti maapallon asetelmia
Se ei halunnut jäädä Neuvostoliiton johdettavaksi, mutta ei myöskään kuulunut kapitalistiseen länteen
Kiinan vaikutusvallan kasvun myötä alettiinkin puhua kolminapaisesta maailmasa
Kiinalla ei ollut selkeitä liittolaisia kylmän sodan päättymisen jälkeen
Aasian toisen jättiläisaltion Intian kanssa suhteet ovat olleet huonot 1960-luvun rajakiistoista lähtien
Kiina avaa ikkunoita
Kiina on edelleen autotäärinen kommunistinen yksipuoluediktatuuri
Sen suhteita muuhun maailmaan hiertävät erityisesti ihmisoikeuskysymykset
Länsimaat eivät halua ärsyttää Kiinaa liikaa, koska sen taloudellinen merkitys on niin suuri
Maassa ei ole vapaata tiedonvälitystä ja vankiloissa istuu useita mielipidevankeja
Maon kuolema 1976 aiheutti suuria muutoksia
Hänen entisestä vastustajansa Dengistä tuli maan uudistusmielinen johtaja
Hän aloitti talouden uudistamisen sallimalla yksityisyrittäjyyden, mutta Kiinasta ei silti tullut länsimaiden tyyppistä demokratiaa
Kiina alkoi kuitenkin vähitellen avautua
Talouden vapauttaminen sai aikaan voimakkaan talouskasvun
Talouskasvu on aiheuttanut Kiinassa monia sisäisiä muutoksia
2000-luvulla muuttoliike maalta kaupunkiin on kiihtynyt
Kiinassa on valtavat elintasoerot
Autoritäärinen Kiina
Kiina sai kärsiä Japanin imperialistisesta politiikasta 1930-luvulla
Sodan jälkeen kiina oli edelleen poliittisesti jakaantunut ja 1946 maassa alkoi sisällissota Kuomintangin ja kommunistien välillä
Sodan voittivat kommunistit ja Kiina julistettiin 1949 Kiinan kommunistiseksi kansantasavallaksi
Kommunstien päästya valtaan aloitettiin mittava uudistusohjelma
Kiina aloitti suuren harppauksen vuonna 1958
Suuri harppaus epäonnistui pahasti, koska talousuudistusohjelma oli huonosti organisoitu ja talonpojilla ei ollut minkäänalaista kokemusta teräksen tuotannosta
Kymmenet miljoonat kiinalaiset kuolivat nälkään
Vuonna 1957 Mao antoi ymmärtää, että sallisi erilaisten mielipiteiden ilmaisun, mutta todellisuudessa hän pääsikin näin selville vastustajistaan
Vastustajat pidätettiin ja lähetettiin työleireille
1966 Mao aloitti kulttuurivallankumouksen, jonka ideana oli hävittää Kiinasta kaikki vanha: ajatukset, kulttuurin, perinteet ja tavat
Johti rajuun levottomuuteen