Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Globaalit ongelmat ja Yhdysvallat maailmanpolitiikassa HI2 KPL15 & 16,…
Globaalit ongelmat ja Yhdysvallat maailmanpolitiikassa
HI2 KPL15 & 16
Valtiot sidoksissa toisiinsa
Globalisaatio on tehnyt valtiot monella tavalla riippuvaiseksi toisistaan
Yksittäisten valtioden on yhä vaikeampi toimia yksin
Tätä kutsutaan keskinäisriippuvuudeksi
Poliittiset ongelmat entistä enemmän sidoksissa ja yhden ongelman ratkaisu saattaa helpottaa toisen ratkaisua
Myös ongelmien kärjistyminen saattaa vakeuttaa toisten ongelmien ratkaisua
Köyhyyden vähetäminen vähentää terrorismia
Ongelmien torjumiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä
Esim. kansainvälisen terrorismin ja huumekaupan ehkäiseminen
Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat
Suurvallat saattaisivat kyetä yhdessä ratkaisemaan maailman ongelmia, mutta se edellyttää keskinäistä luottamusta
Sitä ei aina ole, jos mailla on vanhoja ratkaisemattomia keskinäisiä kiistoja
Suurvalloilla on myös usein omia etujaan valvottavana
Valtiot ovat myös taloudellisesti enemmän kytköksissä toisiinsa
Ne käyvät kauppaa keskenään ja lisäksi yritykset ja sijoittajat toimivat globaalisti monessa maassa
Siksi lasku- ja noususuhdanteet leviävät maasta toiseen
Tämä ehkäsee tehokkaasti sotia, koska konfliktista kärsivät kaikki
Kauppasaarrosta on yleensä haittaa kaikille osapuolille
Eristäytymispolitiikasta hegemoniaan
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat luopui eristäytymispolitikastaan ja oli nostamassa Eurooppaa jaloilleen
Se alkoi osallistua aktiivisesti kansainväliseen politiikkaan
Yhdysvalloista tuli kylmän sodan toinen osapuoli ja taistelu hegemoniasta Neuvostoliiton kanssa vei maan konflikteihin ympärimaailmaa
Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen muuttivat Yhdysvaltojen asemaa
Maailma näytti rauhoittuvan, olihan supervaltojen vastakkainasettelu ja ydinsodan pelko ohi
Kansainvälinen järjestelmä muuttui yksinapaiseksi
Sillä oli johtava asema maailmanpolitiikassa
Yhdysvallat on edelleen merkittävin valtio kansainvälisessä politiikassa
Se on maailman suurin talous
Käyttää armeijaansa eniten rahaa maailmassa
Yhdysvallat alkoi harjoittamaan yksipuolista päätöksentekoa kansainvälisessä politiikassa
Yhdysvaltojen ulkopoliittinen linja on perinteisesti riippunut siitä, kuka on presidenttinä ja minkälaiset ovat demokraattien ja republikaanien suhteet
Yhdysvaltain ulkopolitiikan toimijat voidaan jakaa haukkoihin ja kyyhkyihin
Republikaanit ovat yleensä haukkoja ja he kannattavat agressiivista ulkopolitiikkaa ja kyyhkyt toisinpäin
Yhdysvaltojen ulkopolitiikka 2010-luvulla
Obamaa pidettiin idealistina, joka halusi politiikallaan parantaa maailmaa
Silti hän toimi usein ulkopolitiikassa yhtä pragmaattisesti kuin edeltäjänsä
Häntä arvosteltiin esimerkiksi Irakin sodan jatkamisesta
Obama pystyi kuitenkin osittain parantamaan Yhdysvaltain suhteita vastustajaksi luokiteltuihin maihin
Yhdysvaltain tavoitteena on edelleen huolehtia siitä, ettei mikään maa tai islamistinen ryhmä pääse johtoasemaan Lähi-Idässä
Iranin ja Yhdysvaltojen suhde parantunut
Epäonnistuneen Afganistanin ja Lähi-idän politiikan seurauksena Yhdysvallat ei ole enää yhtä innokas puuttumaan maailman kriiseihin kuin aiemmin
Sisäpoliittiset asiat ovat nousseet etualalle
Yhdysvallat välttää suuria sotilaallisia maaoperaatioita
Yhdysvallat on erityisen kiinnostuntu vaikutusvallastaan Aasiassa, sillä alueiden strateginen merkitys on lisääntynyt
Yhdysvallat haluaa estää Kiinan kehittymisen liian vahvaksi ja alueelliseksi suurvallaksi
Yhdysvaltain ja Kiinan taloudelliset suhteet ovat kuitenkin varsin hyvät
Yhdysvallat on huolissaan Intian ydinaseesta ja kasvavista sotilasmenoista
WTC-isku ja sota terrorismia vastaaan
Maailmanpolitiikassa tapahtui uusi käänne, kun New Yorkin rahamaailman keskus World Trade Center ja Yhdysvaltain puolustusministeriön laitos joutuivat terrori-iskujen kohteeksi 11. syyskuuta 2001
Terroristit kaappasivat lentokoneita ja ohjasivat ne päin rakennuksia
Terroristi-iskut olivat vedenjakaja Yhdysvaltain politiikassa ja koko kansainvälisessä politiikassa
Siitä alkoi niin sanottu terrorismin vastainen sota
Terroristi-iskun takana oli Afganistanissa majaileva as-Qaida-terroristijärjestö
Niinpä yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin 2001 tarkoituksenaan tuhota ääri-islamistiset terroristit
Järjestön johtajaa ei kuitenkaan löydetty
Yhdysvallat jäikin miehittämään maata kukistettuuaan Taliban-Hallituksen
Seuraavaksi Yhdysvallat hyökkäsivät Irakiin vuonna 2003
Yhdysvallat perusteli hyökkäystään sillä, että Irakin hallussa oli kiellettyjä joukkotuhoaseita, jotka oli hävitettävä
Kummastakaan ei kuitenkaan ollut näyttöä ja Yhdysvallat ei saanut hyökkäykselle YK:n lupaa
Kolmas syy demokratian vieminen Irakiin
Toinen perustelu oli torjua uhka, jonka Irakin presidentin väitettiin aiheuttavan maailmanrauhalle tukemalla terroristejä
Sodasta tuli Yhdysvalloille Vietnamin sodan kaltainen vuosien piina
Kymmenet tuhannet irakilaiset menettivät henkensä
Yhdysvaltojen oli vaikea päästä sodasta eroon ja rauhaa oli käytännössä mahdotonta saavuttaa asein
Lopulta Yhdysvaltojen oli lähdettävä maasta 2011 niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin arvostelun saattelemana