Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa HI2 KPL13, Kommunismia padotaan…
Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa
HI2 KPL13
Kommunismia padotaan Aasiassa - Korean sota
Kommunistien nousu valtaan Kiinassa vuonna 1949 muutti suurvaltapoliittisia voimasuhteita Aasiassa
Kommunistit johtivat sisällisodan Kiinassa
Tämä johti siihen, että Yhdysvallat ryhtyi torjumaan mukaisesti kommunismia myös Aasiassa
Yhdysvallat pelkäsi, että mikäli kommunismin etenemiseen ei puututtaisi heti, Aasian maat muuttuisivat kommunistisiksi yksi toisensa jälkeen
Kun Japani hävisi toisen maailmansodan, Korean niemimaa vapautui sen vallasta
Niemimaa oli jaettu väliaikaisesti Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kesken
Pohjoisessa valta oli kommunisteilla ja etelässä oikeistorintamalla
Pohjoinen hyökkäsi etelään 1950
YK:n turvallisuusneuvosto totesi Pohjois-Korean rikkoneen rauhan ja antoi Yhdysvalloille luvan puuttua tilanteeseen
Amerikkalaiset työnsivät kommunistit takaisin Pohjois-Korean alueelle ja jatkoivat etenemistään myös Pohjois-Korean puolelle
Tällöin Kiina puuttui sotaan ja lähetti joukkojaan Pohjois-Koreaan avuksi
Amerikkalaiset työnnettiin takaisin Etelä-Korean alueelle, 38. leveyspiirille, jonne rintamalinja vakiintui 1953
Pohjois-Koreasta tuli kommunistinen diktatuuri
Maa on köyhä ja propaganda sekä henkilöpalvonta ovat olennainen osa diktatuurista
Maa on eristäytynyt ja sortaa omia kansalaisiaan
Vankileirille joutuu vähäisistäkin rikoksista
Etelä-Korean ja Pohjois-Korean suhteet kärjistyvät osittain sodan partaalle ja se on jäätynyt konflikti, joka uhkaa rauhaa Aasiassa
Yhdistyneet Kansakunnat kylmässä sodassa
Toisen maailmansodan voittajavaltiot perustivat vuonna 1945 Kansainliiton tilalle uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneet kansakunnat (
YK
)
YK:n määrä oli olla kollektiivisen turvallisuuden takaava järjestö, jolla olisi voimaa toimia kriisitilanteessa
Järjestöä perustattaessa otettiin opiksi Kansainliiton heikkouksista
Enemmän toimivaltaa ja myös sotilaalliset operaatiot mahdollisiksi
Sen pysyviksi jäseniksi pääsivät sodan voittajavaltiot Yhdysvallat, Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Kiina
Niille annettiin veto-oikeus eli ne voivat turvallisuusneuvostossa yksin estämään niille epämieluisan päätöksen syntymisen
Pysyvien jäsenien lisäksi turvallisuusneuvostoon kuuluu kymmenen jäsenmaata, jotka vaihtuvat kahden vuoden välein
YK kokoontuu vuosittain yleiskokouksessa
Neuvottelu- ja keskustelufoorumi , jossa tehdään järjestön linjapäätökset
Kaikilla jäsenvaltioilla käytössä yksi ääni
YK:n tavoitteena puolueeton järjestö, joka toimisi valtioiden yläpuolella sovitteluelimenä
Kylmä sota esti tämän tavoitteen tapahtumisen
Järjestöön ei maailmansodan päätyttyä otettu uusia jäsenvaltioita, joten sosialistiset maat yleiskokouksessa aliedustettuina
Yhdysvaltojen asema järjestössä korostui ja se kykeni käyttämään YK:ta oman politiikkansa ajamiseen
Ainoa sosialistinen valtio Neuvostoliitto, joka käytti aktiivisesti veto-oikeuttaan
1950-60 luvulla YK:hon liittyi paljon uusia jäsenmaita ja monet niistä olivat juuri itsenäistyneitä siirtomaita
Tämä muutti YK:n toiminnan painopistettä kaksinapaisuudestaan moninapaisuuteen
Kehitysmaat saivat enemmistön yleiskokouksessa, niinpä kylmä sodan asetelma painui YK:ssa taka-alalle
Vietnamin sota
Indokiinan sodassa 1946-54 Ranska kärsi tappion Yhdysvaltojen avusta huolimatta
Sodan jälkee suurvallat sopivat Vietnamin jaosta
Pohjois-Vietnamia hallitsi kommunistijohtaja, Etelä-Vietnamia Yhdysvaltojen tukema oikeistohallitus
Yhdysvallat pelkäsi koko Vietnamin muuttumista kommunistiseksi ja siten Kiinan vaikutusvallan kasvua Aasiassa ja siksi ryhtyi 1960-luvun alussa lisäämään apuaan oikeistohallitukselle
Vuonna 1964 Yhdysvallat aloitti laajamittaiset sotatoimet Vietnamissa
Yritti kukistaa Vietnamin kommunistit, jotka saivat apua Neuvostoliitolta ja Kiinalta
Pohjois-Vietnamiin massiiviset pommitukset alkoivat, sinne pudotettiin enemmän pommeja kuin toisessa maailmansodassa yhteensä
Yhdysvallat joutuivat kuitenkin vetäytymään Vietnamista huonosti sujuneiden sotatoimien ja mellakoiden ja vietnamilaisten amerikkalaisvastaisuuden myötä
Kommunistit valtasivat Etelä-Vietnamin ja maa yhdistettiin Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi
Vietnam vapautui korean tavoin Japanin miehityksestä toisen maailmansodan päätyttyä
Dekolonisaatio ja kylmä sota
Toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneesta imperialismin purkautumisesta käytetään nimitystä dekolonisaatio
Se huipentui 1950- ja 60-luvuilla
Käsite kolmas maailma viittaa entisiin, usein köyhiin siirtomaihin, jotka eivät kylmän sodan aikana kuuluneet Yhdysvaltojen eivätkä Neuvostoliiton leiriin
Tärkein syy dekolonisaatioon toinen maailmansota
Siirtomaavaltojen mahdollisuudet hallita siirtomaitaan heikentyivät
Kansalaiset eivät halunneet maksaa siirtomaajärjestelmästä koituvia kustannuksia, ja siirtomaiden alistamista alettiin pitää epäoikeudenmukaisena
Kommunistit näkivät imperialismin taloudellisen alistamisen muotona, joka hyödytti ainoastaan kapitalistisia teollisuusmaita
Neuvostoliitto tuki siirtomaissa toimineita vapausliikkeitä
Neuvostoliiton tuki siirtomaille oli osa kylmää sotaa ja uskoi sen vahvistavan asemaansa
Länsiliittoutuneiden oli vaikea perustella, miksi siirtomaat eivät saisi itsenäistyä
He olivat julistaneet käyvänsä toista maailmansotaa vapauden ja demokratian periaatteiden toteutumisen puolesta
YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen periaatteet vuodelta 1948 puolsivat siirtomaiden vapauttamista
Sodan jälkeen vapauspuolueet olivat valmiina tarttumaan aseisiin eurooppalaisia vastaan, mikäli vapautuminen sitä vaatisi
Dekolonisaatio tapahtui kuitenkin rauhanomaisesti, emämaat luopuivat vallastaan vapaaehtoisesti