Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Nuijasota - Coggle Diagram

- - - - Talonpojat joutuivat muonittamaan ns. linnaleireillä oleskelevia sotilaita pitkään sodan jälkeenkin, sillä Suomessa oleskelevien Ruotsin sotavoimien ylipäällikkö Klaus Fleming kieltäytyi kotiuttamasta joukkojaan
        
        Flemingin valta-asema Suomessa oli korkea Suomen käskynhaltijana. Hänet tunnettiin julmana ja vallanhimoisena hallitsijana ja voidaan pitää peräti Suomen diktaattorina
      - Pitkän vihan aikana niin suomalaiset kuin karjalaiset talonpojat olivat osallistuneet sissisotaan toisiaan vastaan, johon sisältyi esimerkiksi toistensa tilojen hävittämistä ja siviilien surmaamista.
        
        Aluksi voutien tuli kerätä talonpojilta sotilaiden palkka esimerkiksi viljan muodossa, mutta myöhemmin siitä tuli sotilaiden oma tehtävä, joka johti esimerkiksi ryöstelyihin ja väkivaltaisuuksiin sotilaiden toimesta.
      - Valtataistelu Ruotsin kruunusta Kaarle-herttuan ja Sigismundin välillä.
        
        Talonpojat valittivat Klaus Flemingin väärinkäytösistä Kaarle-Herttualle, joka kehotti talonpoikia suojelemaan oikeuksiaan. Fleming taas oli tiukka Sigismundin kannattaja
- - - - Toisin kuin aikaisemmissa talonpoikaiskapinoissa majoitettuja sotilaita vastaan, talonpojat eivät pelkästään yrittäneet karkottaa sotilaita omista maakunnistaan, vaan muualtakin Suomesta ryhtymällä hyökkäykseen
        
        Ensimmäinen kahakka käytiin Kyröössä 25. marraskuuta 1596
        
        Kapina levisi Pohjanmaalta myös Savoon, Hämeeseen ja Keski-Suomeen.
        
        Nuijamiehet etenivät kolmessa joukossa Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Edetessään talonpojat ryöstelivät ja hävittivät Flemingille uskollisia aateliskartanoita ja ratsutiloja, mutta säästivät Kaarle-herttualle uskollisia tiloja, sillä toivottiin että Kaarle voisi tukea kapinallisia Sigismundia ja Flemingia vastaan.
        
        Nuijamiehet etenivät Satakuntaan ja hämeeseen saakka, missä heidän joukkonsa lyötiin taisteluissa, joidenka seurauksena Jaakko Ilkka jäi vangiksi ja pian teloitettiin. Pari kertaa talonpojille luvattiin armahdusta antautumisesta, jonka tehdessään talonpojat petettiin ja tapettiin. Talonpojat kukistettiin ja nuijasota päättyi
        
        Vuonna 1597 talonpojat Pohjois-Pohjanmaalla ryhtyivät vielä yhteen kapinaan, joka myös kukistettiin Santavuoren taistelussa, joka päätti nuijasodan.
- - - - Klaus Fleming kuoli sairauskohtaukseen vuonna 1597. Pian sen jälkeen Kaarle-Herttua ryhtyi avoimeen kapinaan Sigismundia vastaan ja vuoteen 1599 mennessä oli kukistanut Sigismundin kannattajat ja oli julistettu aatelisten toimesta Ruotsin kuninkaaksi.
        
        Kaarle kuninkaana vapautti osan vangituista nuijasodan johtohenkilöistä, kuten Hannu Krankan
- - - - Klaus Flemingin joukot omasivat raskaampia haarniskoja, ratsuväkeä ja tykistöä. Flemingin joukot olivat myös koulutettuja ammattisotilaita ja heidän komentajansa olivat saaneet kunnollisen sotilaskoulutuksen.
        
        Tämä johti siihen, että Flemingin joukot löivät nuijamiehet helposti kaikissa merkittävissä nuijasodan taisteluissa erittäin vähäisillä tappioilla.
      - Vaikka monilla talonpojilla oli kokemusta sodankäynnistä pitkän vihan aikaisessa sissisodassa, ei nuojamiehillä ollut koulutettuja johtajia ja nuijamiesten välinen yhteistyö oli heikkoa. Flemingin sotilaita kaatui ehkä parikymmentä.
      - Nuijamiehet saivat vähemmissä määrin tukea myös esimerkiksi kauppiailta, porvareilta tai tietyiltä papeilta.