Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Tavoitteet
Turvallisuuspolitiikka: Turvata alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Ylläpitää kansainvälisiä suhteita ja yhteistyötä maailmanrauhan ja Suomen takia
Ulkopolitiikka: kansainvälinen vakaus, rauha, demokratia, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja tasa-arvon toteutuminen
Suhteet muihin valtioihin
Läheinen yhteistyö Naton ja Yhdysvaltojen kanssa
Hallitsee noin puolta maailman taloudesta ja sotilaallisesta voimasta.
EU-mailla on myös omaa kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Maailman suurimpana kauppamahtina sen markkinat kiinnostavat niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin kehittyvien maiden hallituksiakin.
EU pystyy harjoittamaan ulkopolitiikka kauppamahtina ja vaikuttamaan kauppakumppaneidensa toimintaan.
Unionin asettamat talouspakotteet vaikeuttavat suuresti niiden kohteeksi joutuneen toimijan mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan. Esim. Venäjän Krimin miehysten pakotteet
Lähivaltiot ovat kiinnostuneita unionin ulkosuhderahastoista ja Euroopan Investointipankki EIB:n myöntämistä lainoista-> rahalliset edut
Kiinnostusta lisää myös länsimainen identiteetti ja demokratia
Suurin osa EU jäsenmaista kuuluu Natoon. Lukuunottamatta esim. Suomea ja Ruotsia
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliikka
Suomessa ulkopolitiikkaa johdetaan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyössä.
Valtion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu Suomen ulkopoliittisista valinnoista
Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta
Toimii valtioneuvoston kanssa ja tuo julki yhteisiä päätöksiä
Muita tahoja: ulkoministeri ja pääministeri
Suora valta määrätä kuka edustaa Suomea ulkomailla esim. saa päättää diplomaattisen edustojen suurlähettiläät.
EU-politiikkaa johtaa pääministeri
Presidentillä on myös valtaa kansainvälisten järjestöjen toiminnasa
Sotilaallisesti liittoutumaton maa
Ulkopolitiikassa näkyy vahva pyrkimys ylläpitää rauhaa ja vakautta
Suomen historiallinen asema Venäjän provinssina, maailmasota ja talvisota on vaikuttanut Suomen nykyiseen turvallisuuspoliikkaan.
Suhde Venäjään on perinteisesti nähty Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiin kuuluvana kysymyksenä.
Ajatus EU:n yhteisistä turvatakuista tai Nato-jäsenyydestä on jakanut kylmän sodan jälkeen erimiellisyyksiä
Suhteita Venäjään pyriitään pitämään yllä pitkän yhteisen historian ja rajanaapuruuden takia, vaikka maiden arvot ja oikeudet ovat eri tasolla. Esim tasa-arvo
Puolustusvoimat
Koostuvat Maavoimista, Ilmavoimista, Merivoimista ja (rajavartiolaitos)
Tehtävä: kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.
Lisäksi tehtäviin kuuluu: Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvonta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.
Venäjän ja Naton jäsenmaiden välien kiristyminen Ukrainan sodan seurauksena on kiristänyt Itämeren alueen tilannetta. Puolustusvoimien on pysyttävä valmiudessa ja ylläpitää sotilaallista valmiutta
Lähiaikoina keskustelua Suomen liittymisestä Natoon