Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Tavoitteet

Turvallisuuspolitiikka: Turvata alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Ylläpitää kansainvälisiä suhteita ja yhteistyötä maailmanrauhan ja Suomen takia

Ulkopolitiikka: kansainvälinen vakaus, rauha, demokratia, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja tasa-arvon toteutuminen

Suhteet muihin valtioihin

Läheinen yhteistyö Naton ja Yhdysvaltojen kanssa

Hallitsee noin puolta maailman taloudesta ja sotilaallisesta voimasta.

EU-mailla on myös omaa kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Maailman suurimpana kauppamahtina sen markkinat kiinnostavat niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin kehittyvien maiden hallituksiakin.

EU pystyy harjoittamaan ulkopolitiikka kauppamahtina ja vaikuttamaan kauppakumppaneidensa toimintaan.

Unionin asettamat talouspakotteet vaikeuttavat suuresti niiden kohteeksi joutuneen toimijan mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan. Esim. Venäjän Krimin miehysten pakotteet

Lähivaltiot ovat kiinnostuneita unionin ulkosuhderahastoista ja Euroopan Investointipankki EIB:n myöntämistä lainoista-> rahalliset edut

Kiinnostusta lisää myös länsimainen identiteetti ja demokratia

Suurin osa EU jäsenmaista kuuluu Natoon. Lukuunottamatta esim. Suomea ja Ruotsia

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliikka

Suomessa ulkopolitiikkaa johdetaan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyössä.

Valtion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu Suomen ulkopoliittisista valinnoista

Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta

Toimii valtioneuvoston kanssa ja tuo julki yhteisiä päätöksiä

Muita tahoja: ulkoministeri ja pääministeri

Suora valta määrätä kuka edustaa Suomea ulkomailla esim. saa päättää diplomaattisen edustojen suurlähettiläät.

EU-politiikkaa johtaa pääministeri

Presidentillä on myös valtaa kansainvälisten järjestöjen toiminnasa

Sotilaallisesti liittoutumaton maa

Ulkopolitiikassa näkyy vahva pyrkimys ylläpitää rauhaa ja vakautta

Suomen historiallinen asema Venäjän provinssina, maailmasota ja talvisota on vaikuttanut Suomen nykyiseen turvallisuuspoliikkaan.

Suhde Venäjään on perinteisesti nähty Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiin kuuluvana kysymyksenä.

Ajatus EU:n yhteisistä turvatakuista tai Nato-jäsenyydestä on jakanut kylmän sodan jälkeen erimiellisyyksiä

Suhteita Venäjään pyriitään pitämään yllä pitkän yhteisen historian ja rajanaapuruuden takia, vaikka maiden arvot ja oikeudet ovat eri tasolla. Esim tasa-arvo

Puolustusvoimat

Koostuvat Maavoimista, Ilmavoimista, Merivoimista ja (rajavartiolaitos)

Tehtävä: kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.

Lisäksi tehtäviin kuuluu: Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvonta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.

Venäjän ja Naton jäsenmaiden välien kiristyminen Ukrainan sodan seurauksena on kiristänyt Itämeren alueen tilannetta. Puolustusvoimien on pysyttävä valmiudessa ja ylläpitää sotilaallista valmiutta

Lähiaikoina keskustelua Suomen liittymisestä Natoon