Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Coggle Diagram
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on aina ollut turvata Suomen alueellinen koskemattomuus ja valtiollinen itsenäisyys myös vaikeissa kriisitilanteissa.
Suomen ulkopolitiikan nykyisiä tavoitteita ovat muun muassa pyrkimys edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa työskentelyä ei nykyään pidetä ulkopolitiikkana, vaan tavallaan laajennettuna sisäpolitiikkana, ja siksi EU-politiikkaa johtaa pääministeri.
Eu on merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen järjestö, joka käyttää maailman suurimman talousmahdin valtaansa vaikuttaakseen toisiin valtioihin.
Maailman suurimpana kauppamahtina sen markkinat kiinnostavat niin suuria kansainvälisiä yrityksiä kuin kehittyvien maiden hallituksiakin.
Vapaakauppasopimus unionin kanssa on houkutteleva tarjous mille tahansa valtiolle, kun taas unionin asettamat talouspakotteet vaikeuttavat suuresti niiden kohteeksi joutuneen toimijan mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan.
Lähialueiden valtiot ovat kiinnostuneita unionin ulkosuhderahastoista ja Euroopan Investointipankki EIB:n myöntämistä lainoista.
Aloitteet luoda EU:lle omia sotilaallisia järjestelmiä ovat tähän saakka aina kariutuneet siihen, että suurin osa EU:n jäsenmaista on myös Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsenmaita.
Hyökkäys Naton jäsenmaata vastaan tarkoittaa Yhdysvaltain ulkopolitiikan uskottavuuden suoraa haastamista.
Kylmän sodan jälkeen Euroopan unionin jäsenyys on muuttanut Suomen ulkopoliittista linjaa puolueettomuudesta sotilaallisesti liittoutumattomaan maahan.
Suomen valtion ulkopolitiikassa näkyy vahva pyrkimys ylläpitää rauhaa ja vakautta erityisesti Suomen lähialueilla, mutta myös laajemmin Euroopassa ja maailmassa.
Suomen valtion menestys ja kansalaisten hyvinvointi riippuu pitkälti Suomen johdon ulkopoliittisista valinnoista.
Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta.
Presidentin valtaoikeuksiin kuuluvat muun muassa päätösvalta Suomen ulkomailla toimivien edustajien toimintaohjeista sekä oikeus määrätä tehtäväänsä Suomen diplomaattisten edustustojen suurlähettiläät.
Suhde Venäjään on perinteisesti nähty Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiin kuuluvana kysymyksenä.
Toisaalta ajatus EU:n yhteisistä turvatakuista tai NATO-jäsenyydestä on jakanut kylmän sodan jälkeen Suomen poliittista johtoa ja kansaa ajatuksen kannattajiin ja vastustajiin.
Samalla Suomessa on kuitenkin aina pyritty pitämään yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjään.
Mikäli Suomea kohtaisi laajamittainen kriisi tai sotilaallinen konflikti, Puolustusvoimat olisi viranomainen, jonka tehtävänä olisi kaikissa olosuhteissa kansalaisten elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluvat myös Suomen valtion maa-alueen, ilmatilan ja vesialueen valvonta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.
Kiristynyt turvallisuustilanne heijastuu myös Suomeen, jossa Puolustusvoimien tehtävänä on ylläpitää vaikutukseltaan ennaltaehkäisevää sotilaallista valmiutta.