Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Moni maallistunut juutalainen noudattaa juutalaisia tapoja siirtäen niitä lapsilleen
Juutalaisuuden uskonnolliset käytännöt ja eettiset ihanteet perustuvat juutalaiseen lakiin
Juutalainen laki koostuu heprealaisessa raamatussa eli Tanakissa olevasta Toorasta eli viidestä Mooseksen kirjasta sekä siitä kootusta rabbien tulkinnasta
Ohjeita annetaan myös Halakhassa-kokoelmissa esimerkiksi pukeutumiseen, syömiseen ja rituaalien oikeanlaiseen suorittamiseen liittyen
Sapatti on juutalaisuuden tärkeä pyhäpäivä
Sen viettäminen perustuu kymmeneen käskyyn
Vietto aloitetaan perjantai-iltaisin ja se keskittyy erityisesti lauantaihin
Perinteen mukaan silloin ei tehdä työtä, vaan keskitytään esimerkiksi rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen
Synagoga on juutalaisten kokoontumispaikka
Kokoonnutaan erityisesti sapattina
Pidetään esimerkiksi jumalanpalveluksia
Siddur
Rukouskirja, jota käytetään kotona ja synagogajumalanpalveluksissa
Sisältää rukouksia arkeen kuin sapattiin
Rukoukset peräisin Toorasta ja Psalmien kirjasta
Rukoukset kirjoitettu me-muotoon, joka kertoo juutalaisten vahvasta yhteisöllisyydestä
Juhlapäivinä käytetään erillistä rukouskirjaa Mahzoria
Toora-käärö on synagogan tärkein esine
Toora = viisi Mooseksen kirjaa
Tooraa luetaan keskellä synagogaa olevalta bimalta eli korokkeelta
Elämänkaarirituaalit
Siirtymäriitit ryhmittävät juutalaista elämänkaarta jakaen sen eri vaiheisiin
Jos juutalainen synnyttää lapsen, perinteen mukaan lapsi on juutalainen
Juutalaisuus periytyy siis äidin kautta eli matriarkaalista linjaa pitkin
Tooran mukaan juutalaiset poikalapset tulisi ympärileikata
Ympärileikkauksen yhteydessä luetaan rukouksia ja julkistetaan lapsen nimi
Tyttölapsen nimi julkistetaan äidin viedessä lapsen ensimmäistä kertaa synagogaan
Uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhla
12-vuotiailla tytöillä bat mitzva
13-vuotiailla pojilla bar mitzva
Vietetään syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona
Juutalaiset häät
Häitä ei ole soveliasta viettää esimerkiksi pääsiäisen ja viikkojuhlan välisen seitsemän viikon aikana, koska silloin on suruaika
Myös uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän väliset 10 päivää ovat vältettävä ajanjakso, koska silloin kadutaan pahoja tekoja ja keskitytään itsetutkiskeluun
Hääpari valmistautuu paastoamalla
Hääpari vihitään erityisen hääkatoksen alla
Katos symboloi parin yhteistä kotia sekä muistuttaa ajoista, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa erämaavaelluksen aikana
Seremonian lopuksi mies rikkoo lasin, joka symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista
Juutalaiset hautajaiset
Seurakunnan hautausapuyhdistys pesee vainajan ja pukee tämän valkoiseen kuolinvaatteeseen
Hautajaiset pidetään kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin
Vainajat haudataan mielellään yksinkertaisessa ruumispussissa tai koristelemattomassa arkussa
Jokainen osallistuja ripottelee haudalle seremonian päätteeksi kolme lapiollista hiekkaa
Hautajaisiin ei tuoda kukkia, mutta haudalle voidaan laittaa pieniä kiviä osoitukseksi siitä, että vainaja tulee olemaan aina läheisten muistoissa
Vuoden kuluttua hautajaisista järjestetään muistotilaisuus
Juutalainen vuoden kierto
Juutalaisen kalenterin perustana auringon ja kuun kierto
Vuosi kestää 353-355 päivää
Aurinkovuoden tahdissa pysymisen vuoksi aika ajoin vuoteen lisätään 13. kuukausi
Juutalainen kalenteri alkaa maailman luomisesta, jonka ajankohta on perinteisesti 3761 eKr.
Juutalainen uusi vuosi
Ajoittuu syys- tai lokakuulle
Kestää kaksi päivää
Synagogassa jumalanpalveluksissa uutta vuotta edeltävänä kuukautena puhalletaan šofariin eli pässinsarvesta valmistettuun torveen
Torveen puhaltaminen symboloi ihmisen havahtumista siitä, että aika loppuu joskus ja ihminenkin tuomitaan
Uutena vuotena syödään ensimmäiseksi hunajaa ja omenaa, joiden makeus symboloi entistä parempaa elämää ja tulevaa vuotta
Uuden vuoden jälkeen tulee 10 päivän ajanjakso, jolloin ihmiset muistelevat ja katuvat tekemiään syntejä
Ajanjakso päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippuriin
Juutalaisten tärkein juhla
Silloin paastotaan ja rukoillaan
Suuren sovintopäivän jälkeen juhlitaan lehtimajajuhlaa eli šukkotia
Kotien pihoille tai synagogan pihalle rakennetaan lehtimajoja
Majat symboloivat erämaavaelluksen aikaisia asumuksia
Hanukka eli valon juhla
Vietetään keskellä talvea
Kestää kahdeksan päivää
Taustalla 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy
Temppelistä tehtiin Zeuksen palvontapaikka
Temppelin kynttilät eivät saaneet koskaan sammua, mutta kynttilöissä oli öljyä vain yhdeksi päiväksi
Öljyä riitti kuitenkin kahdeksaksi päiväksi
Purim-juhla
Vietetään viikkoa ennen pääsiäistä
Taustalla heprealaisen raamatun Esterin kirja
Persian kuninkaan puoliso, juutalainen Ester, pelasti juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta
Pääsiäinen eli pesah
Ajoittuu kevääseen
Yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista
Kestää seitsemän päivää
Juhlitaan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi
Juutalaisessa kodissa ei saa säilyttää eikä syödä mitään hapatettua
Hapattaminen vaatii aikaa, jota juutalaisilla ei ollut Egyptistä paetessa
Pääsiäinen alkaa synagogassa iltajumalanpalveluksessa
Sitten kodeissa kokoonnutaan nauttimaan seder-ateria
Seder-aterian jälkeen syödään juhla-ateria ja juodaan viiniä
Viikkojuhla eli šavuot
Ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä
Vietetään Mooseksen antaman kymmenen käskyn muistoksi
Pyhiinvaellusjuhlat
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat olleet myös pyhiinvaellusjuhlia
Pyhiinvaelluksia tehtiin Jerusalemin temppeliin, kun se oli vielä olemassa
Juutalaisuus ja ruoka
Puhtaus juutalaisuudessa tärkeää ja se koskee muun muassa ruokailua
Košer- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan
Määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei
Esimerkiksi eläinruoat on jaoteltu kiellettyihin ja sallittuihin
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään
Liharuoat, maitoruoat ja neutraalit ruoat (esim. kasvikset)
Säädöksiä noudattavassa kodissa on erilliset astiat liha- ja maitoruokien säilytykseen ja jopa valmistukseen
Juutalainen etiikka
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä kaksi tärkeää suhdetta: Jumala ja toiset ihmiset
Kymmenellä käskyllä moraalisesti tärkeä merkitys
Siinä on määritelty esimerkiksi se, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisuudessa tärkeää
Köyhistä ja kärsivistä huolehdittava mahdollisimman hyvin
Toisia tulee kohdella kuin haluaisi itseään kohdeltavan
Halakha on juutalaisen ympäristöajattelun lähteenä
Ihminen ja luonto lähtökohtaisesti hyviä
Ihmisen lisäksi luontoa ja eläimiä kunnioitettava
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon
Hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä
Ihmisen tulee kuitenkin aidosti pyrkiä välttämään ja katumaan syntejä