Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansainvälinen politiikka HI2 KPL1, Kansainvälisen politiikan käsitteet,…
Kansainvälinen politiikka
HI2 KPL1
Kansainvälisen politiikan käsitteet
Kansainvälisellä politiikalla tarkoitetaan valtioiden keskinäisiä suhteita sekä toimintatapoja, jota valtiot käyttävät hoitaessaan niitä
Nykyään myös järjestöt ja yritykset osana kansainvälistä politiikkaa
Hegemonia
tarkoittaa jonkin valtion johtavaa asemaa maailmassa
Esim 1700-1800-luvuilla hegemonia oli Iso-Britannialla
Hallitsi alueita eri puolella maailmaa sekä maailmankauppaa
Jonkin maan suuri vaikutusvalta suhteessa muihin valtioihin
Hegemonian vastakohta maiden välillä vallitseva voimatasapaino
Valtiot keskenään sotilaallisesti ja poliittisesti lähes yhtä vahvoja
Hegemonian edellytyksenä riittävät taloudelliset ja sotilaalliset resurssit
Valtio kykenee voimakeinoin tai uhkaamalla voimakeinoilla saavuttamaan tavoitteensa kansainvälisessä politiikassa
Voimapolitiikan vastakohta diplomatia, jossa kansainvälisiä suhteita pyritään hoitamaan neuvottelemalla
Voimapolitiikkaan turvautuvan valtion ulkopoliittisena tavoitteena on usein maan vaikutusvallan tai alueen laajentaminen
Yksinapaisessa maailmassa
on vain yksi suurvalta
Kaksinapaisessa maailmassa
kansainvälinen järjestys perustuu kahden suurvallan väliseen kilpailuun, jossa ne toimivat toistensa vastavoimina
Moninapaisessa maailmassa
on useita lähes yhtä vahvoja valtioita tai valtakeskittymiä
Doktriinit
=valtioiden ulkopoliittiset perinteet ja periaatteet
Aatteet kansainvälisessä politiikassa
Konservatismi
Korostaa vanhoja arvoja
Haluaa säilyttää olosuhteet muuttumattomina
Näkyy kansainvälisessä politiikassa lähinnä siten, että on korostettu valtioiden roolia
Poliittinen liberalismi
1800-luvulla vaati vapauksia kansalle sekä hallitsijan oikeuksien vähentämistä
Yhä voimissaan kansainvälisessä politiikassa
Poliittista liberalismia toteuttavat valtiot panostavat keskinäiseen yhteistyöhön
Natonalismi
Eniten kansainväliseen politiikkaan vaikuttanut aatesuuntaus
Korostaa kansan ja valtion merkitystä
Keskinäisenä ajatuksena se, että jokaisella kansalla oma valtio> johti uusiin valtioihin ja valtioiden hajoamiseen
Oman valtion aseman ja arvon korostaminen ja etujen puolustaminen
Fasismi ja kansallissosialismi
Nationalismin äärimuotoja
Tyypillistä totalitaarisuus, autotäärisyys ja militarismi
Tavotteena oman maan alueiden kasvattaminen ja muiden maiden alistaminen sotilaallisesti(=voimapolitiikka)
Sosialismi
Perusajatuksena, että pääomat ja tuotantolaitokset valtion hallintaan ja valta siirtyy työväenluokalle
Sosialistisissa maissa hallinto perustuu yhden puolueen yksinvaltaan ja totalitarismiin
Länsimaille pelottava aate
Kansainvälisen politiikan toimintatavat
Suurin osa kansainvälisen politiikan toimista on rauhanomaisia kokouksia tai neuvotteluja, joissa sovitaan esimerkiksi kauppasopimuksista tai vastaavista
Maiden välisten suhteiden huonontuessa toimintatavat muuttuvat
Suhteiden kiristyminen näkyy esim. tiedotusvälineissä tai johtajien puheissa
Käyttöön tulee retoriikkaa, joka korostaa oman maan asemaa tai etuja
Propaganda
on tiedonvälityksen äärimuoto
Tarkoiteksellista ja ohjattua mielipiteiden muokkausta
Tavoitteena voi olla esim. viholliskuvan luominen tai kansanryhmän leimaaminen
Pakotteet
myös kansainvälisen politiikan toimintatapa
Valtiota vastaan voidaan määrätä erilaisia talouspakotteita tai valtio voidaan sulkea pois kansainvälisestä yhteistyöstä
Äärimmäisin muoto
sota
Kahden tai useamman valtion välillä vallitsevaa tilaa, jossa valtiot toteuttavat sotilaallisia toimia toisiaan vastaan
Konflikti
on selkkaus, jossa osallisena vähintään kaksi erimielistä osapuolta ja jossa surmansa on saanut vähintään 25 ihmistä yhden kalenterivuoden aikana
Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti, jossa surmansa saa vähintään 1000 henkilöä vuodessa
Jäätynyt konflikti
on tilanne, jossa konfliktia ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja vastakkainasettelu on edelleen olemassa
Kriisi
on tilanne, joka on vaarassa laajeta hallitsemattomasti kohti sotilaallisia toimia
Sodan säännöt
Tehtävänä suojella niitä, jotka eivät osallistu taisteluihin sekä rajoittaa sodankäynnin keinoja
Sääntöjen merkitys hämärtynyt, sillä sotien ja kriisien luonne muuttunut viime vuosikymmeninä
Hybridisota
mahdollistaa erilaisia sodankäynnin muotoja, joilla pyritään tukemaan tavanomaisia asevoimia
Hybridisodassa käytetään mm. sotilaallista painostusta, väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä ja psykologisten keinojen avulla toteutettavia operaatioita
Myös esim. verkkohyökkäykset ja sisäisten levottomuuksien lisääminen tekemällä esim. terrori-iskuja
Informaatiosota
tarkoittaa toimia, joissa tarkoituksellisesti pyritään vaikuttamaan tietoon ja sen leviämiseen