Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Hermot ja aistit - Coggle Diagram

- - - - Kun tyttö nostaa aurinkolasit silmiltään, silmien tappisolut aistivat valon eri aallonpituudet. Tappisolujen avulla tyttö näkee ympäröivän maailman värikkäänä, koska jokaisessa solutyypissä on hieman toisistaan poikkeavaa pigmenttiä.
      - Tappisoluja on etenkin tarkan näkemisen alueella keskikuopassa eli keltatäplässä.
        
        Toimivat valossa ja niiden avulla aistitaan värejä.
        
        Herkkiä valon eri aallonpituuksille.
        
        Solutyyppejä on kolmea erilaista, jotka tunnistavat punaisen, vihreän sekä sinisen valon. Aivojen näkökeskus yhdistää tappisoluista saapuvan tiedon, joten värejä pystytään erottamaan enemmän.
    - - Sauvasoluja on eniten verkkokalvon reunoilla, mutta ne puuttuvat keltatäplän alueelta.
        
        Toimivat hämärässä ja aistivat valon voimakkuutta.
        
        Eivät erota värejä.
      - Nostaessaan aurinkolasit silmiltään ympäristö tuntuu aluksi silmiin kirkkaalta, koska kirkkaassa sauvasolujen valoherkkä pigmentti, näköpurppura eli rodopsiini, menettää kolmiulotteisen rakenteensa eikä rodopsiini enää pysty toimimaan. Hämärässä se palautuu takaisin toimivaan muotoon.
- - - - Aivot jaetaan kuuteen alueeseen: isoaivot, pikkuaivot, väliaivot, keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke
        
        Isoaivot ovat jakautuneet oikeaan ja vasempaan puoliskoon, ja niitä yhdistää aivokurkiaisen hermoradat.
        
        Aivokurkiainen mahdollistaa aivojen oikean ja vasemman puoliskon yhteistyön.
        
        Isoaivojen puoliskot jaetaan edelleen neljään lohkoon.
        
        Otsalohkossa ohjautuu mm. suunnittelu sekä päätöksenteko.
        
        Otsalohkon alueella sijaitsee motorinen aivokuori, joka säätelee tahdonalaisten lihasten supistumista.
        
        Päälakilohko käsittelee mm. kipu- ja kosketusärsykkeitä ja yhdistelee aistien informaatiota.
        
        Otsalohkon avulla ihminen mm. ymmärtää puhetta.
        
        Takaraivolohko käsittelee näköaistiin liittyvää informaatiota.
        
        Otsalohkon ansioista tyttö päättää hieroa silmäänsä. Motorinen aivokuori vastaa tahdonalaisten lihasten supistumisesta, jolloin tytön käden lihakset supistuvat ja saavat sen liikkumaan. Päälakilohko mahdollistaa sen, että tyttö tuntee kipua silmässään. Sen lisäksi lukeminen tapahtuu päälakilohkon alueella. Takaraivolohkon avulla tytön on mahdollista käsitellä näköaistiin liittyvää informaatiota. Hän pystyy erottamaan värejä sekä muodostamaan kuvia.
        
        Pikkuaivot tekevät yhteistyötä motorisen aivokuoren kanssa.
        
        Motorinen aivokuori antaa lihaksille käskyn supistua, mutta pikkuaivot hienosäätävät liikkeen.
        
        Pikkuaivot muodostuvat kahdesta lohkosta, joita yhdistää aivosilta.
        
        Pikkuaivojen ja motorisen aivokuoren yhteistyön avulla pikkuaivot pystyvät koordinoimaan eri kehonosien liikkeitä, jotta niiden yhteistoiminta sujuisi saumattomasti.
        
        Esimerkiksi tytön silmien ja käden käden eri lihasten yhteistyö mahdollistaa tarkan liikkeen tytön silmän suuntaan.
        
        Väliaivojen tehtävä on hoitaa hermostllisten ja hormonaalisten toimintojen yhteyksiä.
        
        Talamus, hypotalamus, aivolisäke ja käpyrauhanen.
        
        Talamus käsittelee mm. aistitietoja.
        
        Väliaivoissa sijaitsevan talamuksen avulla tytön kokemia aistitietoja voidaan käsitellä.
        
        Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke lasketaan kuuluviksi aivorunkoon.
        
        Aivorunko osallistuu mm. motoriikan säätelyyn ja välittää viestejä aivoihin ja aivoista muihin ruumiinosiin.
        
        Aivorunko säätelee mm. motoriikkaa, jolloin tytön käden lihakset supistuvat ja saavat aikaan liikkeen. Sekä ydinjatke säätelee tahdostariippumattomia toimintoja
    - - Tahdonalainen eli somaattinen hermosto käsittelee aistitietoa ja säätelee luurankolihasten supistumista.
        
        Tahdonalaisia toimintoja on mm. lukeminen. Niihin toimintoihin tarvitaan aistien ja lihasten yhteistoimintaa.
        
        Tahdonalaisessa liikkeessä, kuten käden liikuttamisessa kohti silmää, käskyt tulevat aivojen eri osa-alueilta selkäytimeen ja sieltä liikehermoja pitkin lihaksiin, jotka supistuvat ja aikaansaavat liikkeet.
      - Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto säätelee rauhasten toimintaa sekä sydänlihaksen ja sileiden lihassyiden supistumista.
        
        Refleksit ovat jonkin tietyn ärsykkeen aiheuttamia automaattisia toimintoja.
        
        Reflekseissä aivojen ohjaava osuus jää pois.
        
        Kun tytön silmään lentää yhtäkkiä hiekkaa, hänen silmänsä kipureseptori ärtyy ja siitä kertova viesti lähtee tuntohermoa pitkin selkäytimeen.
        
        Selkäytimessä sijaitseva välittäjähermo kääntää viestin liikehermoon, minkä seurauksena tyttö sulkee refleksinä silmänsä.
        
        Aivojen rooli tilanteessa on kivun tiedostaminen.
        
        Lisäksi pupillien koon vaihtelu eri valoistuoloissa on refleksitoiminto.
        
        Kun tyttö nostaa aurinkolasit silmiltään, hänen pupillinsa pienenevät.
      - Aivo- ja selkäydinhermot ovat yhteydessä aivoihin ja selkäytimeen.
        
        Tuntohermot eli sensoriset hermot tuovat tietoa elimistön sisä- ja ulkopuolelta.
        
        Liike- eli motoriset hermot vievät aivojen käskyjä luustolihaksiin