Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Eliöt sopeutuvat abioottisiin ja bioottisiin ympäristötekijöihin - Coggle…
Eliöt sopeutuvat abioottisiin ja bioottisiin ympäristötekijöihin
2.1 Eliöt sopeutuvat ympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin
2.1.1 Kullekin lajille on muodostunut oma ekologinen lokeronsa
Ekolokero
Eliön elinympäristö ja miten eliö toimii elinympäristössään
Miten eliö hyödyntää ympäristönsä resursseja ja vaikuttaa elinympäristöön ja sen muihin lajeihin
kuvaa eliön tehtävää elinympäristössä, toiselta nimeltään
ekologinen lokero
Ekolokeron muodostavat kaikki lajiin, populaatioon ja yksilöön vaikuttavat ympäristötekijät, joihin on sopeuduttu, näkyy eliön elintoiminnoissa, rakenteessa ja käyttäytymisessä
Eliöt ovat evoluution myötä sopeutuneet elämään tietynlaisissa abioottisissa ja bioottisissa ympäristöissä
2.1.2 Eliöiden ekologinen lokero muotoutuu evoluution kuluessa
Ympäristöresurssit
Ympäristön mahdollisuudet, jotka eliö kykenee hyödyntämään
valo, vesi, maaperän ravinteikkuus, pesäpaikka ja ravinto
Ympäristön muutokset aiheuttavat populaatioissa valintapainetta, joka johtaa luonnonvalintaan ja sopeutumisen johdosta lajin ekolokero muuttuu
2.2 Vuodenaikojen vaihtelu asettaa eliöille haasteita
2.2.1 Kasvit ovat sopeutuneet valoisan ajan vaihteluun
Pitkänpäivänkasvit
Tarvitsevat kasvukaudella riittävän pitkän valoisan ajan vuorokaudessa, jotta voivat kukkia
Lyhyenpäivänkasvit
Tarvitsevat kasvukaudella vuorokaudessa riittävän pitkän pimeän ajan, jotta voivat kukkia
2.2.2 Kasvit voivat selviytyä kylmästä tai kuivasta kaudesta
Talveentuminen
Se, miten lauhkean ja viileän vyöhykkeen puut reagoivat elintoiminnoillaan lämpötilan ja päivän pituuden vähenemiseen
Lehtivihreän hajotus + arvokkaiden aineiden varastointi runkoon
Lehteen jää keltaisia ja punaisia väriaineita
Ruskaväritys
Lehdet varisevat maahan
Kylmäkäsittely
Kasveilla siementen itäminen, silmujen aukeaminen ja kukinnan alkaminen edellyttävät kylmää vuodenaikaa
Muita tapoja selviytyä talvesta ovat: talvehtivat siemenet, maavarsi tai juurakko, lumen alla talvehtiminen sekä kylmyyttä kestävät varret ja silmut
2.2.3 Eläimet ovat sopeutuneet talveen monin tavoin
Ravinnonsaanti vaikeutuu talvella
Kylmänhorros
Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa
Elintoiminnot lähes pysähdyksissä, ruumiinlämpö nollan paikkeilla
Talvihorros
Tasalämpöisten eläinten, kuten siilin ja lepakoiden talvehtimiskeino
Ruumiinlämpö parissa asteessa, energia saatu ennen talvea kerrytetyistä rasvavarastoista
Talviuni
Tasalämpöisten eläinten, kuten karhun ja mäyrän talvehtimiskeino
Ruumiinlämpö laskee vain hiukan, vaatii suuret rasvavarastot kerrytettäviksi loppukesällä ja syksyllä, jotta ruumiinlämpö ja elintoiminnot pysyvät yllä
Talvehtivat eläimet hakeutuvat usein suojaisaan paikkaan esimerkiksi rakennusten lähettyville tai lumen alle, monet linnut muuttavat pois kylmiltä seuduilta
Muita talvesta selviytymistä edistäviä tekijöitä ovat suojaväri, talviturkki tai paksumpi höyhenpeite sekä ruokavarastot ja ruokavalion muuttaminen
2.2.4 Monet eläimet ovat sopeutuneet kuumaan ja lähes vedettömyyteen
Kuumilla alueilla eläinten elimistöt voivat lämmetä liikaa
Esimerkiksi monet autiomaiden eläimet ovat päivisin suojakoloissaan ja tulevat yöllä vasta ulos
Kuivuuden aikana eläimet pysyttelevät veden lähellä ja varjossa
Pitkät ja hoikat raajat sekä suuret korvat edistävät lämmön poistumista
Kasvukausi
Aika, jonka eliöt hyödyntävät kasvamiseen ja jälkeläisten tuottamiseen ennen epäsuotuisempaa talvea tai kuivakautta
Aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi viisi astetta
Kylmillä alueilla haasteena on talvi, jolloin on pimeää, kylmää ja puute ravinosta sekä vedestä
Savanneilla, aroilla ja aavikoilla haasteena on kuivakausi, jolloin on lämmintä mutta puutetta ravinnosta ja vedestä
2.3 Jokaisella lajilla on tietty sietokyky ympäristötekijöiden suhteen
2.3.1 Kaupunkien lajit ovat usein laaja-alaisia lajeja
Kaupungeissa on paljon eri kasvilajeja, sillä ihmiset ovat luoneet tahallisesti ja tahattomasti niille uusia ja erilaisia kasvupaikkoja sekä istuttaneet ja levittäneet uusia lajeja.
Jotkut kasvit ovat sopeutuneet erityisen hyvin kaupunkiympäristöön ja ne kestävät hyvin tallausta sekä kuivuutta ja tuottavat siemenet nopeasti ja levittävät niitä tehokkaasti
2.3.2 Monet lintulajit ovat sopeutuneet kaupunkiympäristöön
Lintuja houkuttelee kaupunkeihin hukkalämpö, vähäinen kilpailu ja helppo ravinnonsaanti
Jotkut peto- ja varislinnut ovat ryhtyneet haaskalinnuiksi liikenteessä kuolevien pikkunisäkkäiden, hyönteisten ja lintujen avulla
Esim. lokit ja harakat ovat käyttäneet ruokintapaikkoinaan toreja ja jäteastioita ja niistä on osasta kehittynyt ruokavarkaita
Lintujen sopeutumista on edistänyt se, että ne mieltävät kaupunkiympäristön rakennusten muistuttavan niiden alkuperäisiä luonnonvaraisia elinympäristöjä
Sietokyky
Laji tulee toimeen tietyn ympäristötekijän minimi- ja maksimiarvon välissä
Optimi
Se ympäristötekijän kohta, jossa eliöt tulevat parhaiten toimeen, ovat elinvoimaisimpia ja lisääntyvät parhaiten
Lajeilla eri ympäristötekijöiden suhteen tietynlainen
Minimitekijä
Se ympäristön kemiallinen tai fysikaalinen tekijä, joka rajoittaa eniten lajin esiintymistä
Lajit, joilla on laaja ekolokero, omaavat myöskin laaja-alaisen sietokyvyn ja sopeutuvat hyvin ympäristötekijöiden muutoksiin, kun taas lajit, joiden sietokyky on kapea-alainen, eivät
2.4 Abioottiset ja bioottiset tekijät vaikuttavat lajien elinympäristöön ja levinneisyyteen
Laji ja sen populaatiot levittäytyvät uusille alueille yksilömäärän kasvaessa, jotta ravinto ja elintila eivät loppuisi
Laji voi elää vain suotuisissa olosuhteissa
Muuntelu ja luonnonvalinta mahdollistavat osan yksilöistä sopeutumisen uusien alueiden olosuhteisiin ja menestymisen siellä ekolokeron asettamissa rajoissa
Abioottiset ja bioottiset tekijät rajoittavat levittäytymistä
Suomen lajeista suurin osa pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajeja
Eteläistä eurooppalaista lajistoa
Arktista lajistoa
Tulokaslajit
Levittäytyvät uusille alueille usein lähialueilta
Vieraslajit
Ihmisen tahallisesti tai tahattomasti alueelle levittämiä lajeja