Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Elämänkaarirituaalit
Bat mitzva ja bar mitzva
Uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa vietetään, kun tyttö täyttää 12 ja poika 13 vuotta
Tyttöjen juhlaa kutsutaan nimellä bat mitzva ja poikien juhlaa nimellä bar mitzva
Häät
Juutalaiset häät ovat yhteisöllinen juhla, joita ei saa viettää tiettyinä ajanjaksoina, kuten pääsiäisen ja viikkojuhlan välisenä aikana
Häihin liittyy erilaisia perinteitä, kuten paastoaminen ennen häitä, vihkiminen hääkatoksen alla ja lasin rikkominen
Ympärileikkaus
Ympärileikkaus voidaan kokea uskonnon keskeiseksi velvollisuudeksi, koska sitä pidetään valitun kansan ja Jumalan liiton merkkinä
Ympärileikkauksen yhteydessä luetaan rukouksia ja pojan nimi julkistetaan
Juutalaiset poikalapset tulisi Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä
Hautajaiset
Juutalaisen perinteen mukaan hautajaiset on pidettävä kahden vuorokauden sisällä kuolemasta
Hautajaiset ovat yksinkertaiset ja koruttomat, minkä tarkoituksen on osoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia kuoleman edessä.
Jokainen paikallaolija ripottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa. Haudalle voidaan tuoda pieniä kiviä, muttei kukkia
Vuoden kuluttua hautajaisista vainajalle järjestetään muistotilaisuus
Kalendaaririit
Juutalainen uusi vuosi
Kestää kaksi päivää ja ajoittuu syys-lokakuulle
Ensimmäisen juhlapäivän iltana kiviä tai leivänmuruja voidaan heittää veteen, mikä symboloi syntien poisheittämistä
Vuosi aloitetaan syömällä omenaa ja hunajaa, joiden makeus symboloi parempaa elämää
Lehtimajajuhla
Sijoittuu suuren sovintopäivän jälkeiseen aikaan
Juutalaiset rakentavat majoja pihoilleen lehtevistä oksista
Majat symboloivat asumuksia, joissa juutalaiset asuivat matkallaan kohti luvattua maata
Kuun ja auringon kierto ovat juutalaisen kalenterin perusta ja vuosi kestää 353-355 päivää
Kalenteri alkaa maailman oletetusta luomisesta, jonka ajankohtana pidetään vuotta 3761 eKr.
Suuri sovintopäivä
Uuden vuoden juhlaa seuraavien kymmenen päivän jälkeen vietetään suurta sovintopäivää eli jom kippur-juhlaa
Juutalaisista juhlista tärkein
Suuren sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan
Valon juhla eli hanukka
Valon juhlaa vietetään kahdeksan päivän ajan keskellä talvea
Juhlan taustalla on Jerusalemin temppelin häpäisy, jonka aikana öljylampun öljy riitti yhden päivän sisään kahdeksaksi päiväksi
Lapset saavat lahjoja hanukan aikaan, tarjolla on myös herkkuja
Purim-juhla
Vietetään viikkoa ennen pääsiäistä
Taustalla heprealaisen raamatun Esterin kirja ja Esterin neuvokkuus, joka pelasti juutalaiset joukkotuholta
Pääsiäinen
Pesah eli pääsiäinen on yksi juutalaisten tärkeimmistä juhlista
Vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi
Kestää yleensä seitsemän päivää
Hapatettua ruokaa ei saa säilyttää juutalaisessa kodissa juhlan aikana
Pääsiäinen alkaa iltajumalanpalveluksella synagogassa, jonka jälkeen syödään seder-ateria, jonka ruoka-aineilla on symbolista merkitystä
Viikkojuhla
Ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä
Vietetään kertomuksen vuoksi, jossa Mooses antoi kansalle Jumalan antamat kymmenen käskyä
Pääsiäinen, viikkojuhla ja lehtimajajuhla ovat perinteisesti olleet
pyhiinvaellusjuhlia
Uskonnon harjoittaminen
Juutalainen laki koostuu Tanakissa olevasta Toorasta ja sen pohjalta syntyneestä Talmudiin kootusta rabbien tulkinnasta. Eettiset ihanteet ja uskonnolliset käytännöt perustuvat tähän
Halakhassa-kokoelmissa annetaan lisäksi käytännön ohjeita
Halakha
tarkoittaa oikeaa polkua tai menettelytapaa
Ohjeita annetaan esimerkiksi syömiseen ja pukeutumiseen
Juutalaisuus on uskonnon lisäksi kulttuuri ja elämäntapa ja useat maallistuneetkin juutalaiset välittävät juutalaisuuden oppeja lapsilleen
Sapatti
on juutalaisuuden tärkeä pyhäpäivä, jota vietetään lauantaina
Sapattina ei pitäisi tehdä työtä vaan keskittyä rukoiluun, Tooran lukemiseen ja lepoon
Juutalaisuuden eri suuntauksissa sapattia vietetään eri tavoin, jotkut välttävät sähkölaitteiden käyttöä, osa viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa
Perjantai-iltana synagogasta paluun jälkeen valmistetaan tietyin rituaalisin ohjein sapattiateria
Synagogaan kokoonnutaan erityisesti lauantaisin eli sapattina
Jumalanpalveluksessa luetaan Tooraa ja Heprealaisen raamatun muita tekstejä
Tärkein esine synagogassa on
Toora-käärö
Tooraa luetaan keskellä synagogaa olevalla korokkeella
Miehet tulevat synagogaan pää peitettynä kipalla, naisilla on usein päänsä peittona huivi
Rukouskirjaa nimeltä
Siddur
käytetään jumalanpalveluksissa sekä kotona että synagogassa
Kirja sisältää erilaisia rukouksia, jotka ovat pitkälti peräisin Toorasta ja Psalmien kirjasta
Ruoka
Kosher
- eli puhtaussäännökset ruoassa määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei. Säännökset perustuvat Tooraan sekä sen myöhempään tulkintaan
Säännöksissä eläimet on jaoteltu kiellettyihin ja sallittuihin. Esim. sianliha, äyriäiset ja riistalinnut ovat kiellettyjä, mutta naudanliha sallittua
Säännöt, jotka liittyvät puhtauteen, ovat tärkeitä juutalaisuudessa
Myös veriruokien syömistä tulisi välttää
Ruoka-aineet voidaan luokitella lisäksi kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, kuten kasvikset
Juutalaisessa, kosher-säännöksiä noudattavassa kodissa on erikseen astiat ja ruoanvalmistuspisteet maito- ja liharuoille, koska niiden valmistus ja syöminen yhdessä on kiellettyä
Etiikka
Kymmenen käskyä
ovat moraalisesti tärkeässä asemassa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on erittäin tärkeää ja köyhistä ja kärsivistä tulisi huolehtia mahdollisimman hyvin
Suhde Jumalaan ja toisiin ihmisiin ovat juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisen kaksi tärkeää suhdetta ja kumpaakin säädellään Toorassa
Kultainen sääntö
on tärkeä elämänohje juutalaisuudessa
Perheen merkitys on suuri ja suvun jatkaminen voidaan kokea velvollisuudeksi
Halakha
on juutalaisen ympäristöajattelun lähteenä ja ihminen sekä luonto ovat lähtökohtaisesti hyviä
Ihmisen lisäksi myös luonto on kunnioitettava ja vaikka ihmisellä on luonnossa erityinen asema, se ei oikeuta luonnon hyväksikäyttöä
Pahan olemassaoloa ei kuitenkaan kielletä, vaan juutalaisuus myöntää esimerkiksi sen, että ihminen tekee joskus syntiä
