Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Elämänkaarirituaalit
Siirtymäriitit
ovat olennainen osan juutalaista elämänkaarta.
Ympärileikkaus
on riitti, joka yleensä suoritetaan juutalaisille pojille kahdeksan päivän iässä ja samalla lapsen nimi julkistetaan.
Juutalaisuudessa tytöt ja pojat viettävät uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa.
Tyttöjen juhla on nimeltään
bat mitzva
ja tytöt viettävät sitä täytettyään 12 vuotta.
Poikien juhla on nimeltään
bar mitzva
ja pojat viettävät sitä täytettyään 13 vuotta.
Juutalaiset
häät
ovat yhteisöllinen juhla, johon liittyy erilaisia perinteitä, kuten hääparin vihkiminen erityisen hääkatoksen alla.
Juutalaisessa kalenterissa on ajanjaksoja, jolloin häitä ei ole soveliasta viettää.
Juutalaiset
hautajaiset
perinteisesti järjestetään kahden vuorokauden kuluessa vainajan kuolemasta ja vainaja haudataan yksinkertaisin menoin.
Hautajaisiin ei tuoda kukkia ja vuoden päästä hautajaisista vainajalle järjestetään muistotilaisuus.
Juutalaisuus ja ruoka
Juutalaisuudessa puhtauteen liittyvät säädökset ovat tärkeitä ja ne koskevat myös juutalaista ruokailua.
Koser
- eli puhtaussäädökset perustuvat Tooraan ja sen tulkintaan ja ne määrittävät, mitä saa tai ei saa syödä.
Eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin, joista kiellettyjä ovat sianliha, äyriäiset sekä riistalinnut ja lisäksi veriruokien syömistä pitäisi välttää.
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen eri ryhmään, jotka ovat liharuoat, maitoruoat ja neutraalit ruuat, joita ovat esimerkiksi kasvikset.
Koser-säädöksissä maito- ja lihatuotteiden sekoittaminen on kielletty eli niitä ei saa syödä tai valmistaa yhdessä, jonka vuoksi säädöksiä noudattavassa juutalaisessa kodissa on erikseen astiat liha- ja maitoruuille.
Etiikka
Kymmenellä käskyllä
on juutalaisuudessa moraalinen tärkeä asema.
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, jotka ovat suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin, ja joita kumpaankin säädellään Toorassa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää ja köyhistä sekä kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin.
Myös
kultainen sääntö
, jonka mukaan ihmisen tulee kohdella toista ihmistä niin kuin haluaisi itse tultavan kohdeltavaksi, on tärkeä elämänohje juutalaisuudessa.
Lisäksi perheen merkitys on juutalaisuudessa keskeinen.
Ympäristöajattelun lähteenä juutalaisuudessa on
halakha.
Juutalaisuudessa Jumalan luomat ihminen ja luonto nähdään lähtökohtaisesti hyvinä ja sen vuoksi juutalaisuudessa ihmisen lisäksi myös luontoa täytyy kunnioittaa.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon ja sen , että ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä, jota juutalaisuudessa ihmisen pitäisi katua ja pyrkiä välttämään.
Synagoga ja jumalanpalvelukset
Juutalaiset kokoontuvat synagogaan etenkin sapattina eli lauantaisin.
Synagoga on juutalaisten yhteisöllinen paikka, jossa järjestetään jumalanpalveluksia, rukoushetkiä sekä opetus- ja kerhotoimintaa.
Jumalanpalveluksissa luetaan Tooraa, sillä Tooran tekstit ovat keskeisimpiä juutalaisuuden tekstejä.
Lisäksi jumalanpalveluksissa käytetään Siddur-nimistä rukouskirjaa, joka sisältää erilaisiin tilanteisiin sopivia rukouksia.
Tärkein esine synagogassa on Toora-käärö, jota säilytetään erillisessä kaapissa synagogan itäseinustalla.
Keskellä synagogaa on Tooran lukemiselle tarkoitettu koroke eli bima.
Synagogassa miehet peittävät päänsä päähineellä, usein kipalla ja naiset käyttävät huivia päänsä peittona.
Kalendaaririitit
Juutalaisen kalenterin perustana on Auringon ja Kuun kierto ja vuosi kestää 353-355 päivää. Vuoden varrelle mahtuu monia juutalaisia juhlia.
Juutalainen
uusi vuosi
ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää noin kaksi päivää.
Uuden vuoden juhlaa seuraa kymmenen päivän ajanjakso, joka päättyy
suureen sovintopäivään
.
Suuren sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan ja se on juutalaisista juhlista tärkein.
Lehtimajajuhlaa
vietetään sovintopäivän jälkeen syksyllä, jolloin juutalaiset rakentavat majoja lehtevistä oksista perinteen mukaisesti.
Keskellä talvea juutalaiset viettävät kahdeksan päivää kestävää
valon juhlaa
eli
hanukkaa
, jonka jokaisen päivän aikana sytytetään kynttilöitä yhdeksänhaaraisen kynttelikköön eli hanukiaan.
Keväällä viikkoa ennen pääsiäistä juutalaiset viettävät
purim-juhlaa
, jolloin muistellaan juutalaisten pelastumista heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäistä
juutalaiset viettävät keväällä seitsemän päivän ajan ja se on yksi juutalaisuuden tärkeimmistä juhlista.
Viikkojuhlaa
juutalaiset viettävät seitsemän viikon ja yhden päivän päästä pääsiäisestä.
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat olleet perinteisesti
pyhiinvaellusjuhlia
, jolloin juutalaiset tekivät pyhiinvaelluksen Jerusalemin temppeliin, kun se oli vielä olemassa.
Pääsiäistä vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja juhlan aikana syödään
seder-ateria
, johon ei kuulu mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu.
Viikkojuhlaa vietetään Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan kansalle Jumalan heille antamat Kymmenen käskyä.
Juutalaisuus kotona ja arjessa
Halakha -kokoelmat
sisältävä käytännön ohjeita kaikille elämänalueille, kuten pukeutumiseen, syömiseen ja rituaalien oikeaan suoritustapaan.
Sapatti
on juutalaisuuden tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu Kymmeneen käskyyn.
Sapattia vietetään lauantaisin ja sapattina ei perinteen mukaan pitäisi tehdä mitään työtä, vaan silloin pitäisi keskittyä rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen.
Juutalaiset käyttävät myös kotona rukoillessaan
Siddur
-rukouskirjaa, joka sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia rukouksia.
Juutalaisuus on uskonnon lisäksi myös kulttuuri ja elämäntapa.
