Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Elämänkaarirituaalit
Juutalaisuus ja ruoka 
Etiikka
Synagoga ja jumalanpalvelukset
Juutalaisuudessa puhtauteen liittyvät säädökset ovat tärkeitä ja ne koskevat myös juutalaista ruokailua.
Siirtymäriitit ovat olennainen osan juutalaista elämänkaarta.
Kymmenellä käskyllä on juutalaisuudessa moraalinen tärkeä asema.
Juutalaiset kokoontuvat synagogaan etenkin sapattina eli lauantaisin.
Synagoga on juutalaisten yhteisöllinen paikka, jossa järjestetään jumalanpalveluksia, rukoushetkiä sekä opetus- ja kerhotoimintaa.
Jumalanpalveluksissa luetaan Tooraa, sillä Tooran tekstit ovat keskeisimpiä juutalaisuuden tekstejä.
Lisäksi jumalanpalveluksissa käytetään Siddur-nimistä rukouskirjaa, joka sisältää erilaisiin tilanteisiin sopivia rukouksia.
Tärkein esine synagogassa on Toora-käärö, jota säilytetään erillisessä kaapissa synagogan itäseinustalla.
Keskellä synagogaa on Tooran lukemiselle tarkoitettu koroke eli bima.
Synagogassa miehet peittävät päänsä päähineellä, usein kipalla ja naiset käyttävät huivia päänsä peittona.
Ympärileikkaus on riitti, joka yleensä suoritetaan juutalaisille pojille kahdeksan päivän iässä ja samalla lapsen nimi julkistetaan.
Juutalaisuudessa tytöt ja pojat viettävät uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa.
Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva ja tytöt viettävät sitä täytettyään 12 vuotta.
Poikien juhla on nimeltään bar mitzva ja pojat viettävät sitä täytettyään 13 vuotta.
Juutalaiset häät ovat yhteisöllinen juhla, johon liittyy erilaisia perinteitä, kuten hääparin vihkiminen erityisen hääkatoksen alla.
Kalendaaririitit
Juutalaisessa kalenterissa on ajanjaksoja, jolloin häitä ei ole soveliasta viettää.
Juutalaiset hautajaiset perinteisesti järjestetään kahden vuorokauden kuluessa vainajan kuolemasta ja vainaja haudataan yksinkertaisin menoin.
Hautajaisiin ei tuoda kukkia ja vuoden päästä hautajaisista vainajalle järjestetään muistotilaisuus.
Juutalaisen kalenterin perustana on Auringon ja Kuun kierto ja vuosi kestää 353-355 päivää. Vuoden varrelle mahtuu monia juutalaisia juhlia.
Juutalainen uusi vuosi ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää noin kaksi päivää.
Uuden vuoden juhlaa seuraa kymmenen päivän ajanjakso, joka päättyy suureen sovintopäivään.
Suuren sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan ja se on juutalaisista juhlista tärkein.
Lehtimajajuhlaa vietetään sovintopäivän jälkeen syksyllä, jolloin juutalaiset rakentavat majoja lehtevistä oksista perinteen mukaisesti.
Keskellä talvea juutalaiset viettävät kahdeksan päivää kestävää valon juhlaa eli hanukkaa, jonka jokaisen päivän aikana sytytetään kynttilöitä yhdeksänhaaraisen kynttelikköön eli hanukiaan.
Keväällä viikkoa ennen pääsiäistä juutalaiset viettävät purim-juhlaa, jolloin muistellaan juutalaisten pelastumista heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäistä juutalaiset viettävät keväällä seitsemän päivän ajan ja se on yksi juutalaisuuden tärkeimmistä juhlista.
Viikkojuhlaa juutalaiset viettävät seitsemän viikon ja yhden päivän päästä pääsiäisestä.
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat olleet perinteisesti pyhiinvaellusjuhlia, jolloin juutalaiset tekivät pyhiinvaelluksen Jerusalemin temppeliin, kun se oli vielä olemassa.
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, jotka ovat suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin, ja joita kumpaankin säädellään Toorassa.
Pääsiäistä vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja juhlan aikana syödään seder-ateria, johon ei kuulu mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu.
Viikkojuhlaa vietetään Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan kansalle Jumalan heille antamat Kymmenen käskyä.
Koser- eli puhtaussäädökset perustuvat Tooraan ja sen tulkintaan ja ne määrittävät, mitä saa tai ei saa syödä.
Eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin, joista kiellettyjä ovat sianliha, äyriäiset sekä riistalinnut ja lisäksi veriruokien syömistä pitäisi välttää.
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen eri ryhmään, jotka ovat liharuoat, maitoruoat ja neutraalit ruuat, joita ovat esimerkiksi kasvikset.
Koser-säädöksissä maito- ja lihatuotteiden sekoittaminen on kielletty eli niitä ei saa syödä tai valmistaa yhdessä, jonka vuoksi säädöksiä noudattavassa juutalaisessa kodissa on erikseen astiat liha- ja maitoruuille.
Juutalaisuus kotona ja arjessa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää ja köyhistä sekä kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin.
Myös kultainen sääntö, jonka mukaan ihmisen tulee kohdella toista ihmistä niin kuin haluaisi itse tultavan kohdeltavaksi, on tärkeä elämänohje juutalaisuudessa.
Lisäksi perheen merkitys on juutalaisuudessa keskeinen.
Ympäristöajattelun lähteenä juutalaisuudessa on halakha.
Juutalaisuudessa Jumalan luomat ihminen ja luonto nähdään lähtökohtaisesti hyvinä ja sen vuoksi juutalaisuudessa ihmisen lisäksi myös luontoa täytyy kunnioittaa.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon ja sen , että ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä, jota juutalaisuudessa ihmisen pitäisi katua ja pyrkiä välttämään.
Halakha -kokoelmat sisältävä käytännön ohjeita kaikille elämänalueille, kuten pukeutumiseen, syömiseen ja rituaalien oikeaan suoritustapaan.
Sapatti on juutalaisuuden tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu Kymmeneen käskyyn.
Sapattia vietetään lauantaisin ja sapattina ei perinteen mukaan pitäisi tehdä mitään työtä, vaan silloin pitäisi keskittyä rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen.
Juutalaiset käyttävät myös kotona rukoillessaan Siddur-rukouskirjaa, joka sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia rukouksia.
Juutalaisuus on uskonnon lisäksi myös kulttuuri ja elämäntapa.