Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
FYSIOTERAPIAMENETLEMÄT, YMMÄRTÄÄ NIVELEN JA LIIKKEEN SEKÄ MANUAALISEN…
FYSIOTERAPIAMENETLEMÄT
YMMÄRTÄÄ PEHMYTKUDOSKÄSITTELYN PERUSTEET JA MEKANISMIT FYSIOTERAPIAMENETELMÄNÄ
PEHMYTKUDOSKÄSITTELY
PEHMYTKUDOSKÄSITTELYN KONTRAINDIKAATIOT (Saari ym.2007)
Avohaavan alueelle
Laskimotukos
Tuore vamma (ruhje, lihasrepeämä, paleltuma, luunmurtuma jne)
Paikallinen tulehdus (lihas, jänne, limapussi, luukalvo jne)
Jos asiakkaalla on kuumetta
Pahanlaatuinen kasvain, diagnosoimattomat kyhmyt
Huonokuntoinen iho
Disorientoitunut asiakas
Päihtynyt asiakas
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, astma
Verisuoniproteesi
Verenvuototauti
Suonikohjut (suonikohjun päältä)
Infektio ihossa (infektoitunut kohta)
MEKAANISTA KÄSITTELYÄ ERILAISILLA OTTEILLA
-sivelyt, puristelu, hankaus, kompressio, taputtelu, täristely
-huomioi: paine, veto, suunta, nopeus, rytmi
INDIKAATIOT JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET
Laskimo- ja lymfakierron vilkastuminen
Kuormituksesta palautuminen
Pintaverenkierron vilkastuminen
Kivun lievitys (porttikontrolliteoria, endorfiiniteoria, reflektorinen teoria)
Kudosten lämpötilan nousu
Jännitystilojen helpottuminen
Lihasten ja arpikudoksen elastisuuden lisääntyminen
Lihaksiston rentouden edistäminen
Rentoutuminen
Stressin lievitys
KOSKETUKSESTA
Iho on ihmisen suurin aistinelin
Kosketus voi olla rauhoittavaa tai aktivoivaa
Oksitosiinijärjestelmä myönteisiä vaikutuksia verenpaineeseen, sykkeeseen, vatsan ja suoliston toimintaan, tunteisiin jne.
Asiakkaan tulkinta (subjektiivinen kokemus)
Terapeuttinen kosketus vs. vanhempilapsi suhde
YMMÄRTÄÄ NIVELTEN JA HERMOJEN TOIMINTAA SEKÄ HOIDON PERIAATTEITA
NIVELMOBILISOINTI
NIVELMOBILISOINNIN JA/TAI -MANIPULAATION KONTRAINDIKAATIOT
ABSOLUUTTISET KONTRAINDIKAATIOT
Osteomyeliitti
Ligamenttiruptuura
Diskusprolapsi
Luutumaton fraktuura
Osteoporoosi (erityisesti selkärangan manipulaatiossa)
Instabiliteetti
Tuberkuloosi
Maligniteetti
ABSOLUUTTISEN PAIKALLISET KONTRAINDIKAATIOT
Arteria vertebraliksen toimintahäiriö
Epäilys aivoverenkierron häiriöistä
Ligamentum transversum insuffienssi
Cauda equina syndroma
Välittömästi leikkauksen jälkeen
SUHTEELLISET KONTRAINDIKAATIOT
Käsiteltävän alueen infektio
Inflammatorinen sairaus, kuume, kurkun tulehduksen lapsilla
Aktiivinen syöpäsairaus
Sairastettu syöpä
Pitkään jatkunut steroidien käyttö
Osteoporoosi
Hypermobiliteettisyndroomat
Sidekudossairauksiksi luokiteltavat tilat
Kaularangan anomaliat
Diskusprolapsi ilman neurologisia oireita
Osteoartriitti
Rigidi rakenteellinen skolioosi
Lisäksi tulee huomioida psykososiaaliset tekijät. Manuaalinen hoito ei ole indisoitua, jos terapeutti epäilee aihetta ja/ tai omia taitojaan tai jos, asiakas pelkää tilannetta.
NISKAN TUTIMINEN JA NIVELMOBILISAATION PERIAATTEET
NEUROLOGINEN STATUS
-jos viitteitä hermojuuripuristuksen oireista
-sisältää: iho tunto, kaularangan merkkilihastestaus, yläraajojen refleksien testaus
Merkkilihastestit testataan myotomettain (lihasryhmä, joka on yhden selkäydinhermon hermotuksen alaisena).
Testien perusteella voidaan saada viitteitä hermojuuriongelman tasosta kaularangassa.
Jos viitteitä juuripuristusoireista ei ole, yläraajojen lihasvoima ja puolierot voidaan testata karkeasti käsien puristusvoiman mittauksella (kättelytesti tai puristusvoimamittari).
NISKAN TUTKIMINEN
NISKAN KLIININEN TUTKIMINEN
AP-SUUNNAN FLEXION JA EXTENSION SEGMENTAALISEN LIIKKEEN TUTKIMINEN C2-C7 VÄLILLÄ
KAULARANGAN INTERFACEHOITO
KAULARANGAN ROTAATIOMOBILISAATIO
-C2 pehmytkudosmobilisointi
-keski ja alakaularangan rotaatiomobilisaatio
TRAKTIO HOIDOT
-yksin tehtynä lievittänyt kipuja, mutta osana harjoittelua ja muuta kokonaisuutta ei enää merkitystä
SEGMENTAALINEN JOINT-PLAY
ANAMNEESI •
Haastattelu oirekuvaus, aikaisempi vamma- ja sairaushistoria, työn ja harrastusten kuvaus, fysioterapian tavoitteet
INSPEKTIO•
Asennon havainnointi seisten ja istuen
AKTIIVISET JA PASSIIVISET LIIKKEET
• Aktiivinen fleksio (leuka rintakehään), passiivisesti loppujouston arviointi
• Aktiivinen ekstensio (suun avaaminen, jos liike lisääntyy instabiliteettia)
• Yläniskan aktiivinen fleksio = nyökkäys
• Yläniskan aktiivinen ekstensio = leuan vienti eteen
• Aktiivinen ja passiivinen lateraalifleksio
• Aktiivinen ja passiviinen rotaatio
• Yläniskan rotaatiot kaularangan maksimaalisessa ventraalifleksiossa
OLKANIVELEN AKTIIVISET JA PASSIIVISET LIIKKEET
RINTARANGAN LIIKKUVUUS
NEUROLOGINEN TESTAUS
PALPOINTI
NISKAN TURVATESTIT
NEURODYNAAMISET TESTIT
-jos oireita
TAVOITTEET
Mobilisoinnin tärkein tavoite on normalisoida nivelen toiminta lisäämällä liikkuvuutta ja palauttaa nivelväljyyttä
Mobilisointia voi käyttää myös osana hoitoa vammojen jälkitiloissa, jolloin mobilisoinnilla pyritään lisäämään sidekudoksen elastisuutta ja nivelen liikkuvuutta.
Mekaaninen vaikutus pitkään kestävässä mobilisoinnissa on kuluneen nivelen liikkuvuuden lisääminen.
Manuaalisella terapialla on myös vaikutusta autonomiseen hermostoon sekä tahdostariippumattoman hermoston sympaattiseen osaan
RINTARANGAN LIIKKEEN TUTKIMINEN
Ekstensio-fleksio
Lateraalifleksio
Rotaatio
Selkänikamien ja kylkiluiden joustotestit
Joustotesteissä kiinnitä huomio nikamien väliseen hypo-hypermobiliteettiin, kipuun, liikelaajuusmuutoksiin, lihastonukseen ja poikkeavaan loppujoustoon
HERMOSTO
HERMOSTON RAKENNE
KESKUSHERMOSTO
-aivot ja selkäydin
ÄÄREISHERMOSTO
-aivojen ja selkäydinhermot
-> tehtävänä hermotus
AUTONOMINEN HERMOSTO
-toiminnallinen kokonaisuus
SYMPAATTINEN HERMOSTO
-aktivoituu kriisitilanteissa
PARASYMPAATTINEN HERMOSTO
-aktivoituu levossa
SENSORINEN HERMOSTO
-sensorisia hermosyitä aistinsoluihin
SOMAATTINEN MOTORINEN HERMOSTO
-motorisia hermosyitä luustolihaksiin
HERMOKUDOS
HERMOSOLUT=NEURONIT
-viestin välittäjä
-synapsin välityksellä
HERMOTUKISOLUT = GLIA SOLUT
-toimii puolustus tehtävissä
Myelinisoituneen neuronin rakenne:
sooma = solun runko-osa
aksoni = viejähaarake
dendriitit = tuojahaarakkeet
synapsi = hermosolujen välinen liitos
gliasolut = tukisoluja (myeliinituppi)
hermo: useita hermosyykimppuja, tukisoluja +
sidekudoskalvo
HERMOSOLUN TOIMINTA
SÄHKÖINEN VAIHE
-aktiopotentiaali = kalvojännitteen nopea muutos
-depolarisaatio aksonia pitkin
KEMIALLINEN VAIHE
-välittäjäaineet
-hermosolut yhteydessä eri soluihin
-ionikanavat
SYNAPSI JA TIEDON VÄLITYS
-yksi hermosolu, monta lihassolua
-hermo-lihasliitoksessa asetyylikoliini välittäjäaineena
MOTORINEN YKSIKKÖ
NEURAALIKUDOKSEN TUTKIMINEN JA MOBILISOINTI
TUTKIMINEN
MERKKILIHASTESTIT
LANNERANGAN MERKKILIHASTESTIT
polvinivlen ekstensio
nilkkanivelen dorsiflexio
varpaiden ekstensio
S1 → lonkkanivelen ekstensio, nilkkanivelen plantaariflexio, nilkkanivelen eversio
S2→ polvinivelen flexio
S3 → varpaiden flexio
lonkkanivelen flexio
KAULARANGAN MERKKILIHASTESTIT
• Kaularangan fleksio (C1-2)
• Kaularangan lateraalifleksio (C3 ja lisähermo)
• Hartioiden kohotus (C4 ja lisähermo)
• Olkavarren abduktio (C5)
• Kyynärnivelen fleksio (C6)
• Ranteen fleksio (C7)
• Peukalon ojennus (C8)
• Sormien abduktio ja adduktio (TH1)
NEURODYNAAMINEN DIAGNOSOINTI
ovat provokaatiotestejä → positiivinen löydös jos saadaan oireet esiin tai pahemmaksi kyseiselle kipualueelle → eli pitävät olla tuttuja oireita, jotka pahenevat tutkitulla asiakkaalla
hermon reagointi ääriasennossa on normaalia → siksi tärkeää, että onko oire tuttu? puolierot?
oireita ei saisi tulla vastakkaiselle puolelle
miksi ja milloin tehdään → pois suljetaan vakavat
IHO TUNTO
dermatomit → hermojuuri ja tuntohäiriöt näiden mukaan
kosketustunto → arvioidaan tuntoaistimuksen määrä ja laatu
jos epäillään neuropaattista kipua tai CRPS-oireyhtymää → myös terävän, kylmän ja lämmön aistimista sekä värinätunto
allydonia = keskushermoston herkitysminen kivulle on yleistä neuropaattisessa kivussa
polyneuropatia
NEURAALIKUDOKSEN MOBILISOINTI
TAVOITTEET, MITÄ, MIKSI, MILLOIN
tavoitteena palauttaa hermon normaali kyky sallia liikettä ja vähentää hermon mekanosensitiivisyyttä
voidaan jakaa karkeasti hellempi luútteli ja agressiivisempiin liuútteluihin
vaikutuksia
Hermon sisäinen verenkierto +
aksoplasminen virtaus +
hermoa ympäröivien sidekudoksien viskoelstisuus +
liikkumisen pelon vähentäminen → jos ihminen uskaltaa käyttää kehoaan paremmin, jes!
hoidon aikana ei saa esiintyä kipua
noin 10-15 toistoa, minkä jälkeen arvio vaikuttavuudesta
alkuun varovainen annostelu
alkuun aloitetaan aina interface hoidolla → voidaan yhdistää kaikkia hoitoon
liikkeitä voi soveltaa kun perusteet kunnossa → mobilisoida voi miten vaan
TEKNIIKAT
INTERFACE HOITO
hermoa ympäröivien kudosten mobilisointien pehmytkudoskäsittelyn tai nivelmobilisaation keinoin
usein aloitetaan tällä hoidolla neuraalikudoksen hoidossa
SLIDER-MOBILISOINTI
hermokudosta kiristetään toisesta ja löyhätään toisesta päästä
hermo ei itsessään veny vaan liukuu → hermon liu´utusta
ei provosoi hermoa herkästi → voi aloittaa tällä, koska turvallista
kun liikettä tehdään ei saa tulla kipua → jos kipua ilmenee niin stop
TENSIONER - MOBILISAATIO
hermon liikuttelu, jossa hermoa venytetään
hermokudokselle enemmän kuormitusta
tavoitteena siedättää hermo normaaliin fysiologisen liikkeen vaatimaan venytykseen
siedätyshoitoa, eikä kannata käyttää alkuun ainakaan niillä kenellä hermo oireilee vaan myöhemmässä vaiheessa
NEURODYNAMIIKKA = HERMON KYKYÄ VENYÄ JA LIIKKUA
NEUROLOGINEN STATUS = IHOTUNNON TUTKIMINEN, MERKKILIHASTESTAUS JA REFLEKSIEN TESTAUS → Puutuminen, voimattomuus, pistely merkkejä neurolgoisesta
YMMÄRTÄÄ FASCIAN MERKITYS KEHON ANATOMISENA RAKENTEENA JA OPPIA FASCIAN HOITOMENETELMIEN PERUSTEET
FASCIAN RAKENNE
LIHAKSEN SIDEKUDOS-RAKENTEET
EPIMYSIUM
-ympäröi lihasta
-antaa lihakselle muodon
-osallistuu voiman siirtoon
PERIMYSIUM
-ympäröi lihassolukimppuja
-osallistuu voimansiirtoon
ENDOMYSIUM
-ympäröi lihassolua
SYVÄ FASKIA
-monikerroksellinen
-mukautuu muutoksiin
-vahvistuu kuormituksessa, koska kollageeni ja ne vastaavat mm. kudoksen mekaanisisat ominaisuuksista, vetolujuudesta
-
APONEUROOTTINEN FASKIA
EPIMYSIAALINEN FASKIA
PINNALLINEN FASKIA
-laajasti hermotettua ja verisuonitettua
-paljon mekanoreseptoreita -> ulkoisten ärsykkeiden vastaanottaja
LÖYHÄ SIDEKUDOS
-kaikkialla
-kollageenin määrä - vähemmän kuin tiiviissä
TIIVIS SIDEKUDOS
RETINACULUM = PIDÄKESIDE
-epäsäännöllistä
-tiivis sodekudos
-kykyenee aistimaan luun liikettä, lihasten luomaa tensiota ja näiden yhteisvaikutusta koko kalvojärjestelmään
JÄNNE
-säännöllinen
-tiivissidekudos
APONEUROOSI
LIGAMENTTI
-yhteensuuntaan kulkeutuvat kollageenisäiekimput
HYALORUNIHAPPO
-mahdollistaa kerrosten välisen liukumisen
-jos emme liiku soluväliaineen viskositeetti vähenee?
-siksi säännöllinen liike ja rasitus on kudoksille tärkeää, koska liikkumattomuus vähentää juuri h:n määrää -> kivut, liikehäiriöt yms?
VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
-kollageenin määrä
-viskositeetti
-lämpö
-mekaaninen tensio
+muut fysiikan ilmiöt
FASKIAN HERMOTUS
IHO
PINNALLINEN FASKIA
LIHAS
LUUKALVO
SYVÄ FASKIA
-kontrolloimme kehoamme hermoston avulla
->tarvitaan informaatiota jotta voidaan reagoida muutoksiin
-faskia on runsaasti hermotettu
LÄMPÖRESEPTORIT
MEKANORESEPTORIT
-liike ja paine
GOLGIN JÄNNE-ELIN
-syvässä faskiassa
-jänteissä kollageenisäikeiden ympärillä
-> näiden tensio saa aikaan reaktion GTO:ssa
->viesti venytysärsykkeestä keskushermostolle
-MET-tekniikat
LIHASSUKKULA
-lihassolujen välissä
-myös yhteydessä faskiaan
-kaksisuuntainen toiminta, voi siis vähentää tai lisätä supistuvien lihassolujen määrää
-toiminta riippuvainen tensiosta
-tärkeä aistinelin venytysheijasteessa
-> horjahdus -> reagoi jännittämällä jokaisen lihassolun
RUFFININ PÄÄTE
-reseptoreita ihossa, pinnallisessa faskiassa, syvässä faskiassa
-reagoi paineen ja tension muutoksiin
-yhteys parasympaattiseen hermostoon, jolloin täkreitä reseptoreita hoidossa
-hitaat liuútuset tärkeitä faskia hoidossa jos asiakas kipuileva
PACININ KERÄNEN
-hermopääte joka reagoi nopeisiin ja rytmisiin tension muutoksiin
-syvässä faskiassa, pidäkesiteissä ja nivelkapseleissa
-pitkään paikallaan oleminen herättää ja liikkuminen rauhoittaa
VAPAAT HERMOPÄÄTTEET
-runsaslukuisimpia mekanoreseptoreita
-ovat vapaita eikä niillä siis ole ympäröivää kapselia kuten muilla
-ihossa, luukalvossa, syvässä faskiassa ja sisäelinten kalvorakenteissa
-yleensä toimivat mekanoreseptoreina, mutta niiden toiminta voi ns. häiriintyä ja muuttua nosiseptioiksi
HOIDON VAIKUTUSMEKANISMIT
HYPOTALAMUKSEN SÄÄTELY
AUTONOMISEN HERMOSTON REAKTIOT
MEKANORESEPTOREIDEN STIMULAATIO
REFLEKSIKAARI
HOITO-OTTEILLA VOIDAAN VAIKUTTAA MEKANORESEPTOREIHIN
-mekanoreseptorit reagoivat kun terapeutti koskee asiakkaaseen
-ihon liike johtaa tensioon -> viestit eteenpäin
-paine ja tension leviävät kehossa
HOIDON MEKAANISET VAIKUTUKSET
-kudosten lämpeneminen -> kitkan vaikutus
-tensio -> eri tavoin
-kompressio -> esim- triggerpiste painelu
->hoidon ja liikkeen vaikutukset siirtyvät kudostasolta solutasolle
MIELEN VAIKUTUS HOIDOSSA!!
-eleet, ilmeet
-mitä sanotaan, puhutellaan, kerrotaan?
-ennakko odotukset ja uskomukset
-hoitotilanne on aina psykofyysisosiaalinen tapahtuma
KÄSITTELY
Poikittaisella faskiatekniikalla rentoutetaan pehmytkudoksia ja vähennetään fasettiniveliin kohdistuvaa kompressiota.
Rentoutumisen seurauksena on havaittavissa kudoksen parempi liukuminen
HUOM! Vaikutus lyhytaikaista
YMMÄRTÄÄ NIVELEN JA LIIKKEEN SEKÄ MANUAALISEN TERAPIAN PERIAATTEET JA MEKANISMIT NIVELEN BIOMEKAANISEN LIIKKEEN KANNALTA
RAAJOJEN NIVELTEN MANUAALINEN MOBILISAATIO
NIVELPINNAT
-kupera ja kovera
LUIDEN LIITOKSET
-luuliitos
-sideliitos
-rustoliitos
-nivel = liikkuva liitos
LUIDEN JA NIVELTEN ASENNOT
NOLLA-ASENTO
-neutraali alkuasento
LEPOASENTO
-on se nivelen asento missä kapseli on löysimmillään ja sen vuoksi tilavuus suurimmillaan
LUKKOASENTO
-ei voidä käsitellä mobilisoidessa tässä asennossa
ANATOMISET TASOT
sagittaali = oikea ja vasen
frontaali = etu ja taka
transversaali / horisontaali = ylä ja ala
LIIKEAKSELIT
transversaaliakseli = poikittaisakseli
sagittaaliakseli = nuoliakseli
vertikaaliakseli = pystyakseli
LUUN JA NIVELEN LIIKKEET
LUUN ROTAATIO - LIUKURULLAUS
LUUN TRANSLAATIO - NIVELVÄLYS
TRANSLAATIO
-translaatio on kappaleen suoraviivaista siirtymistä
-manuaalisessa terapiassa nimitetään passiivista luun translatorista liikettä TRAKTIOKSI
-translaatio tapahtuu vain passiivisesti
NIVELVÄLYS
-mitä nivelessä tapahtuu kun luulla tehdään passiivinen translaatio
-käsittää separation ja translatorisen liukumisen
TRAKTIO MANUAALISESSA TERAPIASSA
passiivinen translatorinen menettely, jossa luuta vedetään pois päin toisesta
TRAKTION ASTEET:
löysääminen
kiristäminen
venyttäminen
kohti suoraan käsittelytasoon nähden
LIUKUMINEN MANUAALISESSA TERAPIASSA
passiivinen, translatorinen suoralinnjainen luun yhdensuuntaissiirtymä -> nivelpintojen liukuminen
liukumissuunta tapahtuu aina yhdensuuntaisesti käsittelytasoon nähden
TAVOITE:
-traktion ja liukumisen tavoitteena on auttaa palauttamaan liukumisen nivelessä
-nivelmobilisoinnin avulla se tapahtuu nopeasti ja kivuttomasti..
-heti kun aktiivinen liike onnistuu normaalilla liikelaajuudella aloitetaan liikeharjoittelu ja luovutaan mobilisoinnista
TUTKIMINEN YLISESTI
ANAMNEESI
TÄMÄN HETKINEN TILANNE
AIKAISEMPI TILANNE
SOSIAALIANAMNEESI
TERVEYDENTILA
MITÄ POTILAS ITSE USKOO TAI LUULEE?
PASSIIVISET JA AKTIIVISET LIIKKEET
LIHASTESTAUS
VASTUSTETUT LIHASTESTIT
PALPAATIO
NEUROLOGISET TESTIT
MERKKILIHASTESTIT
IHOTUNTO
MOTORIIKKA
KOORDINAATIO
AIVOHERMOTUTKIMUS?
HAVANNOINTI
ADL
miten liikkuu, seisoo, istuu, käyttää kehoaan ja kipeää osaa
RYHTI
onko jotain silmäänpistävää?
APUVÄLINEET?
LISÄTUTKIMUKSET?
YHTEENVETO TILANTEESTA