Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Demokraattiset instituutiot ja niiden toiminta, Eduskuntakäsittelyä varten…

- - - - Edustajainvaalin ydinasioista säädetään perustuslailla ja sen asettamissa puitteissa tarkemmat säännökset tavallisella lailla (vaalilaki)
      - Välittömyys= Kansanedustajat valitaan suoraan käyttämättä valitsijamiehiä
      - Suhteellisuus: Vaaliin osallistuvan poliittisen ryhmittymän vaaleissa saama osuus kaikista kansanedustajien paikoista vastaa ryhmittymän saaman äänimäärän osuutta kaikista vaaleissa annetuista äänistä.
        
        PL rajoittaa suhteellisuusvaatimusta määrätessään että maa jaetaan vaalipiireihin
    - - Ei myöskään oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, kko tai kho jäsen ja valtakunnansyyttäjä, sotilasvirassa oleva
  - - - eduskunnan toimivaltaisuus – alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavien vaalien tulos on vahvistettu.
  - - - että pääministeri tekee asiasta aloitteen tasavallan presidentille,
      - että eduskunnan on määräystä annettaessa oltava koolla ja
      - että presidentti kuulee eduskuntaryhmiä ennen määräyksen antamista.
  - - - Lainsäädäntövalta eduskunnan tärkein valtuus
        
        Ei käytä yksinään koko säädösvaltaa
        
        Siirtää rajoitetusti lailla lainsäädäntövaltaa muille orgaaneille ja viranomaisille
      - Valtioneuvostolla merkittävä tehtävä minkä sisällön lait saavat eduskunnassa, koska johtaa lakien valmistelua
    - - Samalla vaikuttaen ratkaisevasti ministeriön kokoonpanoon
    - - Hallitusohjelma esitetään eduskunnalle
        
        Edellyttää hallitusryhmien (eli kansanedustajien ryhmien) olleen mukana ohjelman laadinnassa.
      - Perustuslaki antaa monipuolisen välineistön valtioneuvoston valvomiselle
        
        Valvonta lähinnä poliittista eli parlamentaalista
      - Valvonnan tavoitteet
        
        Varmistaa että valtioneuvosto hoitaa tehtäviä tarkoituksenmukaisesti
        
        Varmistaa, että Valtioneuvosto pyrkii siihen mitä kansanedustajat pitävät yleisen edun mukaisena
        
        Jos valvonnassa havaitaan poikkeamisia tavoitteista --> ministeriön vastuu toimistaan ja laiminlyönneistä poliittisin sanktioin eli julkisena arvosteluna (epäluottamuslauseena) ääritapauksessa pakottaa ministerin tai valtioneuvoston vaihtamiseen
      - Valtioneuvoston kertomukset PL46§
  - - - Puhemies
      - Puhemiesneuvosto
    - - Kelan valtuutetut
      - pankkivaltuutetut
      - eduskunnan oikeusaiamies
      - kaksi apulaisoikeusasiamiestä
    - - Vireillepano
        
        Hallituksen esitys
        
        Asioiden ensisijainen vireillepanotapa
        
        Valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus
        
        Kansanedustajien välikysymys, lakialoite, budjettialoite, toimenpidealoite
        
        Eduskunnan valiokunta
        
        Puhemiesneuvosto
- - - - = (on tarkoitettu käytettäviksi politiikan normaalimenosta poikkeavissa tilanteissa, selvittämään poliittisia solmuja, aukaisemaan umpikujia ja ohjaamaan valtiosääntöisiä menettelyjä raiteilleen(eduskunnan päättämän lain palauttaminen uuteen käsittelyyn, armahdu svallan käyttäminen, lukkiutuneiden hallitusneuvottelujen uudelleenkäynnistäminen sekä eduskunnan luottamusta nauttivan ministerin vapauttaminen ja ennenaikaisten vaalien määrääminen, molemmat toimet vain pääministerin tekemästä ehdotuksesta).
  - - - Myös asioita joissa käytetään kevennettyä päätöksentekomenettelyä
- - - - Presidentille tieto tuloksellisista neuvotteluista
        
        Eduskunnan äänestys pääministeriehdokkaasta
        
        Kannatus alle puolista äänistä, toinen samanlainen kierros
        
        Mahdollinen kolmas kierros toteutetaan ilman ehdokasasettelua
        
        Valitaan eniten ääniä saanut henkilö, ei vaadita enemmistöä
        
        Kannatus yli puolet saaduista äänistä
        
        Valtioneuvoston nimittäminen
        
        Muodollisesti hallituksen nimittää tasavallan presidentti.
        
        Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksesta, eikä hän voi poiketa tästä ehdotuksesta eikä kieltäytyä nimittämästä ehdotuksessa esitettyjä henkilöitä.
        
        Hallituksen tiedonanto ohjelmastaan
        
        on toteutettava ”viivytyksettä”, toisin sanoen välittömästi hallituksen nimittämisen jälkeen, niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
        
        1 more item...
        
        Varallisuus- ja sidonnaisuusselvitys
        
        1 more item...
        
        Avoin äänestys
        
        Ilmoitus pääministeriehdokkaasta
        
        selvitys siitä, millainen yhteisymmärrys on tulevien hallitusryhmien kesken saavutettu hallituksen ajatellusta poliittisesta kokoonpanosta ja hallitusohjelma n pääkohdista.
        
        Presidentti esittää eduskuntaryhmien välisen lopputuloksen mukaista pääministeriehdokasta eduskunnalle
  - - - Pääsääntö: Asianomaisen pyynnöstä
      - Eduskunnan epäluottamuslauseke
      - Pääministerin aloitteesta
        
        vaikka ministeri nauttii eduskunnan luottamusta, eikä ole tehnyt pyyntöä asiasta
    - - Pääministerin pyynnöstä
        
        koko valtioneuvoston puolesta eronpyynnön esittää pääministeri, siinäkin tapauksessa, etteivät kaikki ministerit halua ministeristön eroa.
      - Eduskunnan epäluottamuslauseke
      - Eduskunnan vaihtuessa
        
        Parlamentaariseen järjestelmään kuuluu luontevana osana hallituksen ero eduskuntavaalien tultua toimitetuiksi . seuraavissa eduskuntavaaleissa eduskunta kuitenkin saa uuden kokoonpanon, eikä lähtökohtaisesti ole tiedossa, mikä on uuden eduskunnan suhde vanhaan hallitukseen.
  - - - Perustuslaissa valtioneuvostolle määrätyt erityistehtävät
      - Hallitus- ja hallintoasiat, jotka on muissa säädöksissä säädetty valtioneuvoston tai ministeriön päätettäväksi
        
        Ministeriön ohjausvalta
      - hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole osoitettu presidentin tai muun viranomaisen toimivaltaan
    - - Valtioneuvoston yleisistunto
        
        laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii
        
        Asetusten antaminen perustuslaissa tai laissa annetun valtuuden nojalla
        
        Nimitysasiat
        
        Eräät korkeat nimitysasiat
        
        nimitysasiat, kun nimittämistä ei ole säädetty muun orgaanin tai viranomaisen tehtäväksi
        
        Ratkaisuehdotukset, jotka esitellään presidentille tämän toimivaltaan kuuluvissa hallitus ja lainsäädäntöasioissa
      - Ministeriöt
        
        Kaikki muut valtioneuvoston asiat voidaan päättää ministeriössä
        
        Koostuu yksittäisistä ministeriöistä, joista kaikilla tulee olla yhteiskunnallisesti merkittävä ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen merkitys
        
        Ministeriö jakaantuu osastoihin ja muihin toimintayksiköihin tarkoituksenmukaisuusperustein, mutta ministeriöiden järjestysmuodosta ja toiminnan järjestämisestä päätetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
        
        ministeri on jonkin ministeriön päällikkö tai ainakin ”käsittelee ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita
        
        TAI l isäksi valtioneuvostoon voi kuulua niin sanottuja salkuttomia ministereitä, toisin sanoen ministereitä, joita ei ole sijoitettu mihinkään ministeriöön.
        
        Ministeriö virkamiehineen vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. tyypillisesti ministeriön tehtävät ovat sen oman toimialan toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjaus-, lainvalmistelu- ja hallintoasioita.
        
        Ministeriöt myös käsittelevät toimialansa virastoja, laitoksia ja liikelaitoksia sekä muita toimielimiä koskevia asioita. tämä tehtävä kattaa myös ministeriön alaiseensa hallintoon kohdistaman ohjauksen ja valvonnan.
      - Ministerivaliokunnat
        
        Asioiden valmistelut
        
        Raha-asiainvaliokunta
        
        Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta
        
        käytännössä tämä ministerivaliokunta näyttääkin ainakin presidentin toimivaltaan kuuluvia ulkoasioita käsiteltäessä tulleen presidentin päätöksentekofoorumiksi
        
        Talouspoliittinen ministerivaliokunta
        
        EU-ministerivaliokunta
- - - - ilmentää julkisen vallan organisaation hajauttamista
      - kunta on perustuslain (Pe l 121 §) suojaama paikallisen itsehallinnon muoto
      - kunnallishallinto ei ole varsinaista valtionhallintoa, vaikka kunnalle onkin uskottu valtionhallinnon tehtäviä.
        
        Huom. kunnat kuuluvat laajassa mielessä valtioon ja niiden käyttämä valta on pl:n tarkoittamaa julkista valtaa
    - - Perustuslaki antaa suojaa kunnallisen itsehallinnon perusidealle lailla tapahtuvaa puuttumista vastaan. se estää kajoamasta tavallisella lailla itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi. n oita piirteitä ovat kuntien valtiosta riippumaton päätösvalta, kunnallinen demokratia, kuntien oma tehtäväpiiri ja taloudellinen itsenäisyys .
      - kunnallista itsehallintoa ohjaa oma demokraattisesti kanavoitu paikallinen tahdonmuodostus, joka lähtee liikkeelle alhaalta ylöspäin, kunnan jäsenistä.
        
        kunnallishallintoa hoidetaan yleisellä vaalilla valitun edustuselimen välityksellä. valittu edustuselin on asetettava jokaiseen kuntaan ; sillä on pysytettävä keskeinen osuus kunnallisessa päätöksenteossa.
        
        oikeus äänestää kunnallisvaaleissa jokaisella Suomen kansalaisella ja vakinaisesti Suomessa asuvalla ulkomaalaisella 18v
        
        Vaalioikeus yhtäläinen ja vaalikelpoisuus vastaa vaalioikeutta
        
        Yleinen toimivalta päättää kunnan asioista kuuluu kunnanvaltuustolle.
    - - Pe l 122 § edellyttää kuntajaon perusteista säädettäväksi lailla. asiasta on voimassa kuntajakolaki (1698/2009).
    - - luonteeltaan pääosin hallinnollisia.
      - kunnallishallinnon perusideana on, että kunnilla on yleinen toimiala , oma tehtäväpiiri (kunnan yhteiset asiat; kuntalaki 2.1 §).
        
        sen asioista kunnat saavat huolehtia sen mukaan, kuin ne pystyvät – jäseniään verottamalla – kokoamaan siihen varoja.
        
        oman tehtäväpiirinsä puitteissa kunta voi ottaa hoidettavakseen erilaisia toimintoja, joita se pitää kuntalaisille hyödyllisinä (esimerkiksi elinkeinotoiminnan yleisten edellytysten luominen, julkinen liikenne, energian tuottaminen ja jakelu). Juuri tätä tehtäväpiiriä, kunnan oikeutta huolehtia yleisen toimialan asioista oman valtuustonsa harkinnan mukaan, on perustuslain 121 §:n katsottava suojaavan.
        
        Valtiolla kuitenkin oikeus tämän (121§) estämättä antaa kunnilla erityiseen toimialaan kuuluvia tehtäviä
        
        kuuluvat muun muassa sellaiset laajat perusoikeusherkät tehtäväsektorit kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, perusopetus sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tehtävät.
        
        kunta voi hoitaa sille säädetyt tehtävät joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. se voi myös hankkia tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja muilta palvelujen tuottajilta.
        
        kunnille lailla säädetyt tehtävät ovat pääsääntöisesti pakollisia, mutta vastineeksi pakollisuudesta valtio osallistuu valtionosuudella niistä syntyvien talousrasitteiden kattamiseen
        
        Hoitaessaan kunnille lailla määrättyjä tehtäviä (erityisesti opetustoimi, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) kunnalliset viranomaiset ovat valtion viranomaisten valvonnassa sikäli kuin kysymys on toiminnan yhtenäisyydestä koko maassa tai ainakin laajoilla alueilla. valvonnan tulee perustua lakiin.
        
        1 more item...
        
        kunnan taloudellisen itsenäisyyden ytimenä on kunnan oikeus verottaa jäseniään , ja siihen kuuluu myös kunnan budjettivalta ja kunnan oikeus päättää virkamiestensä ja työntekijöittensä palkkauksesta. (PL 121.3§)
        
        PL 121.3 § mukaan verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta on säädettävä lailla. verotusta koskevat päätökset kuuluvat kuntatasolla kunnanvaltuustolle
  - - - = euroopan neuvostossa laadittu yleisluontoinen kansainvälinen sopimus.
      - tavoitteena on vahvistaa kunnallisen itsehallinnon edellytyksiä järjestön jäsenvaltioissa.
      - Peruskirja velvoittaa sopimukseen liittyneitä valtioita takaamaan paikalliselle itsehallinnolle poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden.
- - - - Kotoperäiset
        
        Kotoperäisten lakien sisältö perustuu kotimaiseen lainvalmisteluun ja kotimaisten valtionorgaanien harkintaan.
        
        Kansallinen lainsäädäntömenettely
        
        Lainvalmistelu ja lainsäädäntöaloite
        
        Lainvalmisteluvaiheesta ei perustuslaissa säännöksiä
        
        Lainsäädäntöaloite valta valtioneuvostolla ja kansanedustajilla
        
        Lainvalmistelu hallintotoimintaa, ei lainsäädäntövallan käyttöä
        
        Hallituksen esitykset lainsäädäntöasioissa valmistellaan valtioneuvoston asettamissa komiteoissa, ministeriöiden asettamissa toimikunnissa tai työryhmissä sekä virkatyönä ministeriöissä.
        
        valtioneuvoston antama hallituksen esitys on se kanava, jota pitkin valtioneuvostossa ja sen asettamissa sivuelimissä valmistellut ehdotukset uuden valtioneuvoston antama hallituksen esitys on se kanava, jota pitkin valtioneuvostossa ja sen asettamissa sivuelimissä valmistellut ehdotukset uuden
        
        Kansanedustajalla yhtäläinen oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita eduskunnalle
        
        Säädösten kielet
        
        Lait säädetään yhdellä kielellä --> Eduskunnan täysistunnossa hyväksytään vain suomenkielinen teksti. Lait kuitenkin julkaistaan kahdella kielellä.
        
        Ruotsinkielinen teksti laaditaan eduskunnan kansliassa.
        
        Kansainväliset sopimukset
        
        Euroopan unionin säädökset
        
        Lainsäädäntövallan delegoiminen
        
        Voidaan delegoida muulle orgaanille tai viranomaiselle
        
        presidentti
        
        1 more item...
        
        valtioneuvosto
        
        1 more item...
        
        ministriö
        
        1 more item...
      - Ulkoperäiset
        
        Ulkoperäisten lakien (ja muiden säädösten) antaminen taas käsittää kansainvälisen velvoitteen (kahdenvälisen tai monenkeskisen kansainvälisen sopimuksen, kansainvälisen järjestöpäätöksen) täyttämisen.
        
        näiden velvoitteiden sisältö muotoutuu kansainvälisissä neuvotteluissa joko kokonaan vailla suomalaisten valtionorgaanien tai viranomaisten osallisuutta tai sitten sellaisissa yhteyksissä, joissa suomalainen vaikutus vaihtelee.
        
        näissä yhteyksissä kansallisena lakina voimaantuleva teksti voi olla sama kuin kansainvälisen velvoitteen ilmaiseva teksti mutta yhtä yhä hyvin poiketa siitä
        
        Ulkoperäisiä lakeja hyväksyessään eduskunta ei voi poiketa kansainvälisestä velvoitteesta, joka aiheuttaa lain säätämisen.
        
        ulkoperäisen normiston osuuden ja vaikutuksen lisääntyminen ilmentää lainsäädäntövallan tosiasiallista siirtymistä eduskunnalta toimeenpanevan vallan käsiin. k äytännössä hyväksyminen jää enimmäkseen ainoaksi mahdollisuudeksi.
        
        kun eduskunta ei voi sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen sisältöön kajota, ulkoperäiseltä lailta puuttuu täysi demokraattinen legitimaatio.
  - - - tuottavat oikeussääntöjä, joita on suoraan sovellettava jäsenvaltioissa, tai joiden sisältö on kansallisin lainsäädäntötoimin saatettava jäsenvaltiossa sovellettavaksi.
      - lainsäädäntövaltaa on euroopan unionille siirtynyt käytettäväksi kahdessa muodossa , eu-asetuksilla ja direktiiveillä.
        
        Direktiivi on unionin jäsenvaltioille suunnattu lainsäädäntöohje, jonka perimmäisenä tarkoituksena on harmonisoida jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiä aineellisesti . Jäsenvaltiot toteuttavat direktiiveillä asetetut tavoitteet tai panevat ne täytäntöön tarvittaessa kansallisin lainsäädäntötoimin. Direktiivi sitoo jäsenvaltion vationorgaaneja heti
        
        Direktiivi on unionin jäsenvaltioille suunnattu lainsäädäntöohje, jonka perimmäisenä tarkoituksena on harmonisoi da jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiä aineellisesti . Jäsenvaltiot toteuttavat direktiiveillä asetetut tavoitteet tai panevat ne täytäntöön
        
        EU-asetus on unionin sekundäärinormistoon kuuluva säädöstyyppi, käytössä pääsääntöisesti sellaisilla aloilla, joilla toimivalta kuuluu yksinomaisesti unionille.
        
        kun eu-asetus on asianmukaisesti annettu, se vaikuttaa kaikissa jäsenvaltioissa välittömästi ; sitä ei tarvitse eikä saa saattaa jäsenvaltion toimenpitein valtionsisäisesti voimaan tai panna täytäntöön kansallisin lainsäädäntötoimin.
      - Keskeinen asia havaita että Suomen lainsäädäntövalta on kaventunut EU-jäsenyyden johdosta.
- - - - Budjettivalta
        
        Valtion talousarvio eli budjetti
        
        Talousarvioesityksen valmistelu
        
        Eduskunta hyväksyy
        
        Talousarvion muuttaminen
        
        Talousarvion voimaan saattaminen
        
        Vuosittain
        
        Arvio tulojen kertymistä
        
        Määrärahojen myöntäminen eri tarkoituksiin
        
        Määrärahapäätökset
        
        Määrärahoille asetetut tavoitteet
        
        Ehdottomuuden aste vaihtelee
        
        Arviomääräraha
        
        Siirtomääräraha
        
        Kiinteä määräraha
        
        Voidaan tasapainottaa verotuloilla ja valtion lainanotolla
        
        Valtion taloudenhoidon pääperiaatteet turvaavat eduskunnan budjettivaltaa
        
        Toiminta- ja taloussuunnitelu(TTS)
        
        Tulosohjaus
        
        Kehysbudjetointi ja tulossopimus
      - Valtiontaloutta koskeva valvontavalta eli finassivalvonta
        
        Sisäinen valvonta
        
        harjoittaa valtion talousarvioita soveltava hallintokoneiso itse
        
        Ulkoinen valvonta
        
        =Valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista koskeva valvonta
      - Verotusvalta
      - Finanssivalta lainsäädäntövallan ohessa eduskunnan toinen tärkeistä valtuuksista
    - - Budjettitalous
      - Budjetin ulkopuolinen talous
        
        Osakeomistus
        
        valtionapu- ja valtionosuusjärjestelmään liittyvien varainsiirtoja koskeva varainkäyttö; myös kuntien osalta
- - - - Eduskunta voi halutessaan pyytää lausunnon vielä joltain muulta valiokunnalta
      - Lakiehdotuksen yksityiskohtainen sisältö määräytyy eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä tekemin päätöksin
    - - Lopullinen päätös koko lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä
        
        Jos hyväksytään, on hyväksyttävä sen sisältöisenä kuin ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin
        
        Toinen käsittely saadaan pitää aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päätyttyä --> kansanedustajien harkinta-aika
    - - ei koske ulkoperäisten lakien säätämistä
    - - Enemmistöhallituksen aikana hallitusta tukevien eduskuntaryhmien on ryhmäkurin vuoksi vaikea muuttaa hallituksen esittämää lakiehdotusta enemmän kuin hallitus suvaitsee
      - Käytännössä eduskunnan aktiivinen rooli lainsäädäntövallan käyttäjänä rajoittuu hallitusten esitysten hyväksymiseen, suppeissa puitteissa tapahtuviin tapahtumaan muuttamiseen tai hyvin poikkeuksellisesti esitysten hylkäämiseen.
        
        Eduskunnan rooli lainsäädännässä on siis reaktiivinen.
    - - Lain vahvistaminen ja vahvistamatta jättäminen
        
        Vaihtoehdot vahvistaa tai jättää vahvistamatta
        
        Presidentti vahvistaa lain
        
        Lain antaminen, julkaiseminen ja voimaantulo
        
        Voimaan tullakseen laki on vielä annettava eli promulgoitava
        
        Presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava lain sisältävä asiakirja
        
        1 more item...
        
        Lain julkaiseminen Suomen säädöskokoelmassa on sen voimaantulon ehtona
        
        3 more items...
        
        Voimaantulo tarkoittaa että laki tulee
        
        2 more items...
        
        Päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa
        
        Määräajan aikana presidentillä valta hankkia laista lausunto kko:lta kho:lta
        
        Jättää vahvistamatta
        
        Vahvistamatta jätetty laki otetaan eduskunnassa uudelleen käsiteltäväksi viipymättä. Voidaan puhua "Palautusoikeudesta"
        
        Jos eduskunta hyväksyy jo kertaalleen hyväksymänsä ja sille palautetun lain muuttumattomana --> Laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta
        
        Myös perustuslainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty mutta vahvistamatta jätetty laki hyväksytään tässä vaiheessa pelkällä ääntenenemmistöllä
        
        1 more item...
        
        Jos eduskunta ei hyväksy lakia uudestaan --> raukeaminen
        
        Perustuslain mukaan eduskunnan hyväksymä laki esitellään presidentille vahvistamista varten
      - Perustuslaissa annettu mahdollisuus puuttua lainsäädäntöprosessiin myös sen käynnistyttyä
      - Väliintulokeinot
        
        Hallituksen esityksen täydentäminen
        
        Tarve korjata tai täydentää joiltain osin alkuperäistä esitystä ja se on mahdollista toteuttaa rajoitetuin muutoksin alkuperäiseen esitykseen.
        
        Keino jolla ohjataan lainsäädäntötoimintaa ja palautetaan eduskunta monipuoluehallituksessa sovituille linjoille
        
        Täydentämisestä päätetään kuten esityksestä antamisesta: Eduskunnalle annetaan täydentävä esitys. jolla muutetaan asian vireille pannutta esitystä
        
        Valiokuntakäsittelyn pohjana on alkuperäisen ja täydentävän esityksen kokonaisuus
        
        Täydentävää esitystä ei voi antaa sen jälkeen kun asiaa valmistellut valiokunta on antanut mietintönsä --> esityksen täydentäminen pehmeämpi ohjauskeino
        
        Hallituksen esityksen peruuttaminen
        
        Peruutus kohdistuu esitykseen, jota eduskunta ei ole vielä käsitellyt loppuun
        
        Jos esitys peruutetaan --> Käsittely keskeytyy ja asia raukeaa
        
        Käsittely keskeytyy sillä asteella, millä se peruutuksen tapahtuessa on.
        
        Peruutettuun esitykseen sisältyvä lainsäädäntöhanke voidaan ottaa eduskunnassa esille, kun se pannaan vireille uudella hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella.
        
        1 more item...
        
        Käyttäminen ensi sijassa tilanteissa: eduskunta on asettumassa lainsäädäntöhankkeeseen toiselle kannalle kuin esityksen antanut hallitus
- - - - Hyväksyttävä asiasisällöltään muuttumattomana
        
        Mahdollista vain tekniset korjaukset lakiehdotukseen ja voimaantulosäännösten muuttaminen
      - Mikäli presidentti palauttaisi lain, laki voidaan ottaa heti uudelleen käsiteltäväksi ja hyväksytä tavallisella äänten enemmistöllä.