Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Suomalainen yhteiskunta - Coggle Diagram

- - - - esim. maakuntiin samaistuminen
    - - Maanpuolustusvelvollisuus
        
        Huom! vain oma maa. esim. ulkomaisiin tehtäviin lähdetään vapaaehtoisesti
      - Lakien noudattaminen
      - Oppivelvollisuus
        
        Suomalainen peruskoulu on pärjännyt hyvin mm. globaaleissa PISA-tutkimuksissa. Eriarvoisuutta tasoitetaan mm. ilmaisilla kouluruoilla sekä tukemalla oppimisvaikeuksista kärsiviä. HUOM! ei koulupakko.
      - Veronmaksuvelvollisuus
        
        Esim. kunnallisvero
      - Todistamisvelvollisuus
        
        Velvollisuus kertoa oikeudelle, mitä tietää
      - Velvollisuus kunnallisiin luottamustoimiin
      - Auttamisvelvollisuus
        
        Pelastuslaki, tieliikennelaki, poliisilaki (auta poliisin määräyksestä)
      - Nimipakko
    - - Kolme tapaa saada: syntymä, ilmoitus tai hakemus
    - - 22-vuotias, joka on toisen valtion jäsen eikä riittävää yhteyttä Suomeen. Myös esim. väärät tiedot kansalaisuushakemuksessa toimivat syynä.
  - - - Taajamat
        
        Kasvukeskukset
        
        Yliopistokaupungit
        
        PK-seutu, tampere, turku, oulu, jyväskylä
      - Väestöllinen keskipiste
        
        Kertoo paikan, jonne Suomen asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhyin. Siirtyy vuodessa n. kilometrin lähemmäs pääkaupunkiseutua
      - Historia
        
        1800-luku
        
        Teollistuminen
        
        1960-luku
        
        Kaupungistuminen voimistuu
    - - Kielet
        
        2013 lakialoite pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, ei kuitenkaan mennyt läpi
      - Maahanmuuttajat
        
        Siirtolaiset
        
        Paperittomat siirtolaiset
        
        Saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja näinollen ei saa olla maassa.
        
        Työn, opiskelun tai perheen perässä
        
        Pakolaiset
        
        Tulevat suomeen hakemaan turvaa esim. johtuen kotimaansa levottomuuksien, poliittisten epävakauksien tai muiden humanitääristen syiden takia.
        
        Kiintiöpakolaiset
        
        YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n määrittämä apua ja toiseen maahan siirtoa tarvitseva henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön ei tarvitse hakea turvapaikkaa maasta, vaan hänellä on jo pakolaisstatus. Suomen eduskunta päättää, kuinka monta otetaan tulevan vuoden aikana. Määrä on vaihdellut viimeaikoina tuhannen paikkeilla.
  - - - Elinajanodote
      - Kokonaishedelmällisyysluku
      - Alhaisempi kuin useissa EU-maissa. Syynä lastenhankinnan lykkääminen esim. opiskelun tai töiden takia. Lapsi koetaan riskiksi työelämässä pärjäämiselle
    - - Suuret ikäluokat
    - - Väestöllinen
        
        Taloudellinen
        
        Tarkempi. Kertoo työssä olevien ihmisten määrän suhteessa kaikkiin työvoiman ulkopuolella oleviin. Kääntynyt kehnommaksi 2010-luvulla
        
        Työikäisten eli 15-64-vuotiaiden määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Ei ota huomioon esim. työttömiä tai opiskelijoita
- - - - luku
        
        Kansalaisen perusoikeudet
        
        Henkilökohtaiset vapausoikeudet
        
        Oikeus elämään, henk. koht vapauteen ja koskemattomuuteen
        
        Liikkumisvapaus
        
        Yksityiselämän suoja
        
        Omaisuuden suoja
        
        Tasa-arvo-oikeudet
        
        Uskonnon ja omantunnonvapaus
        
        Oikeus omaan kieleen ja oikeusturvaan
        
        Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
        
        Oikeus työhön, elinkeinovapauteen, opetukseen ja sosiaaliturvaan
        
        Poliittiset oikeudet
        
        Sananvapaus
        
        Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
        
        julkisuusperiaate
        
        äänioikeus
    - - Tasa-arvo lain edessä (laki on kaikille sama)
      - Demokratian toimivuus
      - Mahdollisuus valittaa viranomaisten päätöksistä ja hakea niihin muutoksia
      - Vallanpitäjät kunnioittavat lakeja ja asetuksia
    - - • Suomessa naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden euroopan ensimmäisinä vuonna 1906.
        • YK:n ihmisoikeuksien julistus 1948
        • Homoseksuaalisuus poistettiin rikosluettelosta 1971
        • Naiset saivat äänioikeuden demokratian mallimaassa Sveitsissä 1971
        • SETA perustetaan 1974
        • Laki miesten ja naisten välisestä yhdevertaisuudesta 1987
        • Samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä parisuhteensa 2002
        • Yhdenvertaisuuslaki 2015
        • Tasa-arvoinen avioliittolaki 2017 (ensimmäinen laki, joka säädettiin suomessa kansalaisaloitteen seurauksena)
        • Äitiyslaki 2019
    - - Yhdenvertaisuus
        
        kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
      - yhteiskunnnalliset tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet koskevat yhtäläisesti kaikkia sukupuolesta riippumatta, eikä yksilön toimille aseteta esteitä sukupuolesta johtuen
    - - Työelämä
        
        Palkkaus
        
        naisvaltaisilla aloilla palkat (esim. julkisen sektorin hoiva- ja kasvatustyö) ovat matalampia kuin miesvaltaisilla aloilla (kten insinööreillä)
        
        Koulutuksen segregaatio
        
        valitaan oman sukupuolen ideaalinen ammatti
        
        Työelämän lasikatto
        
        ilmiö, jossa naiset etenevät urallaan hitaammin kuin miehet, saavat huonompaa palkkaa ja kokevat syrjintää. Ura ns. pysähtyy lasikattoon.
        
        Ratkaisuehdotuksia
        
        työpaikkojen lakisääteinen tasa-arvosuunnittelu
      - LGBTQAI+
        
        Translaki
        
        Transnuorten häirintä
        
        Transsukupuolisten itsemääräämisoikeudet
        
        sterilisaatiopakko rikkoo oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen ja tasa-arvoon
        
        jopa 90% transnuorista on kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua
      - Maahanmuuttajat
        
        Potentiaalinen työvoima
        
        suomessa ei vielä riittävästi hyödynnetä maahanmuuttajien kotimaassaan hankkimaa osaamista
        
        Polittinen aktiivisuus
        
        maahanmuuttajien poliittinen aktiivisuus suhteellisesti vähäisempää kuin ns. kantaväestön
        
        Rasistiset yksilöt ja ryhmät
  - - - Piirteitä
        
        Yksilön taloudellisen toimeentulon turvaaminen: sosiaaliturva ja sivistyksellisiä ja sosiaalisia palveluita (esim. koulutus ja terveydenhuolto
        
        Vahva demokraattinen oikeusvaltio
        
        Vapaus ja kansalaisten onnellisuus ja tyytyväisyys
        
        Ihmisoikeuksien toteutuminen
        
        Pitkä ja terve yhteiskunnan tukema elämä
        
        Toimiva talous
        
        Tavoite vähentää köyhyyttä
        
        Perustuu julkiseen sektoriin
        
        Peruspalveluista huolehtiminen
      - Tulonsiirrot
        
        Kunnalta, valtiolta tai sosiaaliturvarahastosta saatava rahallinen tuki. Esim. toimeentulotuki, lapsilisä, eläkkeet.
    - - Piirteitä
        
        Yksilön valinnanvapaus tärkeää
        
        Oman työn merkitys elintason takaajana
    - - Piirteitä
        
        Välimeren maissa (esim. Espanja) kirkolla merkittävä rooli koulutuksen järjestäjänä.
        
        Hyvinvointipalveluita tuottavat valtion lisäksi myös työpaikka, suku ja kirkko
  - - - Vanhemmuus :children_crossing:
        
        Äitiys
        
        Äitiyspakkaus
        
        KELA:lta saatava tavara- ja vaatepaketti vastaamaan syntyvän lapsen tarpeita. Voi vaihtaa myös rahalliseen avustukseen (140 euroa vuonna 2017). Pakkauksen saadakseen tarvitaan väh. 1 raskauden aikainen neuvoläkäynti.
        
        Äitiysrahakausi
        
        105 päivää. Tuen määrä on tuloista riippuvainen, mutta kaikki saavat vähintään minimiäitiyrahaa, joka oli n. 27 euroa arkipäivältä vuonna 2019.
        
        Palvelut ja käynnit
        
        Äitiys- ja neuvolakäynnit ovat täysin maksuttomia.
        
        Isyys
        
        Isyysloma
        
        Enintään 54 arkipäivää. Kela myöntää isyysvapaan ajaksi isyysrahaa.
        
        Molempia koskevat
        
        Vanhempainvapaa
        
        158 päivää, sen ajalta saa vanhempainrahaa. Yhteiskunnan rahoittama vanhempainrahakausi päättyy siis lapsen ollessa n. 9 kk ikäinen
        
        Kotihoitotuki
        
        Lapsilisä
        
        Lapsen elatukseen annettava tuki huoltajille. Vuonna 2017 tuki oli yhdestä lapsesta 94,88 €/kk.
      - Opiskelu :male-student:
        
        Etuudet
        
        Kaikki asteet (perusaste, toinen aste, korkea-aste) ovat ilmaisia
        
        Opintotuki
        
        Toisen tai korkea-asteen opiskelijat voivat saada. Muodostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja asumistuesta. Vain harvat lukiolaiset saavat, koska määrä muotoutuu vanhempien tulojen suuruudesta.
        
        Oppimateriaalilisä
        
        Haetaan kelalta.
      - Eläkeikä
        
        Työeläke
        
        Työeläke perustuu työuran aikaisiin ansioihin. Mitä enemmän työurasi aikanasi ansaitset, sitä enemmän eläkettä saat. Vuonna 2019 kuukausipalkasta eläkettä perittiin 6,75-8,25 prosenttia. Suomessa useampi kuin joka neljäs saa eläkettä.
        
        Kansaneläkejärjestelmä
        
        Eläke, jota voi saada, jos työnkäynnistä ansaittu eläke jää pieneksi tai sitä ei ole ollenkaan.
      - Työttömyys
        
        Työttömyyspäiväraha
        
        Tuen määrä riippuu iästä, työhistoriasta ja siitä, onko hän kuulunut ns. työttömyyskassaan.
        
        Työttömyyskassat ovat ammattiliittojen järjestämiä palveluita. On myös ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa.
        
        Ansiosidonnainen päiväraha
        
        Suuruus riippuu aiemmin saaduista palkkatuloista
        
        Saajan ehdot
        
        • 17-64-vuotias työtön
        • Asuu suomessa
        • Ilmoittautunut TE-toimistoon (Työ- ja Elinkeinotoimisto) työttömäksi työnhakijaksi
        • Hakee kokoaikatyötä
        • Työkykyinen
        • Hakija on työmarkkinoiden käytettävissä
        
        HUOM! Kaikkiin tukiin voi saada korotuksen, jos työtön hoitaa samalla alaikäisiä lapsia.
        
        Nuorisotakuu
        
        Suunnattu alle 25-vuotiaille ja 25-29 vuotiaille vastavalmistuneille. Viranomaiset tarjoavat 3 kk sisällä joko työtä, koulutusta tai muita aktiviteetteja. Jos koulutusta ei ole, sinne ohjataan ekana.
        
        Työmarkkinatuki
        
        Voi saada, jos
        • Hakijalla ei ole aikaisempaa työkokemusta
        • Työhistoria on liian lyhyt (alle 26 vkoa)
        • Työttömyyspäivärahan päivät täynnä
        
        Toimeentulotuki
        
        Tarveharkintainen tuki, joka on tilapäinen ja viimeinen vaihtoehto henkilölle, jolle muut tuet eivät riitä. Saajan tilanne ja tulot ja menot tutkitaan tarkasti. Tuki on tarkoitettu arjen pakottaviin menoihin, kuten ruokaan, asumiseen, terveydenhuoltoon, matkakuluihin ja tarpeellisiin vaatteisiin. Tukea voi saada 1-2 kk ajan, jonka jälkeen tilanne tutkitaan uudelleen.
      - Muut tuet
        
        Vammaistuki
        
        Kuntoutustuki
        
        Sairastuet
        
        Tuella pyritään helpottamaan niiden elämää, joilla on elämää, opiskelua tai työtä vaikeuttava sairaus tai vamma. Kela tarjoaa ilmaista kuntoutusta ja sen ajalta tietyin ehdoin myös kuntoutusrahaa.
        
        Vammaistukea voivat saada pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmat, vaikka lapsella ei olisikaan pysyvää vammaa. Riittää, että lapsen hoito on tavanomaista vaativampaa.
      - Rahoitus
        
        Verot ja maksut
        
        Jokainen palkansaaja osallistuu osaltaan esim. eläkkeiden, sairauskulujen ja sairauspäivärahan rahoittamiseen. Myös yritykset ja kuluttajat maksavat veroja ja tekevät hyödykeostoksia ja työnantajat maksavat palkan sivukuluja.
      - Syyperusteisen ja universaalin sosiaaliturvamallin yhdistelmä
        
        Universaali etuus
        
        Tuki, joka kuuluu kaikille Suomessa asuville ja maksetaan samansuuruisena tuloista riippumatta
      - Asumisperusteisuus
        
        Suomessa vakituisesti asuvat voivat saada.
  - - - Väestön ikääntyminen
        
        Eläkeuudistus 2017
        
        Eläkeikää nostettu, koska keskimääräinen elinikä pidentynyt. Työuria pidennetään, jotta eläketurva pysyy riittävänä. Eläkkeelle jäävien eläkkeet ovat myös aiempaa suurempia.
        
        Universaaliuden periaate vaikeammin toteutettavissa: tulonsiirtojen ja eläkemenojen kasvu jatkuu nopeana
      - Kriisit
        
        Vuonna 2008 alkanut finanssimarkkinoiden kriisi ja siitä seurannut eurokriisi ajoi suomen pitkäkestoisiin vaikeuksiin: vasta 2017 valtionvarainministeriö, suomen pankki ja liikepankki totesivat suomen päässeen irti taantumasta ja näin vuoden 2018 talouskasvu oli 2,2 %.
      - Talouskasvu
        
        Yrityksiä halutaan tukea
        
        Yritysten menestyessä ne maksavat enemmän veroja, jonka seurauksena työttömyys vähenee ja veronmaksajia saadaan lisää. Siispä tarvitaan uusia työpaikkoja ja yrityksiä, jotta verotulot saadaan kasvuun ja hyvinvointiyhteiskunta turvataan
        
        Yritysten verotusten laskeminen
        
        Tavoitteena on ollut kasvattaa yritysten investointi- ja työllistämismahdollisuuksia - tätä ei tapahtunut ja veropohja on aiempaa kameampi.
      - Leikkaukset
        
        2010-luku
        
        Lapsilisät
        
        Opintotuet
        
        Työttömien etuudet
        
        Hyvinvointivaltiota rakennettu kiivaasti 60-80-luvuilla, mutta 90-luvun laman aikana etuuksien tasoa laskettiin, eikä niitä enää ole palautettu ennaleen.
    - - Palvelut
        
        Hyödynnetään esim. tietotekniikkaa, uudistetaan rakeenteellisia toimia sekä lisätätän valintamahdollisuuksia ja kilpailua
      - Päiväkodit
        
        Kokeiltu uutta maksupolitiikkaa, jossa asiakas maksaa vain käytetystä hoitoajasta.
    - - Perustulojärjestelmä 2017-2019
        
        Järjestelmä, jossa kansalaiselle annetaan tietty rahasumma toimeentuloa varten, eikä se riipu tuloista. perustulo oli myös veroton etuus ja osallistuja sai myös esim. osan työttömyysturvasta. jos osallistuja sai kokeilun aikana työpaikan, hän sai sekä palkkaa että perustuloa. tätä kokeiltiin 2000 työttömällä. kokeilu ei johtanut työllisyyden lisääntymiseen, mutta osallistujien terveydentila koheni.
      - Tukiviidakon yksinkertaistaminen
        
        Vaikka tilanne helpottui paljon toimeentulotuen maksamisen siirtyessä kelalle, sosiaalietuuksia hakeva joutuu silti hyppimään tiskiltä toiselle.
      - Kannustinloukku
        
        Tilanne, jossa työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan, sillä käteen jäävä tulo ei juurikaan eroa työttömyyskorvauksesta ja muista etuuksista. Eli työ ois vaan basically sama kun tuki huom! sillon kun sä saat muita tuloja, etuuksien taso laskee jyrkästi. joten tähtää aina tukea isompaan palkkaan
        
        jokainen hallitus on pyrkinyt eroon kannustinloukuista, mutta monimutkaista sosiaalietuusjärjestelmää on vaikea muuttaa. ratkaisuksi on ehdotettu mm. verotuksen kehitystä.
      - Köyhyys
        
        Köyhyys- tai syrjäytymisriski
        
        Vuonna 2015 riskissä oli 16,6 % väestöstä
        
        Absoluuttista köyhyyttä ei juurikaan ole, mutta suhteellinen köyhyys on yleistä. useat pienituloiset, kuten opiskelijat, eivät kuitenkaan koe itseään köyhäksi. Yhteiskunnan syrjäytyneet tuo kuluja yhteiskunnalle, kun taas työssäkäyvät ihmiset tuo tuloja
        
        Sosioekonomiset rakenteet
        
        Hyvin koulutetuilla ihmisillä on parempi palkka
        
        Alueellisuus
        
        Segregaatio
        
        pk-seudun jengillä on myös paremmat tulot kuin esim. pohjois-karjalassa
      - Vähentäminen ei ole niin yksinkertaista
        
        Tuloerot pitää yllä yhteiskuntarauhaa, mutta toisaalta se luo myös taloudelisia kannustimia työntekoon ja yrittäjyyteen
- - - - Enemmistöperiaate
        
        Noudatetaan.
        
        Uhkana on se, että enemmistön jyrätessä vähemmistöjä ei oteta huomioon.
      - Sananvapaus
        
        Esim. mahdollisuus arvostella valtaapitäviä
        
        Vapaa media
        
        Poliittisista ja taloudellisista kytköksistä vapaa media
      - Laillisuus
        
        Vallankäyttö perustuu lainsäädäntöön oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti
      - Vaalien vapaus
        
        Äänestäjillä aito mahdollisuus asettua ehdolle ja äänestää pelkäämättä seurauksia
      - Legitimiteetti
        
        Ihmiset hyväksyvät vallankäyttäjien päätökset. legitimiteetti saavutetaan yleensä vapailla vaaleilla ja sananvapaudella.
        
        Suomen perustuslaki §2: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”
      - Legaali valta
        
        Valta perustuu lakiin. Suomessa perustuslaki määrittää sen, miten maata hallitaan lainmukaisesti.
      - Kansalaisaktivismi
        
        Kansalaiset voivat vapaasti liittyä järjestöihin ja puolueisiin
    - - Suora demokratia
        
        Järjestelmä, jossa äänivaltaiset tekevät itse päätökset äänestämällä paikan päällä. Käytettiin antiikin ateenassa: äänestys tapahtui viittaamalla. Suoraa demokratiaa on vaikea toteuttaa suurissa valtioissa. Kuitenkin jossain maissa, esim. Sveitsissä, kansanäänestykset toimivat suorana demokratian välineenä.
      - Edustuksellinen demokratia
        
        Järjestelmä, jossa äänioikeutetut valitsevat vaaleilla edustajansa tekemään yhteiskunnnallisia päätöksiä
    - - Demokratian vastakohta, valta on yhden henkilön tai pienen ryhmän käsissä. Yhteiskunnassa on totalitarismin piirteitä, ei demokraattisia oikeuksia (kuten sanan- tai lehdistönvaupautta), ei toleroida järjestelmän arvostelua ja viestimissä välitetään valtaapitävien propagandaa
      - Korruptio
        
        Valtaa käytetään oman edun tavoitteluun, esim. lahjonta. korruptio on yleensä yhteydessä myös vaurauden ja vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen. Suomi on ollut vuonna 2017 kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa.
      - Länsimaat
        
        Vaikka demokratia on levinnyt laajalle viimeisen 70 vuoden aikana, länsimaissakin on ollut halukkuutta tiukempaan ja autoritaarisempaan hallintoon.
        
        Puola 2017
        
        Puolessa 2017 oikeusjärjestelmän uudistuksiin: lakipaketissa poliitikoille olisi annettu oikeus erottaa tuomareita. Tämä oli ristiriidassa EU:n oikeusvaltioperiaatteen ja Puolan perustuslain kanssa. EU uhkasi pidättää Puolalta äänioikeuden EU:n neuvostossa, mikäli laki etenee.
      - Kiinassa ei enää kannateta demokratiaa ja muiden kuin kommunistisen puolueen hyväksymät vaaliehdokkaat eivät usein etene vaaleissa ollenkaan.
      - Illegitiimiys
        
        Legaliteetti (muodollinen laillisuus)
        
        vallankäyttäjien toiminta perustuu voimassaolevaan lakiin, mutta se ei silti tarkoita, että kansa tunnustaisi/hyväksyisi sen, esim. natsi-saksa tai apartheid-politiikka etelä-afrikassa.
        
        vallankäytön kohteena olevat kokevat, ettei vallanpitäjillä ole oikeutta valtaansa: he ovat esim. rikkoneet lakia tai olleet epärehellisiä.
  - - - Journalismi
        
        Lähdesuoja
        
        Toimittajan oikeus olla paljastamatta lähteitään. Vasta tuomioistuin voi velvoittaa toimittajan paljastamaan lähteensä, jos kyseessä on pahemman luokan rikos (syytetty saisi vankeutta 6 vuotta tai enemmän)
        
        JSN (Julkisen sanan neuvosto)
        
        Antaa lausuntoja journalistisesta etiikasta ja tuomioita mm. yksityisyyden suojan rikkomisesta. JSN ei käytä oikeudellista valtaa, vaan antaa ainoastaan huomautuksia. Sen päätöksiä seurataan kuitenkin tarkoin.
      - Rajat
        
        Ei saa kiihottaa kansanryhmää vastaan
        
        Ei saa loukata uskonrauhaa
        
        Ikärajamerkinnät
        
        Ihmisen yksityisyys ja kunnia on suojattuja (toisen yksityiselämästä ei saa julkaista mitään ilman suostumusta)
        
        Lapsi- eläin- ja väkivaltapornon esitys ja levittäminen + lapsipornon hallussapito on rikoslaissa kiellettyä
        
        Vaikka poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suoja on ohuempi, voi silti saada sakkoja esim. yksityiselämän loukkauksesta
    - - Poliittiset ideologiat
        
        Nationalismi
        
        Kansallisuusaate. Samaa äidinkieltä puhuvat, saman kulttuurin edustajat kuuluvat samaan kansaan. Kansojen omasta historiasta ja maantieteellisestä alueesta ollaan kiinnostuneita.
        
        Sosialismi
        
        Työväenaate. Tavoitteena parantaa työläisten elinoloja purkamalla sisäisiä valtarakenteita, esim. vallankumouksen keinoin. Sosialistisessa yhteiskunnassa kaikki omaisuus on yhteistä ja yksityisomaisuus on epätasa-arvon tuottaja.
        
        Sosiaalidemokratia
        
        Pyrkii uudistuksiin poliittisin keinoin, ei vallankumouksen kautta. Sosiaalidemokraattisessa ajattelussa valtio tasaa tuloeroja mutta itse talous perustuu vapaaseen markkinatalouteen. Etenkin pohjoismaissa on vahva sosiaalidemokraattinen perinne.
        
        Konservatismi
        
        Perustuu vahvoihin instituutioihin luottamiseen. Instituutiot, kuten valtio ja kirkko, ovat pitkän kehityksen tuloksia, eivätkä poliittiset muutokset saisi konservatiivien mukaan tapahtua nopeasti. Korostavat perheen roolia ja vastustavat uudistuksia.
        
        Liberalismi
        
        Poliittinen suuntaus, joka kannattaa yhteiskunnallisen toiminnan, poliittisen ajattelun ja markkinoiden vapautta rajoituksista sekä mahdollisimman vähäistä talouden säätelyä.
        
        Uusliberalismi
      - Informaatiokupla
        
        Sosiaalinen kupla
        
        Ihminen uskoo omaan maailmankuvaansa eikä välitä vasta-argumenteista
        
        Maailmankatsomuskupla
        
        Esim. "Kalliossa on punavihreä kupla".
        
        Kansalaisjournalismi
        
        Kansalaisten oma-aloitteista julkaisemista, itsenäistä tiedonhankintaa, blogaamista…
        
        Perustuu "cookieihin". Verkkosivustot ja sovellukset saavat aikaan sen, että käyttäjälle näytetään sellaista sisältöä, josta hänen oletetaan olevan kiinnostunut.
    - - Tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja väärinkäytöksiä, "vallan vahtikoira".
      - Neljäs valtiomahti
        
        Media seuraa vallankäyttäjiä: poliitikkoja, liikeyrityksiä ja myös muuta mediaa
    - - Valtion omistama
        
        YLE
        
        Yle-vero
        
        Ylen rahoituksen maksaa jokainen suomalainen osana omaa verotustaan, 0.68% ansio- ja pääomatulojen määrästä.
        
        Valtion verorahoilla ylläpitämä yleisradio. Tehtävä on tukea kansanvaltaa, vahvistaa suomalalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen- että kulttuurinen kuva maailmasta.
      - Kaupalliset mediatalot
        
        Sanoma
        
        Alma Media
        
        MTV
  - - - Vaaliliitot
        
        Suurempi äänisaalis
        
        Vaaliliiton ehdokkaita kohdellaan ääntenlaskennassa yhtenä ryhmänä.
      - Vaalikelpoisuus
        
        kelpoisuus tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen - vain vaalikelpoiset voivat vaaleissa ehdolle
      - Valitsijayhdistys
        
        Äänioikeutettujen perustama yhdistys, joka asettuu kannattamaan henkilön asettumista ehdokkaaksi vaaleissa. valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvittavien nimien määrä riippuu kunnan asukasluvusta.
      - Jaottelu
        
        Oikeisto-vasemmisto
        
        Kaupunki-maaseutu
        
        Kansallisuus-kansainvälisyys
        
        Arvoliberalismi-arvokonservatismi
        
        Omantunnon kysymykset
        
        Ammatti
      - Tehtävät
        
        Edustajat
        
        Päätöksentekoelimet
        
        Yhteiskunnallinen kehitys
        
        Mielipidekantojen edustaminen
        
        Kanavoivat kansalaisten poliittista aktiivisuutta
        
        Kasvatus ja koulutus
    - - Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
        
        kaikilla täysi-ikäisillä yhteisön jäsenillä on oikeus äänestää ja jokaisella on yksi ääni
      - Vajaaavaltainen
      - Välittömät vaalit
        
        äänestäjät äänestävät suoraan henkilöä, jonka haluavat tulevan valituksi.
      - Nukkuvien puolue
    - - Suhteellinen vaalitapa
        
        Eduskuntavaalit
        
        Europarlamenttivaalit
        
        Kuntavaalit
        
        Äänestysaktiivisuus laski eduskuntavaaleissa ajalla 1990-2010 mutta se lähti nousuun
      - Enemmistövaalit
        
        Presidentinvaali
      - Listavaalit
        
        Ruotsi
        
        puoluuet asettavat ennakolta ehdokkaat järjestykseen. ennalta määrätyn järjestyksen voi ohittaa ehdokas, joka saa riittävän paljn henkilökohtaisia ääniä. myös suhteellinen vaalitapa ja äänikynnys käytössä: puolueen pitää saada vähintään 3-4 prosenttia äänistä saadakseen ehdokkaita läpi ollenkaan.
      - Neuvoa-antava kansanäänestys
        
        kansalaisilta tai kuntalaisilta kysytään mielipidettä johonkin tiettyyn asiaan, eikä valita henkilöitä suorittamaan tehtäviä. käytetty vain 2 kertaa suomen historiassa. 1931 kansalaiset saivat ilmaista mielipiteensä kieltolain kumoamisesta
  - - - Rekisteröidyt yhdistykset (RY)
        
        Pienet
        
        Esim. koulujen vanhempainyhdistykset
        
        Suuret
        
        Esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen partiolaiset, Suomen Punainen Risti
        
        Yli 130 000 erilaista ry:tä, yhteenlaskettu kannattajamäärä 15 milj.
      - Etujärjestöt
    - - Mielipidekirjoitukset
      - Toimijoina kotitaloudet, perhe ja ystäväpiiri
      - Addressit
        
        Kansalaisaloite
        
        Järeämpi vaikutuskeino, tuli voimaan 2013. Jos 50 000 äänioikeutettua suomalaista allekirjoittaa sen, Eduskunnan on pakko käsitellä se. Tasa-arvoinen avioliittolaki vuonna 2014 oli ensimmäinen läpi laiksi asti mennyt kansalaisaloite
        
        Suuren joukon allekirjoittamia poliittisia lausuntoja. Osoitetaan valtaapitäville, poliitikoille tai virkamiehille.
      - Kansalaistottelemattomuus
        
        Mielenosoitukset
        
        Epäsovinnainen poliittinen toiminta
        
        Voi olla laitonta tai yleisen mielipiteen mukaan ei-hyväksyttävää.
      - Kulutuspäätökset
        
        Boikotti
        
        Viherpesu
  - - - Historia
        
        tammikuun kihlaus
        
        Työntekijöiden ja työnantajien välillle saatiin tasavertaisuutta, kun tammikuussa 1940 solmittiin ns. ”tammikuun kihlaus”.
      - Palkansaajakeskusjärjestöt
        
        Edut
        
        TES
        
        Yleissitovuus
        
        sopimuksen ehtoja pitää noudattaa riippumatta siitä, kuuluvatko sopimuksen osapuolet liittoihin
        
        tiettyä alaa koskeva sopimus, jonka työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat. TES sisältää palkkaehdot, työajat sekä muut työsuhteeseen liittyvät seikat
        
        Apua riitatilanteisiin vallan ja neuvottelun kautta
        
        Hakusaarto
        
        Lakko
        
        Pitää ilmoittaa 14 vk ennen eikä voi lakkoilla jos sopimus voimassa.
        
        Joukkoirtisanoutuminen
        
        Virkistys
        
        Helpompi palkkaneuvottelu
        
        Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
        
        SAK, STTK, Akava
      - Työnantajakeskusjärjestöt
        
        Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Valtion työmarkkinalaitos
        
        Työsulku
- - - - Suomi
        
        Ongelmat
      - EU
      - Parlamentarismi
    - - Taloudellinen
      - Poliittinen
      - Hallinnollinen
      - Mediallinen
      - Kulttuurinen
    - - Muodollinen
      - Epämuodollinen
      - Aktuaalinen
      - Potentiaalinen
      - Suora
      - Epäsuora
  - - - Perusjäsen
      - Muu jäsen
      - Oikeudet
        
        Kunnan palvelut
        
        Kuntalaisaloite
        
        Valitusoikeus
      - Velvollisuudet
        
        Kuntavero
        
        Kiinteistövero
        
        Yhteisövero
        
        Luottamustehtävät
    - - Oma liiketoiminta
        
        Energialaitokset, satamat…
      - Kuntayhtymä
    - - Lakisääteiset
      - Vapaaehtoiset
    - - Valtuusto
        
        ylin valta, valitaan kunnallisvaaleissa
      - Kunnanhallitus
        
        toimeenpanovalta ja valmistelee asiat valtuuston päätettäväksi
      - Lautakunnat
        
        Vaalilautakunta
        
        valmistelevat asioita ylemmille ja päättää jostakin asioista itsenäisesti
      - Luottamushenkilöt
  - - - Maakuntavaltuusto
        
        maakunnan ylin päättävä elin. kunnanvaltuustot valitsevat
      - Maakuntahallitus
        
        toimeenpanovalta, valtuusto valitsee hallituksen
      - Maakuntajohtaja
        
        johtaa maakuntaliittoa
    - - Maakunnat
        
        Kunnat
        
        työllisyys, sivistys, virkistys, nuorisotoimi, kaupunkisuunnittelu
        
        sote, pelastustoimi, ympäristö, alueelliset ja elinkeinolliset edistämistehtävät
  - - - Luottamus
        
        Luottamuskysymys
        
        Hallituksen tiedoanto
        
        Oikeusasiamies
        
        Välikysymys
      - Jäsenet
        
        PM
        
        Ilmoitus
        
        Kyselytunti
        
        Tehtävät
        
        Ministerit
        
        Kirjallinen kysymys
        
        Ministeriöt
      - Tehtävät
        
        Valtionbudjetti
        
        Lakiesitysten valmistelu
        
        Hallitusohjelma tavoitteineen
        
        Suomen EU-suhteet
      - Hallitustyypit
        
        Enemmistö
        
        Vähemmistö
        
        Yhteis-
        
        Virkamies-
        
        Yhden puolueen
      - Muodostaminen
        
        ?
      - Kokoukset
        
        Yleisistunto
        
        Tasavallan presidentin esittely
        
        Iltakoulu
  - - - EU:n ulkoinen politiikka
- - - - KRP
        
        Poliisiammattikorkeakoulu
        
        Kyberturvallisuuskeskus
    - - Maakunnat