Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Uskonto 3 - Coggle Diagram
Uskonto 3
III Luonnonuskonnoista katoliseen keskiaikaan
Suomen alueen vanhat luonnonuskonnot
Kristinusko saapui idästä ja lännestä
Katolinen keskiaika
Ei kirjallisia lähteitä
Kirjoituksettomia lähteitä
kalliomaalaukset
suullisena perinteenä säilyneet kalevalaiset runot
arkeologiset löydöt
Ympäristö ja elinkeino vaikuttavat uskonnollisuuden muotoutumiseen
Kivikausi (n. 8600-1500eKr.)
Keräily, metsästys ja kalastus
Riippuvuus luonnosta --> luonnon jumalallistaminen, animistisuus
Luonnonhaltijat
Totemismi- läheinen palvontasuhde karhuun ja hirveen
Pronssikausi (n.1800-500eKr.)
Pysyvämpi asutus ja maanviljelyn alkaminen muuttivat maailmankuvaa
Hirven ja karhun palvonta vähenivät
Maanviljely ja sääolosuhteet --> Ukon rooli vahvistui sateen antajana
Vainajanpalvonta
Hauta-antimet, hiidenkiukaat (suuret hautaröykkiöt)
Rautakausi (n.500eKr, - 1300jKr.)
Maanviljely --> hedelmällisyysriitit
Pysyvä asutus --> yhteisölliset siirtymäriiti
Kulttuurialueiden haltijat (koti, sauna, talli, mylly..)
Ristiretket
Suomen kristillistäminen
tapahtui hitaasti ja pääosin rauhallisesti ilman väkivaltaa
Kolme ristiretkeä Suomeen 1100-1200-luvulla
Ruotsin kruunun sotaretkiä Novgorodia vastaan
--> Tarkoituksena liittää Suomi osaksi Ruotsin vaikutuspiiriä
Seuraus:
Suomi liitettiin osaksi läntistä kristikuntaa, katolista kirkkoa ja eurooppalaista kulttuuria
Kulttuuri ja yhteiskunta muuttuivat
kirjallinen kulttuuri Suomeen
Maailmankuva alkaa muuttua
Luonnon kiertokulkuun perustuvasta aikakäsityksestä siirryttiin kristilliseen vuosikalenteriin ja viikkorytmiin
Katoliset pyhimykset korvaavat ajan myötä haltijat, myös vaikutus nimistöön
Aletaan omaksua kristillisiä moraalikäsityksiä
Kirkko Suomessa keskiajalla
Suomesta katolisen kirkon hiippakunta
Kirkkojen rakentaminen:
Ensin puusta, sitten kivestä
Aluksi kauppapaikoille, sitten pakanallisille uhripaikoille
Kirkollishallinnon järjestäminen:
Ylin Turun piispa
Tuomiokapituli valitsi, paavi vahvisti
Johti pappeinkokousta
Valitsi seurakunnan kirkkoherran
Seurakuntapapisto
Talonpojat valitsivat
Piispa:
Yliopistokoulutus
Kotimaista aatelia
Pappi:
Katedraalikoulun käynyt
talonpoikaissukua
Luostarit kulttuurikeskuksia
Kansanuskon haltijoiden tilalle katolinen pyhimyskultti
Pyhimyskalenterit, pyhimysjuhlat
Kirkoilla nimikkopyhimykset
IV Luterilaiset vuosisadat osana Ruotsia ja Venäjää
Luterilaisuuteen siirryttiin poliittisista syistä
Puhdasoppisuuden aikana kirkko huolehti, rankaisi ja opetti
Valistus korosti järkeä, pietismi uskoa
Herätysliikkeet haastoivat kirkkoa ja yhteiskuntaa
Uusia aatteita ja askeleita kohti uskonnonvapautta
V Uskonnon muuttuva rooli itsenäisyyden aikana
Itsenäisyys, uskonnonvapaus ja poliittisia jännitteitä
Taistelutahtoa, kirkkokritiikkiä ja uutta herätystä
Naispappeja, ruoka-avustuksia ja jumalanpalveluksen uudistus
Uskonnollinen tarjonta monipuolistuu ja kirkko moniarvoistuu
I Uskonnot ja katsomukset suomessa
Moniarvoinen ja monikulttuurinen Suomi
Suomi on luterilainen maa: monia ateistejakin voidaan kutsua "luterilaisiksi ateisteiksi"
Idän, Lännen ja Lapin välillä luterilaisuudessa erot suuria
Joillekin uskonnolliset asiat ovat toiselle vain kulttuuriperinnettä: esim. jotkin juhlat tai tietynlainen pukeutuminen
Monikulttuuristuminen aiheuttaa vahvoja mielipiteitä: Joidenkin mielestä ihmisten pitäsii uskoa valtauskoon
Suomen uskonnollinen ja katsomuksellinen kenttä
Vuonna 2016 Luterilaiseen kirkkoon kuului noin 70% eli noin neljä miljoonaa ihmistä Suomessa
Monet suomalaisista tapakristittyjä: esim. kristilliset hautajaiset ja häät
Ev. lut. ja ortodoksinen kirkko ovat suomessa
kansankirkkoja
.
Niillä on siis merkittävä osa maan historiaa ja kulttuuria
Lakiin perustuva erityisasema ja yhteistyö valtion kanssa
2016 ortodokseja oli suomessa vain noin 60 000
Suomessa erilaisia uskonnollisia yhteisöjä on reilu sata, esim.
Protestanttiset vapaat suunnat
Kristillisperäiset uskonnollisset liikkeet esim. Jehovan todistajat
Islam ja Juutalaisuus
Hindulaisuus ja Buddhalaisuus
1,4 miljoonaa ei kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan
Käsitteitä:
Kirkkokunta = Kristillisistä seurakunnista muodostuva yhteisö, jolla on yhteinen oppi
Protestanttiset vapaat suunnat = Kristillisiä liikkeitä, joilla ei ole taloudellisia tai hallinnollisia siteitä valtioon
Karismaattisuus = Kristillisyyttä, joka korostaa Pyhän Hengen vaikutusta ja uskonnollisten kokemusten merkitys on suuri
Uushenkisyys = henkisyyden ja hengellisyyden muotoja, jotka ammentavat muista lähteistä, kuin kirkon opeista. Ei yhtenäinen liike
Uskontojen ja katsomusten vuoropuhelu
Uskontodialogit
= uskontojen edustajien vuoropuhelu, yhteistyö ja tasavertoinen kohtelu
Tavoitteena voi olla esim. ajankohtaisen ongelman ratkaisu tai oman hengellisen elämän rikastuttaminen.
Keskustelu voi olla spontaania tai suunniteltua esim. paneeli
Ihmisten suhtautuminen vieraisiin uskontoihin on usein stereotyyppinen, esim. moni näkee kaikki muslimit terroristeina tai kaikki romanit varkaina
Vastavuoroisuuden periaate
= toisia tulisi kohdella niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan
II Suomalainen uskonnollisuus
Uskonnollisuus muutoksessa
Sekularisaatio
= maallistuminen
--> kirkon asema heikentyy ja uskonnolliset kannanotot vähenevät
Uskonnollinen välinpitämättömyys lisääntyy ja vain enää harvoille suomalaisille uskonto on keskeinen asia elämässä
Uskonto koetaan entistä yksityisempänä eikä haluta sitoutua uskonnollisiin yhteiskuntiin
Kirkko näkyy kristityn ihmisten elämän taitekohdissa, esim. häissä ja kasteessa.
Jumalan palvelusten osallistumismäärä on kuitenkin vähäistä
Kirkolta haetaan myös apua vaikeuksiin ja kriiseihin
Moni ammentaa tietoa monista eri katsomuksista ja rakentaa elämänkatsomuksen itsenäisesti
Millaista on nykypäivän luterilaisuus?
Uskonnollisuuden muutosten myötä myös Luterilaisen kirkon on täytynyt keksiä uusia tapoja kirkon toimiin.
Hiljaisuuden retriittejä hiljentymistä ja mietiskelyä kaipaaville
Jumalanpalveluksia muokattu kohderyhmiä varten
Kirkossa panostetaan enemmän sosiaaliseen toimintaan
esim. iltapäiväkerhoja koululaisille
Vaikka 2016 noin 70% kuului Luterilaiseen kirkkoon vain reilulla kolmanneksella on luterilainen elämänkatsomus
Kirkon halutaan tekevän yhteistyötä esim. koulujen, vankiloiden ja armeijan kanssa.
Herätysliikkeet ja karismaattisuus osana luterilaisuutta
1700-1800luvuilla toimineet herätysliikkeet:
- rukoilevaisuus
- herännäisyys
- evankelisuus
- lestadiolaisuus
1900-luvulla yksi liike lisää:
viidesläisyys
Kyselyn perusteella nykyään noin joka kymmenes suomalainen kokee kuuluvansa johonkin herätysliikkeeseen
Herätysliikkeet ovat usein konservatiivisia
Karismaattinen liike Suomessa 1970-luvulta alkaen
korostavat uskonnollisia kokemuksia eli karismaattisuutta
VI Uskonnon ja omantunnon vapaus
VII Uskonto ja kirkko julkisella sektorilla
VIII Uskonto, työelämä ja talous
IX Uskonnot osana kansalaistoimintaa
X Uskonto kodeissa ja tapakulttuurissa