Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Fotosynteesi -Biologia 3- - Coggle Diagram
Fotosynteesi -Biologia 3-
Missä eliöissä fotosynteesiä tapahtuu?
Kasvit
Levät
Syanobakteerit
Fotosynteesin kulku
Reaktioyhtälö
Fotosynteesissä vedestä ja hiilidioksidista valmistuu kasvin viherhiukkasissa valoenergian avulla glukoosia ja happea
Tapahtuu kahdessa osassa valo- ja pimeäreaktiossa
Viherhiukkasen rakenne
Soikeita, kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä soluelimiä, joiden sisällä on kiekkopinojen näköisiä yhteyttämiskalvostoja ja nestemäinen välitila
Yhteyttämiskalvostoissa on väriaineita, joista tärkein on lehtivihreä eli klorofylli
Lehtivihreän lisäksi viherhiukkasissa on punaisia, keltaisia, oransseja ja ruskeita yhteyttämisväriaineita
Miten kasvi saa fotosynteesissä tarvitsemansa aineet?
Vesi
Maakasvit ottavat vettä juurillaan maaperästä
Putkilokasveilla vesi nousee juurista varren johtojänteiden puuosaa pitkin lehtien lehtisuoniin ja niistä edelleen lehtiin yhteyttämissolukon viherhiukkasiin
Hiilidioksidi
Ilmarakojen kautta
Sijaitsevat lehden alapinnalla
Mikroskooppisen pieniä aukkoja, joita ympäröi kaksi huulisolua
Rakojen aukeaminen perustuu huulisolujen viherhiukkasissa tapahtuvaan fotosynteesiin
Tämän seurauksena vettä siirtyy huulisoluihin, jolloin ne turpoavat ja ilmarako aukeaa
Fotosynteesissä syntyy glukoosia, jolloin huulisolujen solulima muuttuu väkevämmäksi sitä ympäröiviin souluihin verrattuna
Valoenergia
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jossa on mukana energiaa
Valon säteilyn osuessa kasvin lehteen se imeytyy eli absorboituu viherhiukkasten väriainemolekyyleihin
Väriainemolekyylit virittäytyvät eli niiden elektronit siirtyvät korkeammalle energiatasolle, jolloin valoenergiaa muuntuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi
Tämän avulla vesi hajoaa vetyioneikis eli protoneiksi, elektroneiksi sekä hapeksi
Fotosynteesiin vaikuttavat tekijät
Viherhiukkasen yhteyttämisväriaineet pystyvät sitomaan parhaiten sinisen ja punaisen värin aallonpituusaluetta
Valokasveilla aurinkoisena päivänä fotosynteesi on tehokkainta
Varjokasveilla fotosynteesi kirkkaassa valossa on alhaisempaa kuin valokasveilla
Hiilidioksidin pitoisuuden kasvaessa fotosynteesi tehostuu tiettyyn rajaan saakka
Fotosynteesi on tehokkainta kun lämpötila on +20-30 Celsius-asteen lämpötilassa
Vettä on oltava kasville tarpeeksi, jotta fotsynteesi on mahdollinen ja sen avulla ravinteet kulkevat kasviin
Ravinteita on oltava kasville tarpeeksi, koska niiden avulla kasvissa toimii entsyymit ja yhteyttämisvärieiden rakennusaineena
Valon allonpituus
Valo- ja pimeäreaktiot
Valoreaktiot
Tapahtuvat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla
Tarvitsee valoenergiaa
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jossa on mukana energiaa
Valon säteilyn osuessa kasvin lehteen se imeytyy eli absorboituu viherhiukkasten väriainemolekyyleihin
Väriainemolekyylit virittäytyvät eli niiden elektronit siirtyvät korkeammalle energiatasolle, jolloin valoenergiaa muuntuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi
Tämän avulla vesi hajoaa vetyioneikis eli protoneiksi, elektroneiksi sekä hapeksi
Vedynsiirtäjämolekyylit ottavat vastaan elektroneja ja vetyioneja, jolloin ne pelkistyvät
Vedynsiirtäjämolekyylit siirtävät vetyioneja pimeäreaktioihin
Valoreaktioissa muodostuu ADP:sta ATP:tä
ATP- molekyyleihin sitoutunutta energiaa tarvitaan tämän jälkeen fotosynteesin pimeäreaktioissa
Pimeäreaktiot
Tapahtuvat viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa
Vedynsiirtäjämolekyylit siirtävät vetyioneja pimeäreaktioihin
Tapahtuu yleensä heti valoreaktion jälkeen valonmäärästä riippumatta
Energia saadaan ATP-molekyylien runsasenergisten sidosten purkautuessa
Monivaiheisen reaktiosarjan avulla saadaan glukoosia eli rypälesokeria hiilidioksidista ja vetyioneista
Fotosynteesin merkitys
Välttämätöntä kaikelle elämälle maapallolla
Eläimet ja ihmiset elävät fotosynteesin tuottaman ravinnon avulla
