Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oppiminen - Coggle Diagram
Oppiminen
Tehokas oppiminen
Ajattelutavat: Muuttumaton ajattelutapa: tapa ajatella omien älyllisten kykyjen olevan synnynnäisiä ja muuttumattomia, eikä niitä voi kehittää, Kasvun ajattelutapa: käsitys, että omaa älykkyyttä ja lahjakkuutta voi kehittää kuten muitakin kykyjä (Carol Dweck)
Itseohjautuvuus: ihminen on aktiivinen toimija, motivaatio löytyy luonnostaan sisältä eikä tarvita kannustimia --> sisäinen motivaatio (Ryan & Deci)
Sisäinen motivaatio: ihminen motivoituu itse toiminnasta, työskentely on palkitsevaa eikä tarvita ulkoisia kannustimia, Ulkoinen motivaatio: motivaatio on riippuvainen ulkoisista palkinnoista tai rangaistuksista, toiminta tähtää niiden saavuttamiseen (Ryan & Deci)
Flow: virtaustila, jossa jokin toiminta on helppoa ja sujuvaa eikä tarvitse ulkoisia kannustimia, tehtävän pitää olla riittävän haastava mutta ihmisen pitää uskoa omaan pystymiseensä --> sisäinen motivaatio (Csikszentmihályi)
Pystyvyysuskomus: usko siihen, onko itsellä riittävästi kykyjä suoriutua (esim. huonot pystyvyysuskomukset saavat luulemaan ettei suoriudu jostain, jolloin ei halua aloittaa koko opiskelua)
Oppimistavoite: pyrkimys, tavoite tai päämäärä joka on asetettu omalle oppimiselle (esim. lukioon pääsy)
Tavoitteiden laatiminen keskeistä oppimismotivaation vahvistamisessa (liian suuret tavoitteet heikentävät motivaatiota), jakaminen osatavoitteisiin auttaa (esim. YO:n hajauttaminen kolmeen kertaan
Pintasuuntautunut opiskelustrategia: tyypillistä mm. ulkoa opettelu, yksityiskohtiin kiinnittyminen ja toistaminen, ei tue tiedon rakentumista pitkällä aikavälillä, Syväsuuntautunut oppimisstrategia: tyypillistä mm. luetun soveltaminen, tiedon jäsentäminen ja analysointi ja toiminnan suunnittelu, auttaa tiedon ymmärtämisessä ja säilömuistiin tallentumisessa
Opiskelumenetelmä: oppimiseen käytetty työskentelytapa (esim. opitun testaaminen, muistiinpanojen kirjoittaminen, harjoituskokeiden tekeminen, opiskelun hajauttaminen)
Biologinen perusta
Hippokampus: uusia asioita tallennetaan muistiin ja säilömuistista palautetaan työmuistiin aiemmin opittuja asioita
Otsalohkot: tarkkaavaisuuden ja opiskelutoiminnan säätely sekä uudet muistot syntyvät otsalohkojen alueella
Vireys: hermoston aktiivisuus ja ihmisen oma kokemus tilasta vaikuttavat oppimiseen (esim. matala vireystila vaikeuttaa opiskelua)
Uni: ihmisen vireystila kasvaa nukkuessa, lisäksi unen aikana tapahtuu hermosoluyhteyksien muutoksia --> oppimista
Temperamentti: ihmiselle ominainen tapa reagoida ärsykkeisiin vaikuttaa mm. siihen, kuinka kauan pystyy yhtäjaksoisesti opiskelemaan (esim. toisen keskittyminen herpaantuu 20 min välein, toinen pystyy työskentelemään 1h)
Kognitiivinen perusta
Metakognitiot: käsitys omista kognitiivisista toiminnoista ohjaa opiskelua (esim. ymmärrys omasta tarkkavaisuudesta auttaa tavoitteiden asettamisessa)
Skeemat: oppiminen edellyttää uusien tietorakenteiden tallentumista muistiin ja aiempien tietojen muuttumista uusien opittujen asioiden myötä (assimilaatio)
Tarkkaavaisuus: valikoiva tarkkaavaisuus auttaa opiskelijaa valikoimaan tärkeät tiedot huomioitavaksi, jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa keskittymisen useaan asiaan samaan aikaan (esim. kirjoittaminen ja kuunteleminen)
Impulssikontrolli: taito hillitä omaa toimintaa ärsykkeistä huolimatta auttaa keskittymään opiskeluun
Muisti: työmuistissa käsitellään aisteista saatua tietoa ja yhdistetään sitä säilömuistista palautettuun tietoon, tiedot tallentuvat säilömuistiin riittävän kertaamisen seurauksena (skeemojen muodostuminen)
Laajennettu muisti: kognitiivisia toimintoja eli muistia voidaan avustaa esim. digitaalisilla laitteilla kuten puhelimen muistiinpanoilla
Oppimisympäristöt
Fyysinen oppimisympäristö: opiskelutila ja sen ominaisuudet (esim. meluisuus, lämpötila)
Psyykkinen oppimisympäristö: opiskelijan motivaatio, kognitiivisten toimintojen tila ja tunnetila
Sosiaalinen oppimisymäristö: muut ihmiset, kuten opettaja, koulukaverit, perhe
Tekninen oppimisympäristö: opiskelussa käytettävät välineet, kuten tietokone
-
Oppimisen lajit
Ehdollistumisoppiminen:
Klassinen ehdollistuminen: aiemmin neutraaleihin ärsykkeisiin opitaan reagoimaan tietyllä tavalla, eli kahden ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä (Ivan Pavlov, koirakokeet, John B. Watson, Pikku Albert)
Välineellinen ehdollistuminen: opitaan reagoimaan tietyllä tavalla toiminnan seurauksien vaikutuksesta, vahvistaminen lisää toimintaa ja rankaiseminen vähentää sitä (B.F. Skinner, rottakokeet)
Sosiaalinen oppiminen: oppimiseen vaikuttaa ympäristö ja sen ärsykkeet, mutta myös psyykkiset tekijät ja käyttäytyminen (esim. opettajan kannustus voi lisätä koulutöiden tekemistä, mutta oma vireystila vähentää opiskelua --> ei toimita pelkästään ympäristön kannusteiden perusteella (Albert Bandura)
Mallioppiminen: oppiminen tapahtuu ympäristöä havainnoimalla, ihminen luo muiden toiminnasta ja sen seurauksista muistijälkiä eli skeemoja (Albert Bandura, Bobo-nukke)
Temperamentti: ihmiselle luontainen taipumus reagoida (esim. häirittävyys voi olla toisella suuri ja vaikeuttaa opiskeluun keskittymistä)
Ajattelun kehitys: Jean Piaget: Lapsen kognitiivinen kehitys etenee tasolta toiselle, siksi oppimiseen vaikuttaa se, missä kehitysvaiheessa lapsi on (esim. abstraktit kertotaulut vaikeita nuorelle), Lev Vygotsky: sosiaalinen vuorovaikutus keskeistä oppimisessa, kielen kehitys on olennaista ajattelun kehittymiselle (esim. uuden oppiminen helpottuu kun lapsi osaa enemmän kieltä)
Kognitiivisten toimintojen kehityksen häiriöt voivat heikentää oppimista: Tarkkaavaisuushäiriöt voivat häiritä oppitunneilla keskittymistä, Lukemisvaikeudet vaikeuttavat opittavan materiaalin sisäistämistä ja tuottamista
Neuropsykiatriset häiriöt vaikeuttavat oppimista: ADHD vaikeuttaa tarkkaavaisuuden ylläpitämistä ja työmuistin toimintaa (olennaisia oppimisessa), Aspergerin oireyhtymä voi aiheuttaa vaikeuksia muistissa tai keskittymisen kohdentamisessa, myös esim. hippokampukseen kohdistunut aivovaurio vaikeuttaa työmuistin toimintaa