Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perusasiat - Coggle Diagram
Perusasiat
Oikeussääntöjen hierarkia
Hierarkia ideaalimallina
Valtiosääntöoikeudessa keskeisenä oppirakennelmana
oppi oikeussääntöjen hierarkiasta
Oikeussäännöt asetetaan keskinäistä arvojärjestystä kuvastavalle portaikolle
Perustuslailla korkein asema
Opin päätehtävät
Pelastaa suvereenisuusperiaatteen edellyttämä oikeusjärjestyksen ykseys
Teoreettisen perusteen luominen perustuslain määräävälle asemalle koko oikeusjärjestyksen ja kaiken julkisen toiminnan piirissä
Tehtäviä myös demokratiaperiaatteen ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseksi
Hierarkia säätämistilanteessa
Lähtökohta: Oikeussääntöjä asetettaessa yleisenä lähtökohtana, että myöhemmin säädetyllä lailla syrjäytetään aikaisemmin säädetty laki (lex posterior degorat legi priori)
Oikeussääntöjä voidaan derogoida vaihtelevilla tavoilla
kumoamalla säädös, johon se sisältyy
Kumoaminen toteutetaan nimenomaisella säännöksellä, jossa kumottava säädös/säädöksen kohta mainitaan (”tällä lailla kumotaan xyz-laki/xyz-lain n-pykälä”) tai johon sisältyy yleisluontoisempi sääntely (”tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset”).
muuttamalla tällaista säädöstä suoraan tai välillisesti.
Muuttaminenkin voi olla nimenomaista : vanha oikeussääntö korvataan uudella (”eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan xyz-lain n-pykälä näin kuuluvaksi”)
Välillisesti: muutos, kuten yleisluontoisen kumoamissäännöksenkin vaikutus, todennetaan usein vasta soveltamistilanteessa. Jos aiempi säädös (siihen sisältyvä oikeussääntö) on ristiriidassa myöhemmän kanssa, tuomioistuin toteaa, että sen on sovellettava myöhempää säädöstä, koska tämä on muuttanut aikaisempaa säädöstä (usein tuomioistuin näiden suhdetta toteamatta vain soveltaa myöhempää).
Ylemmän lain periaate, lex superior derogat legi inferiori eli hierarkkisesti ylempi laki syrjäyttää hierarkkisesti alemman lain.
Esim. perustuslakia ei voi muuttaa tavallisella lailla, koska perustuslain säätämisjärjestys on toinen kuin yleinen lainsäätämisjärjestys. Lex posterior -periaate ei säätämisvaiheessa päde perustuslain ja myöhemmän lain suhteeseen. Perustuslakia muutetaan ensi sijassa toisella perustuslailla.
muutetaan epäsuorasti myös poikkeuslailla , joka hyväksytään perustuslainsäätämisjärjestyksessä tai suvereenisuutta rajoittavalla tavallisella lailla, joka hyväksytään 2/3-enemmistöllä.
Pääsääntönä on, että tavallista lakia muutetaan toisella lailla.
sitä voidaan suoraan muuttaa myös perustuslailla: kun perustuslainsäätäjällä on tavallisen lain tuottamiskompetenssi ja valta säätää ne ehdot, jotka määräävät minkä sisällön tavallinen laki saa, perustuslainsäätäjä voi suoraankin puuttua tavallisen lain sisältöön.
Asetukset
Perustuslaissa ei ole säännöksiä asetusten keskinäisestä hierarkiasta
Hierarkia soveltamistilanteissa
Jos samaan tapaukseen näyttää soveltuvan kaksi säännöstä jotka keskenään ristiriidassa ja hierarkiassa samalla asteella
Ohjaus lex posterior periaatteesta: kumpi on tullut myöhemmin voimaan
Lex posterior periaatteen voi sivuuttaa lex specialis periaate: myöhemmän, mutta kattavuudeltaan ja sanalliselta ilmaisultaan yleisluontoisen säännöksen sijasta on sovellettavaksi valittava tätä aikaisempi, tietynlaista erityistilannetta nimenomaisesti ja selvästi tarkoittava säännös.
Tulkinnan ensisijaisena lähtökohtana lainsäätäjän tarkoitus
myöhemmän lain säätäjä ei ole tarkoittanut vanhemman erityissäännöksen kumoamista
Lex superior
lex posterior -periaatteen sivuuttaa lex superior -periaate: tuomioistuimen on tiettyjen ehtojen toteutuessa annettava soveltamistilanteessa etusija eduskuntalakiin sisältyvän oikeussäännön sijasta sitä aikaisemmin annetun perustuslain (eli hierarkkisesti korkeamman lain) säännökselle.
Perustuslain tehtävät ja tulkinta tulkinta
Perustuslain tehtävät
Valtion orgaaninen perusta
Järjestää valtioorgaanit
Perustaa valtio-orgaanien toimivallan
Määrää millaisessa menettelyssä valtio-orgaanien toimivaltaa käytetään
Perustuslaki rajoitusten järjestelmänä, lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan rajoittajana
Oppi oikeusjärjestyksen ykseydestä ja oikeussääntöjen hierarkiasta
Opin mukaan perustuslailla määräävä asema koko oikeusjärjestyksen ja kaiken julkisen toiminnan piirissä.
Perustuslaki on normatiivinen oikeudellinen asiakirja, oikeusjärjestykseen kuuluva säädös
Perustuslain säätämisellä asetetaan normeja
PL suuntautuu siihen, miten pitää olla, ei siihen miten asiat ovat.
Perustuslaki antaa lainsäädäntötoimivallan käytölle menettely- ja sisältökehyksen
Perustuslain lakiviittausjärjestelmä
Perusoikeuksien lakiviittausjärjestelmä
Perusoikeuksiessäännösten rajoituslausekkeiden järjestelmä
Kvalifioidut lakivaraukset
Sääntelyvraukset
lakiviittaulset
Perustuslain muiden osien lakiviittausjärjestelmä
lakiviittauksen tarkoituksena voi olla:
asian pidättäminen lain alaan
lainsäätäjän valtuuttaminen pääsäännöstä poikkeamiseen
poikkeamisvaltuutuksen rajoittaminen
toimeksiannon osoittaminen lainsäätäjälle.
Perustuslain tulkinta
Pohjoismaisesta demokratia käsityksestä ja kansanvallan ideasta voi johtaa seuraavan säännön: mitä lähempänä jokin aineisto on eduskunnan päätöksentekoa, sitä vahvempi asema sillä pitää olla lainsäätäjän tarkoituksen tulkkina
-->valiokuntien tuottamat asiakirjat (mietinnöt, lausunnot) ovat yleensä arvokkain aineisto, mikäli niissä kosketellaan tulkinnanvaraiseksi osoittautunutta ongelmaa.
Perustuslain tarkoitusta haetaan lainvalmisteluinformaatiosta (esityöt)
Lainvalmisteluinformaatio laajassa mielessä sisältää
perustuslain varsinaiset esityöt (lainvalmistelussa syntyneet asiakirjat)
eduskunta-aineisto (perustuslakia koskevan esityksen eduskuntakäsittelyssä syntyneet asiakirjat)
eduskunnan perustuslakivaliokunta on koko julkisessa koneistossa perustuslain auktoritatiivisin tulkitsija.
Perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja valtionorgaanien käytännöstä on kertynyt runsaassa kymmenessä vuodessa esitöitä täydentävää aineistoa perustuslain tulkinnan pohjaksi.
Valtiosäännön perusperiaatteet
Mitä ovat
Perustuslain 1 luku
Näillä periaatteilla selkeä institutionaalinen oikeuslähdeperusta: kaikilla luvun 1 säännöksillä on yli sen mitä muualla perustuslaissa säädetään, jokin erillinen oikeusvaikutus
Yleisesti voidaan todeta, että perusperiaatteet saavat sisältönsä paitsi perustuslainsäätäjän perustuslain 1 luvun periaatesäännöksiin kirjoittamista tavoitteista myös näitä periaatteita konkretisoivista perustuslain muiden lukujen yksityiskohtaisista säännöksistä.
Tulkintatilanteissa erilaisia oikeudellisia tehtäviä
Täydentää normin tapaan perustuslakitekstissä (organisaatio- ja perusoikeusnormeissa) olevia aukkoja,
Sisältyy edellytys että perusperiaatteella on itsenäistä oikeusvaikutusta
Toimia perusoikeussäännösten tapaan tulkintaperusteina sovellettaessa perustuslain muita säännöksiä tai näitä alemmanasteisia säännöksiä
Ilmaista valtion yleisiä tavoitteita
Vaikka perusperiaatteiden sisältämiä perusratkaisuja ei sovellettaisi suoraan, ne ovat hyödynnettävissä esimerkiksi silloin, kun tulkintatilanteessa on valittava kahden tai useamman sinänsä lainmukaisen vaihtoehdon kesken. tulkintatoiminnan kautta perusperiaatteet voivat heijastua soveltamistapausta laajemmin valtiosääntöön ja itse asiassa koko oikeusjärjestykseen. niillä on yhtenäisyyttä lisäävä vaikutus.
Yksittäiset perusperiaatteet
Valtion suvereenisuus
Yleinen taso
PL 1.1§ Suomi on täysivaltainen tasavalta
Sisäinen suvereenisuus
Ulkoinen suvereenisuus
Kansainvälisyysperiaate
PL 1.3§ : Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi
Tehtävät:
ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamisen ja yhteiskunnan kehittämisen.
Kansansuvereenisuus, edustuksellinen demokratia
PL 2§ ”valtiovalta suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."
Edustusperiaate: Kansa valitsee itselleen edustajia käyttämään valtaa puolestaan
--> Kansansuvereenisuusperiaate muuntuu välillisen eli edustuksellisen demokratian periaatteeksi
Periaate takaa osallistua vaaleihin ja asettua ehdokkaaksi
Valittujen edustajoen toimikauden määräaikaisuus
Unionijäsenyys perusratkaisuna
PL 1.3§ Suomi on Eu:n jäsen
Kansalaiset valtiokansana
PL 5 § ja Pl 14.1 § yhdessä
PL 5 § Miten voi saada suomen kansalaisuuden & kansalaisuudesta vapautumisen edellytykset
Pl 14.1 § Vaalioikeus valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä vain kansalaisilla
"Kansa" ja ei-kansalaiset
1995 perusoikeusuudistus
perusoikeudet ulotettiin eräin poikkeuksien koskemaan kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia ihmisiä eli myös ulkomaalaisia.
= Poliittiseen osallistumiseen kuuluva sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus taattiin rajoituksetta kaikille. Huom ei vaalioikeus!
Suomen kansalainen automaattisesti myös Eu:n kansalainen
Valtion alueen jakamattomuus
PL 4§ Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voi muuttaa ilman eduskunnan suostumusta
Yhteys suvereenisuuteen
Valtakunnan rajat määräytyvät pääasiassa kv yleissopimusten ja kahdenvälisten sopimusten mukaan
--> Jos kansainvälinen velvoite koskee valtakunnan alueen vähentämistä tai lisäämistä, velvoite voidaan hyväksyä eduskunnassa kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä
Yhtenäisvaltiollisuus
Suomi on yhtenäisvaltio
Kaikki lainkäyttöelimet kuuluvat tuomioistuin organisaatioon
Liberaalinen periaate, sosiaalinen periaate
PL 1.2§ ” valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”
Ihmisarvon loukkaamattomuus
PL 1.2 § turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden
Kaksi erillistä tulkintalinjaa
Tasavaltaisuus
Tasavalta on valtiomuoto joka ei ole monarkkinen. tasavaltaisuuteen sisältyy ajatus siitä, että ihmiset ovat yhdenvertaisia osallistuessaan kansalaisina julkisen vallan käyttöön.
Eduskunnan ensisijaisuus
PL 2 § vahvistaa eduskunnan aseman ylimpänä valtionelimenä. Muut valtioelimet kuin eduskunta mainitaan vasta jäljempänä tulevassa 3 §:ssä.
Parlamentarismi
PL 3.2 § Valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta
Oikeusvaltioperiaate, perustuslaillisuus
PL 2.3 § ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
Laki sanan käyttö kahdessa eri merkityksessä
Eduskuntalakia
Lain samaistaminen eduskuntalakiin kytkee oikeusvaltioperiaatteeseen kansansuvereenisuuden, edustuksellisen demokratian ja eduskunnan ensisijaisuuden periaatteet
ihmiset ovat laajasti ottaen sekä vallankäytön subjekteja että objekteja
Lakia yleensä
Viittaa koko oikeusjärjestykseen
lain merkitys ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttajana
Julkisen vallan käyttö vs. julkinen toiminta
Ajatus yhteiskunnan ja valtion muodollinen perusta on laissa
Julkisen vallan käyttäjällä tulee aina olla eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste
Valtion perustehtävien erottelu, tuomioistuinten riippumattomuus
PL 3.3. Varaa lainkäyttötehtävän vain tuomioistuimeksi järjestetyille julkisille toimielimille
Erottelu
Vieroksunta lainkäytön liialliseen keskittämiseen
Tekniset ja työnjaolliset syyt
Oikeudenkäynti menettelyn ja lainsäädäntömenettelyn eroavaisuudet
Riippumattomuus
Yksittäistapauksellinen
Rakenteellinen