Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LAPSUUDEN PSYKOSOSIAALINEN KEHITYS - Coggle Diagram
LAPSUUDEN PSYKOSOSIAALINEN KEHITYS
MINUUDEN JA MINÄKÄSITYKSEN KEHITYS
minuus = ihmisen tietoisuus ja käsitys omasta itsestä. Sisältää kokemuksen itsestä, tintemuksen itsestä omana yksilöllisenä henkilönä ja skeema siitä kuka on = minäkäsitys
muodostuu, kehittyy ja muokkaantuu elämän aikana
sisältää myös itsetunnon = käsitys omasta arvosta ja kyvykkyydestä
itsetunnon kehittymisessä tärkeä lapsi-vanhempi-suhde
tärkeää, että voi näyttää kielteisetkin tunteet ja silti kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty ==> varmuus siitä, että hyväksytään huonoinakin hetkinä
jo 5-vuoitailla melko selkeä
leikki-ikäisen itsetunto korkea ja yliarvioi omat kykynsä
tärkeää, jotta lapsi uskaltaa ennakkoluulottomasti tarttua uusiin haasteisiin
ensimmäisenä kehittyy itsetajunta = kokemus siitä, että hän on se, joka on omassa kehossaan sekä tuntee ja toimii
peilitesti
kehityksessä keskeistä vuorovaikutus vanhempien ja ympäristön kanssa
kokemusten kautta oppii, että kykenee itse vaikuttamaan asioihin ja ihmisiin ja että ihmiset reagoivat omaan toimintaan
myös tunteiden yhteensovittaminen tärkeää
Minäkäsitys = skeema siitä kuka itse on
muodostuu vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa
kehityksen alussa kuvailu yksinkertaista ja konkreettista vasta myöhemmin opitaan tarkastelemaan itseä ja muita esim. arvojen, motiivien ja tunteiden kautta
minäkäsityksen monipuolistumisen mahdollistaa ajattelun taitojen ja muistin kehitys
pitkäkestoisen muistin kehittyminen mahdollistaa tarkempien muistojen luomisen ja itsensä tarkastelun menneisyyden ja nykyhewtken kautta ==> omaelämänkerrallinen muisti
eriksonin psykososiaalisen kehtiyksen teorian kriisit lapsuudessa:
itsenäisyyden ja epäilyn kriisi
aloitteellisuuden ja syyllisyyden kriisi
sosiaalinen vertailu
lapsi alkaa noin 4-5-vuoden iässä havaita eroa itsensä ja vertaisdtensa välillä
muodostuu käsitys omista kyvyistä
LEIKKI
tärkeä osa vuorovaikutustaitojen kehittymistä
vertaisten kanssa käyty leikki kehittää mm. muiden tunteiden huomioimista
eri esim. roolileikeissa opetellaan sosiaalista kanssakäymistä
leikin eri vaiheet
yksin leikkiä (1-3v), jossa ei huomioi muita
sivustakatsova leikkiä (2-4v) , jossa tarkkailee muita, mutta ei osallistu itse
rinnakkaisleikkiä (2.4v), missä lapsi leikkii samoilla leluilla ja samalla tavoin, mutta ei kuitenkaan yhdessä
assosiatiivinen leikki (3-4v) lapset ovat vuorovaikutuksessa, vaihtelevat leluja ja seuraavat toisiaan, mutta eivät täysin leiki yhdessä
yhteistoiminnallinenl leikki (4-6v) leikkivät yhdessä noudattaen sääntöjä, luoden tarinoita ja esittäen draamoja
kulttuurisia eroja siinä missä ikävaiheessa lapsen odotetaan leikkivän mitäkin leikkejä
leikit kehittävät myös itsetuntemusta
lapsella mahdollisuus kokeilla eri rooleja ja näin selvitellä miltä tuntuu toimia eritavoilla ja ottaa erilaisia rooleja ja tunnetiloja
mielikuvitusysätävt yleisiä leikki-iässä ja vielä myöhemminkin kouluiässä
tutkimuksissa nämä lapset havaittu vähemmän ujoiksi ja sosiaalisemmiksi kuin vertaisensa ja sisäistäneet mielenteorian aikaisemmin
mielikuvitusysätävt voivat tarjota lohtua ja turvaa vaikeissa ja pelottavissa tilanteissa
SUKUPUOLI-IDENTITEETIN KEHITTYMINEN
Jo hyvin pienetkin lapset usein samaistuvat tiettyyn sukupuoleen
sukupuoli-identiteetin syntyyn vaikuttavia tekijöitä
ympäristön asenteet
sukupuoliroolit = ympäristön ja kulttuurin luoma oletus niistä ominaisuuksista, joita sukupuolen edustajalla oletetaan olevan
se kuinka vahvasti ympäristö ohjaa tytöille tai pojille suunnattujen asioiden pariin vaikuttaa siihen kuinka voimakkaasti lapsi omaksuu sukupuoliroolit
sosiaalinen ympäristö ja kulttuuri
vaikuttavat siihen miten lapset alkavat suhtautua sukupuoleen
jo pikkulapsilla taipumusta valikoida toimiaan sen mukaan katsooko niiden olevan sopivia omaan sukupuoleensa
osa minäkäsitystä
ITSESÄÄTELYN KEHITTYMINEN
itsesäätely = psyykkiset toiminnot, joiden avulla yksilö säätelee omaa käytöstään ja tunteitaan
käyttäytymisen säätely
oman käytöksen ja toiminnan kontrollointi
vaatii harjoittelua
ympäristön ja vanhempien ohjeiden noudattaminen onnistuu pikkuhiljaa
vanhempien asettamat rajat auttavat itsesäätelyn kehtitymisessä
pettymysten kautta lapsi oppii tärkeää pettymyksen sietokykyä
tärkeä oppia että kaikki halut eivät aina toteudu
tunteiden säätely
tunnereaktioiden ja ulospäin näkyvien tunneilmausten säätely
auttaa yksilä toimimaan tulevaa, ei vain nykyhetkeä silmällä pitäen
temperamentti määrittää varhaisia eroja
äidin sensitiivisyys ja hyvä vuorovaikutus edistävät itsesäätelytaitojen kehittymistä
biologiset tekijät vaikuttavat esim. hermoston toiminnan erityispiirteistä johtuvat ADD ja ADHD
aivot ja itsesäätely
aivojen kypsyminen mahdollistaa itsesäätelyn kehittymisen ja harjoittelun
tärkeitä aivoalueita
limbinen järjestelmä
tunnereaktiot
etuotsalohko
suunnitelmallisuus ja tisehillintä
TUNTEIDEN SÄÄTELY JA TUNNISTAMINEN
itsesäätelyä, jonka avulla säätelee tunnereaktioita ja tunteiden näyttämistä ulospäin
tunteita ei voi hallita täysin, mutta niiden ilmaisua voi oppia säätelemään ja tunteita lievittämään tai voimistamaan
ensin oppii vaihtoehtoisia ulkoisia strategoita tunteiden säätelyyn
esim. vanhemmille kertominen ikävästä tilanteesa
tunteiden sanallistaminen tärkeää
kulttuurierot vaikuttavat siihen mitä tunteita opitaan säätelemään enemmän
tunteiden tunnistaminen = sekä omien että toisten tunteiden hahmottamista ja huomioon ottamista
jo pienenstä vauvasta alkaen lapset peilaavat toisten tunteita, mikä auttaa omien tunnetilojen ymmärtämisessä ja maailmaan hahmottamisessa
peilisolut = hermosoluja, joiden aktiivisuus on samankaltiasta, silloin kun yksilö tekee jotakin toimintaa ja silloin kun havainnoi jonkin yksilön samanlaista toimintaa.
tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen edellyttää mentalisaation kehittymistä, jitta lapsen on mahdollista ymmärtää oman ja toisten mielten olemassaolo
sosiaalinen vuorovaikutus edistää tunteiden tunnistamisen oppimista ja tunteiden tunnistaminen taas edistää sosiaalistavuorovaikutusta