Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Jean Piaget: kognitiivisen kehityksen teoria - Coggle Diagram
Jean Piaget: kognitiivisen kehityksen teoria
SENSOMOTORINEN kehitysvaihe (0-2v)
Ensimmäisessä vaiheessa lapset oppivat yhdistämään aistein saavutettua tietoa motorisiin liikkeisiinsä
vauva tarvitsee käden ja silmän yhteistyötä oppiakseen viemään kiinnostavat esineet suuhun maisteltavaksi
tärkeä varhainen kognitiivinen saavutus on
objektipysyvyys
oivallus esineiden eli objektien ja ihmisten olemassaolon jatkuvuudesta, vaikka niitä ei parhaallaan voisi nähdä tai kuulla
uudempi tutkimus on osoittanut objektipysyvyyden kehittyvän jo
2-3 kk iässä
(varmaa on, että
vuoden ikää
lähestyvät vauvat ymmärtävät aikuisen olevan olemassa, vaikka tämä on piiloutunut verhon taakse)
muisti ja kieli ovat tässä kehitysvaiheessa vielä alkeellisia
muisti on paljolti tiedostamatonta: vauva reagoi tiettyihin ärsykkeisiin opitulla tavalla, vaikka ei tietoisesti muistaisikaan mitään kokeneensa
Symbolifunktio
on kyky ymmärtää kulttuurin mukaisesti merkkejä eli symboleita, kuten sanoja ja kuvia
vuoden ikäiset ovat aktiivisia
viivästetyssä jäljittelyssä
he toistavat jotakin toimintaa jopa monta päivää toiminnan näkemisen jälkeen
Piaget uskoi viivästetyn jäljittelyn olevan mahdollista 1,5-2-vuotiaana --> uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet sitä olevan jo
puolivuotiaillakin
Tietoisuus itsestä tarkentuu n. 1,5-vuotiaana
Tämän todisti klassinen koe, jossa vauvan nenään sipaistaan huomaamattomasti punainen täplä ja sitten seurataan, miten lapsi käyttäytyy peilin edessä
alle vuoden ikäiset vauvat
koskettavat peilikuvaansa olettaen, että peilissä näkyy toinen lapsi
Keskimäärin
1,5-vuotiaat lapset
ymmärtävät näkyvänsä itse peilissä ja koettavat täplää omassa nenässään
tuttujen erottaminen vieraista puolen vuoden iässä
ESIOPERATIONAALINEN VAIHE (2-7v)
Leikki-ikäisten vaihe: Piaget uskoi, että alle kouluikäiset lapset eivät pysty tiedon operointiin eli tiedon loogiseen, mielensisäiseen käsittelyyn (ajattelu vielä hyvin konkreettista)
Vaiheen aikana lapset kehittyvät
symbolisessa
ajattelussa
oppivat käyttämään kieltä yhä taitavammin ja hyödyntämään esineitä mielikuvitusleikeissä
Egosentrinen ajattelu
itsekeskeinen ajattelu; tapa ajatella asioita vain omalta kannalta (kuu seuraa minua)
Pienen lapsen maailmassa ainoastaan hänen ympärillään näkyvä todellisuus jatkaa kulkuaan ja muut paikat ja ihmiset odottavat paikallaan, kunnes lapsi taas saapuu heidän luokseen
toisen ihmisen asemaan on hankala asettua
Asioiden
pysyvyyden ilmiö
ei ole vielä leikki-ikäisen hallinnassa
Piaget havainnollisti tämän klassisella vesilasikokeellaan
lapsi saa aluksi todeta kahdessa samanlaisessa lasissa olevan saman määrän vettä --> lapsen nähden kaadetaan vesi yhdestä lasista kapeampaan ja korkeampaan lasiin --> lapsen tehtävä on kertoa, kummassa lasissa on enemmän vettä --> esioperationaalisessa vaiheessa oleva lapsi ei ymmärrä veden määrän pysyneen samana
animismi (elottomat esineet kuvitellaan elollisiksi)
KONKREETTISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE (7-11v)
lapset kykenevät tällöin loogiseen päättelyyn, mutta tätä taitoa sovelletaan lähinnä
konkreettisiin
eli näkyviin tai käsin kosketeltaviin tehtäviin
kouluikäiset suoriutuvat pysyvyyden käsitettä mittaavasta vesilasikokeesta
Piaget'n mukaan
abstrakti ajattelu ei koululaisilta onnistu
--> uudempi tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut tämän käsityksen
Abstraktin ajattelun taito kehittyy hurjasti kouluiässä
koululaiset osaavat jo kuitenkin käyttää abstrakteja käsitteitä: he ymmärtävät esim. ajan ilmaisuja ja oppivat katsomaan ajan kellosta
kyky luokitella
eli järjestää asioita ryhmiin tai luokkiin jonkin ominaisuuden perusteella kehittyy
helpottaa oppimista ja muistamista
syy-seuraussuhteiden
pohtiminen onnistuu yhä paremmin "jos teen näin, siitä seuraa, että"
FORMAALISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE (12V -->)
keskeistä kehittynyt kyky loogiseen päättelyyn ja abstraktien käsitteiden käyttämiseen
toisin kuin Piaget uskoi, abstrakti ajattelu ei kehity hyppäyksittäin, vaan vähitellen ja hyvin yksilöllisesti
abstraktin ja hypoteettisen päättelyn kehitys edesauttaa nuorten kriittisyyden lisääntymistä (totuttujen tapojen kyseenalaistaminen)
hypoteettinen
päättely eli kuvitteellisten tilanteiden ajatteleminen onnistuu parhaiten vasta formaalisten operaatioiden vaiheessa
deduktiivisen päättelyn kehittyminen
kykyä soveltaa yleisiä periaatteita erityistapauksiin (esim. jos tuntee tietyn sairauden tyypilliset piirteet, tämän tiedon avulla voi muodostaa diagnoosin omille oireille)
nuoremmat lapset päättelevät ensi sijassa induktiivisesti eli he vetävät johtopäätökset erityistapauksesta yleiseksi periaatteeksi
usein tyypillistä
mustavalkoisuus
eli totuuksien ehdottomuus
POSTFORMAALI AJATTELU
Piaget piti korkeimpana ajattelun tasona formaalisten operaatioiden ajattelua, joka saavutetaan yleensä nuoruudessa --> toiset tutkijat ovat muotoilleet sen jatkoksi postformaalin ajattelun
tälle tasolle yltävä ihminen osaa muotoilla uusia kysymyksiä, löytää niihin vaihtoehtoisia vastauksia sekä muodostaa niistä uudenlaisia, asiat kokoavan näkemyksen eli
synteesin
postformaali ajattelu on suhteellista eli
relatiivista
(kyseenalaistetaan niin sanotut totuudet)
omaa ajattelua arvioidaan ja sen rajoitukset huomataan -->
reflektiivisyys
kaikki eivät saavuta tätä tasoa