Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Persoonallisuus ja kehitys - Coggle Diagram
Persoonallisuus ja kehitys
Kehityspsykologia
(asiat melko järjestyksessä)
Määritelmä
(kehityspsykan yo-tehtävässä haetaan aina jotain tiettyä psykologista teoriaa tai käsitteitä)
Kehityksen
eri osa-alueet
Fyysismotorinen kehitys
(hermoston kypsyminen, kasvu, biologiset muutokset, kuten pubertiteetti tai vanheneminen sekä motoristen taitojen kehitys)
Esim. tarttuminen luo uuden pohjan havainnoinnille
Kognitiivinen kehitys
(havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu ja muistiin liittyvä kehitys)
Esim. kielen kehitys vaikuttaa tunnesäätelyn kehittymiseen
Sosioemotionaalinen kehitys
(Minuuden, tunnesäätelyn ja vuorovaikutussuhteiden kehitys)
Esim. kehitykseen kuuluva kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, kuinka paljon yksilöllä on voimavaroja tutkia maailmaa, abstraktiajattelu tärkeää identiteetin kehityksessä
Kehityspsykologian
kantavat ajatukset (3)
Perimä ja ympäristö
vaikuttavat toisiinsa (tutkittu identtisillä kaksosilla)
Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus
(passiivinen, aktiivinen, reaktiivinen)
Geenisäätely
(geeni voi olla aktiivinen eli aloittaa tietyn proteiinin tuotannon tai se voi hiljentyä, jolloin se ei vaikuta toimintaan millään lailla; vaikuttaa toiset geenit, hormonit ja ympäristö)
Kehitystä tuottavat
oppiminen ja kypsyminen
Kypsyminen
(perimän ohjaama kehitys, johon oppimisella ei voi juuri vaikuttaa; kaikilla suunnilleen sama aikataulu)
Esim. pubertiteetti
Herkkyyskaudet
Oppiminen
(kypsyminen ei riitä monien ominaisuuksien ja taitojen syntyyn. Tarvitaan kokemuksia ja sosiaalista vuorovaikutusta josta oppii)
Susilapset
(tapauksia, jossa lapsi elänyt ilman ihmiskontakteja joko eläinten parissa tai eristettynä)
Kehityksessä tapahtuu
jatkuvuutta ja epäjatkuvuutta
(
aiemmat kokemukset
vaikuttavat kehitykseen; varhaislapsuuden kokemukset tärkeimpiä)
Matteusvaikutus
(hyvät jutut kasautuvat tai huonot asiat kasautuvat)
Kehitystehtävät
(ympäristön asettamat normaaliin kehitykseen kuuluvat odotukset ja haasteet, jotka muuttuvat iän ja kypsymisen myötä)
Tyypillistä
Multifinaliteetti
(samoista lähtökohdista voi päätyä eri lopputulemiin, koska
kehityksen epäjatkuvuus
)
Ekvifinaliteetti
(eri lähtökohdista voi päätyä samanlaisiin lopputulemiin, koska ilmenee kehityksen epäjatkuvuutta)
Lapsen iän arviointi
6 kk
Motoriikka
Istuu, tarttuu
Kognitiivinen kehitys
objektipysyvyys
syntyy
Jokeltelu
Sosioemotionaalinen kehitys
Minäkokemus
syntynyt (pysyvä tunne omasta itsestä)
Sosiaalinen hymy
n. 2kk
alkaa jakaa tarkkaavaisuutta toisenn ihmisen kanssa
Temperamenttiin
pohjautuva reaktiivisuus alkaa näkyä
1 v
Motoriikka
seisoo
ottaa askelia
Kognitiivinen kehitys
ensimmäiset sanat
Sosioemotionaalinen kehitys
yksinleikki
1,5 v
Motoriikka
kiipeää, heittää ja opettelee potalle
Kognitiivinen kehitys
symbolifunktio
(sanat tarkoittavat esinettä, asiaa)
Sosioemotionaalinen kehitys
sosiaalinen mallintaminen
Minätietoisuus
n. 1,5-2v
symbolinen leikki
(skenaarioiden leikkimistä, esim päivittäiset asiat tai elokuvista jotain)
2v
Motoriikka
juoksee hyppii
käyttää lusikkaa
piirtää ympyrän
Kognitiivinen kehitys
sanoista lauseita
ja soveltaa kielioppia
mikä-kysymyksiä
elämäkertamuisti syntyy
Egosentrinen ajattelu
Egosentrinen puhe
(puhe kohdistettu itselle toiminnan ohjaamiseksi)
Sosioemotionaalinen kehitys
Tietää sukupuolensa
kutsuu itseään nimellä
reagoi vahvasti pettymyksiin (
uhmaikä
)
ylpeys ja häpeä mahdollisia
rinnakkaisleikki
3-4v
Motoriikka
Harjoittelee pyöräilyä
Leikkaa saksilla
Kognitiivinen kehitys
kertoo tarinoita
miksi-kysymyksiä
vilkas mielikuvitus
Mielenteoria
n. 4v mennessä
Sosioemotionaalinen kehitys
Kielellinen minäkäsitys
yhteisleikki
alkaa mahdollistua
alkaa osata
valehdella
ja piiloutua ja säilyttää salaisuuksia (
mielenteoria
)
5-6 v
Motoriikka
harjoittelee uintia
piirtää ihmisen n. 5 osaa
Kognitiivinen kehitys
ei ymmärrä kielikuvia
alkaa ymmärtämään
määränpysyvyyden
(vesilasikoe)
erottaa elottomat ja elolliset asiat
ajattelu yhä maagista
ei juuri enää ohjaile itseään puhumalla
Sosioemotionaalinen kehitys
ymmärtää sukupuolen pysyvän
minäkäsitys ulkoisia piirteitä
roolileikit ja sääntöleikit
itsesäätelyerot alkavat näkyä
Koulutulokas
Motoriikka
hallitsee perusliikunnan
kynäote onnistuu
käden ja silmän yhteistyö melko taitavaa
Kognitiivinen kehitys
Hallitsee
perussanaston ja kielen rakenteet
ei ymmärrä ironiaa
pystyy mielensisäiseen päättelyyn
(esim. matikka)
Abstraktiajattelu
vasta n. 11-12 v. alkaen
Sosioemotionaalinen kehitys
Minäkäsitys rakentumassa moniulotteisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi
roolinottokyky, empatia ja ryhmään sopeutuminen
mahdollista
pystyy piilottamaan tunteensa hetkellisesti
Temperamentti
(
Rothbart
; yksilöllisyyden biologinen perusta, synnynnäinen, vaikuttaa myös geenien lisäksi sikiöajan ympäristövaikutteet)
Temperamentin kolme ulottuvuutta
(Mary
Rothbart
)
Negatiivinen emotionaalisuus
eli negatiivinen reaktiivisuus
turhautuu ja helposti vihainen
pelkää (esim arkuus ja stressaantuneisuus)
tulee helposti surulliseksi
itkee pienestä
on vaikea rauhoittaa
Ulospäinsuuntautuneisuus
eli positiivinen reaktiivisuus
motorinen aktiivisuus (esim. liikkuu juosten)
hyväntuulisuus (esim. hymyilee ja nauraa paljon)
innostuu odotettavissa olevista elämyksistä
menee epäröimättä uusiin tilanteisiin
pitää vahvoista elämyksistä
Itsesäätelyvalmius
säätelee toimintaansa helposti (esim. lopettaa, jos sanotaan ei)
säätelee tarkkaavaisuutta hyvin (esim. keskittyy)
tekee tarkkoja havaintoja
saa mielihyvää rauhallisista asioista
Temperamentti ja ympäristö
Vauvojen temperamenttityylit
Helppo
(ei sinänsä helppo, mutta temperamenttipiirteet, kuten säännöllinen rytmi, nopea sopeutuvuus, positiivinen suhtautuminen ja halu lähestyä ihmisiä sekä pos. mieliala, koetaan helpoksi eri kulttuureissa)
Haastava
(tuo kasvattajalle haasteita, koska haastava temperamentti sisältää epäsäännöllistä rytmiä, hidasta sopeutumista, voimakkaita reaktioita ja helposti ärtyvää mielialaa)
Hitaasti lämpeävä
(Ilmenee laimeina reaktioina, varautuneena suhtautumisena uusiin ihmisiin ja asioihin, hitaana sopeutumisena)
Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus
(mikään temperamenttipiirre ei ole huono, mutta hyväksi ja huonoksi tekee ne sopivuus ympäristöön. Eri piirteet hyödyllisiä eri tilanteissa)
ESIM. Jos lapsi epäonnistuu jatkuvasti ympäristön odotuksiin nähden, hän alkaa herkästi kokea olevansa vääränlainen
Temperamentti näkyy puhtaimmillaan
6 kk:n
iässä. Reagointitaipumukset säilyy aikuisuuteen asti.
Kasvatuksen ja sosiaalisaation
myötä ihminen oppii
säätelemään
käyttäytymistä normien mukaiseksi
Kiintymyssuhde ja kasvatustyylit
Kiintymyssuhde
(
Bowlbyn teoria
; tunnepitoinen suhde hoitajan välillä; lapsi käyttää hoitajaa turvasatamana kun tutkii maailmaa; muodostaa sisäisiä malleja siitä, millaista apua ja tukea toisilta ihmisiltä voi odottaa; Kehittyy
3 ekan vuoden
aikana)
Tyypit
Jäsentymätön kiintymyssuhde
(ei ole muodostanut kiintymyssuhdetta; ei välttämättä erota merkityksellisiä ja ei-merkityksillisiä suhteita ja voi käyttää alkeellisia tunnesäätelyn keinoja; hyvin harvinainen ja syntyy
äärimmäisen deprivaation tai kaltoinkohtelun
seurauksena)
laiminlyövä tai pelottava hoiva
Ristiriitainen kiintymyssuhde
(hoiva on ollut arvaamattoman vaihtelee. Aikuisella esim. voi olla tunnesäätelyvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmaa; hakee turvaa muilta mutta kyvytön ottamaan sitä vastaan ja torjuu jottei pettyisi)
Näkyy epäjohdonmukaisena
epäjohdonmukainen hoiva
Välttelevä kiintymyssuhde
(Hoitaja ei ole vastannut sensitiivisesti lapsen hätään, jolloin lapsi on jäänyt usein yksin kielteisten tunteiden kanssa. Myöhemmin lapsi ei osaa ottaa vastaan lohtua ja turvaa toisilta vaan yrittää selvitä yksin)
Näkyy korostuneena itseluottamuksena ja kyvyttömyytenä turvautua toisiin ihmisiin vaikeuksissa
etäinen hoiva
Turvallinen kiintymyssuhde
(lapsi saa oikea-aikaisesti riittävää hoivaa ja kehittyy läheisiin ihmissuhteisiin kykeneväksi aikuiseksi, joka luottaa omaan arvoonsa ja toisiin ihmisiin; luo perusturvallisuuden kokemuksen)
Näkyy luottamuksena omaan arvoon ja siihen, että muilta on saatavilla apua
sensitiivinen hoiva
Vaikuttaa myöhemmin
Temperamentiltaan vaikeimmille lapsille syntyy helpommin turvaton kiintymyssuhde, jos hoitajalla ei ole voimavaroja tai sosiaalista tukea vanhemmuuteen (
Mitä pahemmat puutteet hoivassa, sitä turvattomampi kiintymyssuhde
)
Sosiaalisten taitojen kehitys
Kognitiivinen kehitys ja koulumenestys
Ystävyyssuhteiden ja parisuhteen laatuun
Mielenterveys ja kriiseistä selviämiseen (käsitys muista on myönteinen, jolloin se helpottaa avun hakemista)
Kyky luopua itsenäisestä selviämisestä vanhuudessa
Kiintymystyyli
(Kiintymysuhteen pohjalta muotoutuva suhteellisen pysyvä tapa hahmottaa itsensä ja toinen läheisissä suhteissa sekä reagoida sen mukaan
Turvallinen kiintymyssuhde -->
turvallinen
(
Myönteinen
sisäinen malli
itsestä
: olen arvokas ja
skeema toisista myönteinen
: muilta voi odottaa apua ja tukea)
Turvaton välttelevä kiintymyssuhde -->
itseriittoinen
(
skeema itsestä myönteinen
ja
skeema muista kielteinen
: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
Turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde -->
takertuva
(
skeema itsestä kielteinen
: en ole arvokas; ja
skeema muista positiivinen
: kannattaa odottaa apua ja tukea muilta)
Turvaton jäsentymätön tai ristiriitainen kiintymyssuhde -->
pelokas
(
skeema itsestä kielteinen
: en ole arvokas; ja
skeema muista kielteinen
: ei toisilta kannata odottaa apua ja tukea)
Tutkimus
(
vierastilannemenetelmä
(tutkitaan kiintymyssuhdetta vanhempaan. Tarkkaillaan miten lapsi reagoi ja hakee turvaa vanhemmastaan kun vanhempi poistuu tilasta ja kun palaa takaisin))
Kasvatustyylit
(Diana Baumrind; vaikuttaa lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen ja myös kiintymyssuhteeseen; 2 akselinen kartta, jotka ovat emotionaalinen lämpivyys ja kontrolloivuus)
Tyypit
Määräävä
(ehdottomat rajat, ei lapsen kunnioitusta)
Salliva
(ei rajoja, lapsen hemmottelua)
Laiminlyövä
(emotionaalinen viileys, etäisyys ja välinpitämättömyys)
Auktoriteettiin perustuva
(rajoja asettava mutta lasta kunnioittava ja ikäkaudelle sopivaan neuvotteluun ja perustelemiseen suostuva kasvatus; "rakkautta ja rajoja", rakkaus=huolenpito)
Kognitiivinen kehitys: ajattelu ja kieli
(Piaget, Vygotski)
Piaget
'n teoria ajattelun kehityksestä (lapsi on aktiivinen tutkija maailmassa; ajattelu kehittyy tarpeesta sovittaa skeemat todellisuutta vastaavaksi; kypsyminen ohjaa vaiheesta toiseen eli vaiheteoria;
4 vaihetta ja assimilaatio ja akkommodaatio
)
Skeemat
Assimilaatio
(olemassa olevaan skeemaan lisätään uusia yksityiskohtia)
Akkommodaatio
(olemassa olevat skeemat eivät päde, joten on luotava uusi skeema)
Vaiheet
(4+postformaali ajattelu)
Sensomotorinen vaihe
varhaislapsuus 0-2v
Lapsi tutkii maailmaa
aistien
avulla; asioiden luokittelu
kokeilemalla
; syy-seuraussuhteiden hahmottaminen kokeilemalla esim. esineiden kasaus ja kaataminen
Objektipysyvyys
(syntyy tässä vaiheessa; vauva on tietoinen esineen tai ihmisen olemassaolosta, vaikka ei näkisi sitä)
Symbolifunktio
(lapsi ymmärtää, että sanat tarkoittavat asioita tai esineitä ja osaa itse käyttää esineitä leikissä symboloimaan muuta asiaa)
Esioperationaalinen vaihe
leikki-ikä
Ajattelua ohjaa ulkoinnen toiminta eikä päätteleminen ilman havaintoa onnistu
Tyypillistä
elollistaminen
(animistisuus),
maagisuus
ja
virheelliset rinnastukset ja päätelmät
(esim. lapsi epäonnistuu vesilasikokeessa)
Egosentrinen puhe
eli itselle puhuminen muuttuu vähitellen
sosiaaliseksi puheeksi
Egosentrinen ajattelu
(ei hahmota toisten mielensisältöjen olevan erilaisia kuin omat, esim
vuorikoe
(lapsi ja nukke katsovat eri kulmista näkymää. Lapsenn egosentrisyydestä johtuen hän selittää nuken näkevän samat asiat)) väistyy n. 4 vuoden iässä
Konkreettisten operaatioiden vaihe
kouluikä
Päättelykyky muodostuu
Looginen päättely
(johdonmukaista päättelyä) ilman suoraa havaintoa onnistuu
Pysyvyyden/säilyvyyden ymmärrys
on vakiintunut (muoto ei vaikuta määrään; keksin puolittaminen, vesilasikoe (eri muotoisiin laseihin), kolikkorivin pidentäminen)
Kouluikäisellä on realistisen ajan ja välimatkojen taju ja kyky luokitella asioita ja rakentaa käsitehierarkioita ja yläkäsitteitä
Formaalien operaatioiden vaihe
nuoruus (ei ilmene kaikissa kulttuureissa jos ei ole tarpeen tai koulutusjärjestelmää)
Abstrakti ajattelu
mahdollistuu (kyky ajatella ei-havaittavia asioita, kuten teorioita)
Deduktiivinen päättely
(yleispätevästä totuudesta johdetaan yksittäisiä asioita koskevia päätelmiä)
Hypoteettinen päättely
eli oletuksilla päätteleminen onnistuu
Postformaaliajattelu
(ei kuulu teoriaan, mutta on laajennettu; koulutustason myötä kehittyvä kypsä ajattelu)
Ongelmakeskeisyys
(nnähdään asioiden monimutkaisuus)
Kriittisyys
Suhteellinen hahmottaminen
(kyky nähdä asiat eri näkökulmista)
Itsereflektiivisyys
(kyky tunnistaa oman tietämyksen epävarmuus)
Sisältä ulkoa -periaate
(ensiksi on ajattelua, sitten egosentrinen puhe ja lopuksi sosiaalista puhetta)
Lev Vytgotskin teoria ajattelun kehityksestä
(korosti
vuorovaikutusta
ja kielen merkitystä;
lähikehityksen vyöhyke ja ulkoa sisälle -periaate ja vuorovaikutuksen korostus
)
Vyöhykkeet
Nykyinen kehitystaso
(asiat jotka onnistuvat itsenäisesti)
Lähikehityksen vyöhyke
(asiat, jotka onnistuvat, kun saa apua/ohjausta; esim. vuorovaikutus, kulttuurituotteiden, kuten kirjojen, avulla)
Ajattelun kehitys ja kaikki oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä
Potentiaalinen kehitystaso
(asiat, joita ei voi vielä tällä hetkellä oppia)
Ulkoa sisälle -periaate
(aluksi puhe on
toisiin vaikuttamista
, sitten
egosentristä puhetta
oman toiminnan ohjausta itselle ja sitten mielen sisäistä puhetta eli
ajattelua
)
Kielen kehitys ja toiminnanohjaus
(käsitteet ovat ajattelun väline, muutakin ajattelua on)
Toiminnanohjaus
(tavoitteellista ja tietoista oman toiminnan säätelyä tilanteen vaatimuksen mukaan)
Kyky suunnitella ja organisoida toimintaa
Kyky kontrolloida impulsseja ja sekä kyky aloitteellisuuteen
Kielenkehitys
(läpi elämän)
Vauvaikä
Protokeskustelu
(annetaan tilaa vauvalle vastata; keskustelunomaista)
Jokeltelu
(tavusarjoja esim dädä tai mama)
Oman äidinkielen äänteiden oppiminen
(jos ei opi, äänteet "hiljenee")
n. 1v
Ensimmäiset sanat
(ymmärtäminen ennen)
1,5-2 v
Kaksi ja monisanavaihe
: ennsimmäiset lauseet
Mikä-kysymyksiä
(kyselykausi)
3-4v
toinen
kyselykausi
(
miksi-kysymyksiä
)
7-8v
Lapsi käyttää kieltä lähes aikuisen tavoin, ironia ei aina aukea
Kirjojen lukeminen
lisää sanavarastoa
Mielenteoria ja mentalisaatio, sosiaalisten taitojen ja itsesäätelyn kehitys
Mielenteoria ja mentalisaatio
Mielenteoria
(n. 3-4v; auttaa hahmottamaan, että jokaisella ihmisellä on oma mieli eli yksityinen tietoisuus; ennen ajattelu egosentristä)
Valehtelu
Monimutkaiset sosiaaliset tunteet
, kuten syyllisyys
Sally-Ann-tehtävä
(Kerrotaan tarina, että Sally-nukke laittaa marmorikuulan koriin ja lähtee pois. Sitten Ann-nukke laittaa kuulan laatikkoon. Sitten Sally tulee takaisin. Jos mielenteoria ei ole kehittynyt, lapsi sanoo, että Sally etsisi kuulaa laatikosta)
Mentalisaatio
(kyky ajatella, minkälaisia ajatuksia, tunteita ja motiiveja toisen toiminnan taustalla on)
Roolinottokyky
(kyky asettua toisen ihmisen asemaan, kertoa toisen näkökulmasta tarinoita ja ottaa huomioon yhtä aikaa useita näkökulmia)
Empatia
(kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja asettua toisen ihmisen asemaan)
Sosiaaliset taidot ja leikinkehitys
Vuorovaikutuksen
tarvittavat
taidot
koostuvat
(konkretisoituu yhteistoiminnan sujuvuutena; heikot taidot altistavat yksinäisyydelle ja kiusaamiselle;
opetellaan leikissä ja vertaissuhteissa
)
Tunnetaidot
Roolinottokyky
Itseilmaisun taito
Leikinkehitys
Alkaa yleensä
yksinleikistä
, muuttuu
rinnakkaisleikiksi
ja sen kautta
yhteisleikiksi
)
Roolileikit
ja
sääntöleikit
kehittävät eristyisesti sosiaalisia taitoja. Leikki edistää myös fyysismotorista ja kognitiivista kehitystä)
Tunne-elämän kehitys
(biologinen pohja tunteilla, mutta
tunteiden tunnistaminen ja tunnekokemuksen ja tunneilmaisun säätely kehittyvät koko elämän
; tunnekokemuksen säätely muuttuu toiminnallisesta mielen sisäiseksi leikki-iästä kouluikääm siirryttäessä; tunnesääätelyyn tulee vähitellen kyky peittää tunteita)
Tunnetaitojen kehitys
(TUNNE-ajatuskartasta
Vauva
Tunnistaminen
Mielihyvä ja mielipaha
Tunnistaa ilmeitä
Kokemuksen säätely
Pääasiassa
muiden avustuksella
(syli, rauhallinen juttelu)
Alkeellisia
omia
keinoja
(imeminen, pään pois kääntäminen
Ilmaisun säätely
Ei pysty lykkäämään tai hillitsemään
tunneilmaisua
Leikki-ikä
Tunnistaminen
Perustunteet
Sosiaalisia tunteita
(häpeä, syyllisyys, kateus)
Kokemuksen säätely
Aikuisen tuki
usein tarpeen
Pääasiassa
toiminnallista säätelyä
(siirtymäobjekti (esim. nalle, lisää turvallisuutta), syli, leikki)
Ilmaisun säätely
Pääasiassa
toiminnallinen tunneilmaisu
(riehuminen, itkeminen, nauraminen)
Kyky lykätä tai hillitä tunneilmaisua kehittyy
vähitellen
Kouluikä
Tunnistaminen
Sanavarastoon
vaikuttaa tunteiden erittelykykyyn
Kokemuksen säätely
Kyky säädellä tunnetta toiminnan ohella
mielikuvien avulla ja puhumalla
kehittyy
Kyky ennakoida tunteita kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla kehittyy
entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy entisestään
Nuoruus
Tunnistaminen
Sanavarasto
vaikuttaa tunteiden
erittelykykyyn
Otsalohkon voimakkaan kehityksen
myötä
kyky tunnistaa toisten tunteita hetkellisesti heikkenee
Kokemuksen säätely
Nuoruusiän alussa
voimakkaita
tunnemyrskyjä
Kypsymättömien defenssien
käyttö tavallista
Kyky eritellä tunteita monipuolisesti
ja
säädellä tunnekokemusta sen kautta kehittyy
Ilmaisun säätely
Kyky ilmaista
sanoilla
kehittyy entisestään
Kyky hallita omia tunneilmaisuja kehittyy
entisestään
Itsesäätelyn kehitys
(lapsi tarvitsee aikuisen tukea omaan itsesäätelyyn) (
vaahtokarkkikoe
(osaako vastustaa vaahtokarkin syömistä kun on luvattu palkinto itsehillinnästä))
Toiminnanohjaus
Työmuisti
Kyky
jäsentää tilanteita
Aloitteellisuus
kyky suunnitella ja toimia sen mukaan
kyky muuttaa toimintaa tarvittaessa
itsekontrolli
: kyky ehkäistä häiritseviä impulsseja (inhibitio)
Metakognitio
Tieto
omista kognitioista
Kyky ohjata
omaa kognitiivista toimintaa
Tunnesäätely
kyky
vahvistaa tunteita
kyky vaikuttaa
tunnekokemukseen
kyky vaikuttaa
tunteiden ilmaisuun
Motivaation säätely
Kyky
rakentaa motivaatiota
kyky käyttää
tahdonvoimaa
Mallioppiminen
(sosiokognitiivinen teoria; Albert
Bandura
;
Bobo nukke -koe
(tutkittiin lisääkö aggressiivinen käyttäytymisen näkeminen aggressiivista käytöstä koetilanteessa))
Minuuden kehitys
Minäkokemus ja varhainen vuorovaikutus
Minäkokemus
(Sisäinen kokemus omasta itsestä erillisenä persoonana)
Erillisyys
Toimijuus
(kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä ja itseennsä=
aktiivinen toimija
)
Alustava kehonkuva
eli oman keohn rajojen hahmottaminen
Varhainen vuorovaikutus
Sosiaalinen hymy
(n. 2 kk; osaa tarkoituksella hymyillä tutuille ihmisille ja ilmaisee hymynsä avulla haluavansa olla vuorovaikutuksen parissa+
katseen kohdistaminen
)
Tunteiden yhteensoinnuttaminen
(olennainen minäkokemuksen syntymiselle; hoivaaja tunnistaa vauvan tunteet ja on niissä mukana voimistaen tai rauhoitellen)
Välillä syntyy tilanteita, joissa vanhempi ja lapsi
eivät tavoita toisten kokemusmaailmoja, jolloin lapsi tulee tietoisemmaksi omasta erillisyydestään
ja näin auttaa minäkokemuksen syntyyn
Hyvä tunteiden yhteensoinnuttaminen
tukee mentalisaation kehittymistä
Still face -koe
(normaali vuorovaikutus, sitten vanhempi muuttuu reagoimattomaksi ja ilmeettömäksi, lapsi yrittää toistuvasti palauttaa vuorovaikutuksen. Kun yritykset epäonnistuvat lapsi ahdistuu ja vetäytyy vuorovaikutuksesta kääntäen pään muualle)
Sosiaalinen mallintaminen
(jos uusi tilanne luo hämmennystä, vauva seuraa lähipiirin reaktioita ja ottaa mallia)
Minätietoisuus
(n. 1-1,5 v; tulee tietoiseksi itsestään eli minätietoisuus syntyy, tutkittu usein peilikokeella-> puhdistaako täplän kasvoista itsestä vai peilistä)
Uhmaikä
(n. 2v; ajanjakso, jolloin harjoittelee erityisesti oman tahdon käyttöä)
Minäkäsitys ja itsetunto
Itsetunto
(tunne omasta arvosta ja kyvykkyydestä; syntyy vuorovaikutuksesta)
Annettu itsetunto
(perustunne omasta arvosta; onko muut kiinnostunut lapsesta; kokemus omasta arvokkuudesta, syntyy siitä, vastataanko lapsen tarpeisiin ja nautitaanko hänen seurasta)
Suoritusitsetunto
(palautteesta ja yksilölle asetetut odotukset muokkavat omaa arviota riittävyydestä; itseluottamus; kokonaisvaltainen kokemus itseluottamuksesta)
Pystyvyysuskomukset
(yksilön käsitys, millaiset mahdollisuudet on suoriutua jostakin tehtävästä; vaihtelevat asiasta toiseen; vaikuttaa motivaatioon ja ovat osa toiminta ja tulkintatyylejä)
Itsemyötätunto
(tärkeä itsetunnon rinnalla; kyky suhtautua lempeästi itseensä ja nähdä epäonnistumiset yleisinhimillisinä)
Minäkäsitys
(n. 3-4 v; sisältää käsityksen omasta ulkonäöstä, sukupuolesta, osaamisesta, toiveista ja tavoitteista; kehittyy koko ajan; oppimiskokemukset ja vertaissuhteista saatu palaute muovaavat minäkäsitystä)
Realistinen minäkäsitys
(kouluikäinen; perustuu yksilön todellisiin havaintoihin itsestä)
Ihanneminäkäsitys
(realistisen minäkäsityksen rinnalle; tavoite, millainen haluaisi olla)
Normatiivinen minäkäsitys
(vielä rinnalle; käsitys siitä, minkälainen hänen yksilön pitäisi muiden mielestä olla
Identiteetti
(henkilökohtainen + sosiaaliset identiteetit)
Identiteetti
(kokonaiskäsitys ihmisestä; kuka hän on, mitä arvostaa, mitä haluaa elämältä ja mihin hän kokee kuuluvansa)
Nuoruus
(kehonkuva muuttuu ja kokemusmaailma laajenee, joka pakottaa jäsentämään uudella tavalla, kuka ja mitä oikein on--> mahdollista abstrakti ilmaisu)
Henkilökohtainen identiteetti
(vastaus kysymykseen kuka ja millainen on; voi koostua luonteenpiirteistä, taidoista ja vahvuuksista ja arvoista; pysyvämpi kuin minäkäsitys ja sisältää vain tärkeimmät asiat)
Sosiaalinen identiteetti
(hmisen taipumus määritellä itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta;
mihin ryhmiin ja yhteisöihin kokee kuuluvansa
, esim. perheroolit, ammatti, sukupuoli)
Tyypillistä, että ne
vaimenevat ja korostuvat tilanteen mukaan
Kulttuuri-identiteetti
(tunne kuulumisesta ryhmään, joka
käyttäytyy samalla tavoin, puhuu samaa kieltä ja maailmankatsomus perustuu samoille arvoille ja menneisyydelle ja perinteille
)
Identiteetin rakentaminen
(James
Marcia, identiteettikriisi: etsintä ja sitoutuminen
, etsinnän ja sitoutumisen kautta löytyy aito identiteetti; valtaosa nuorille kehittyy identiteetti hiljattain, ei suurta kriisiä; voi joutua rakentamaan uudestaan, jos jokin tapahtuma saa aikuuisen epätasapainoon)
Saavutettu identiteetti
(
sitoitunut ja etsinyt
; vaihtoehtojen kautta kehittynyt melko pysyvä käsitys itsestä, omasta katsomuksesta ja paikasta maailmassa)
Etsijän identiteetti
(
ei sitoutunut, etsii
; identiteettikriisi meneillään ilman sitoutumista)
Lainattu identiteetti
(
ei etsintää, sitoutunut
; usein omaksuttu vanhemmilta tai esikuvilta)
Epäselvä identiteetti
(
ei etsintää, ei sitoutumista
; etsintä jäänyt kesken, ei kiinnosta tai siihen ei kyetä)
Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen identiteetti
Sukupuoli-identiteetti
(yksilön kokemus ja tietoisuus omasta sukupuolesta; vaikuttaa biologiset tekijät, opitut normit ja ihanteet)
Useimmat
2-vuotiaat ymmärtävät
olevansa tyttöjä tai poikia; vähitellen ymmärrys vakiintuu
Pubertiteettimuutosten
aikaan kokemus jäsentyy tai saattaa olla muutoksessa
Sukupuoliroolit
(yhteiskunnan asettamat odotukset eri sukupuolille)
Seksuaalinen identiteetti
(kokemus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja omasta itsestä seksuaalisena toimijana; syntyy nuoruudessa sukupuoli-identiteetin jatkoksi)
Elämänkulku ja kehityksen jatkuvuus ja kasautuvuus
Psykososiaalisen kehityksen kriiseistä (Erik. H. Eriksonin teoria; ihminen käy läpi 8 psykososiaalista kehityskriisiä, joiden ratkaiseminen vie kehitystä eteenpäin;
pidetään vanhentuneena
)
Elämänkulku
Yksilölliset kehityspolut
(viittaa
multi- ja ekvifinaliteetin ideaan
: samoista lähtökohdita eri lopputulos ja toisaalta eri lähtökohdista samaan lopputulokseen)
Jatkuvuus ja kasautuvuus
(aiempi kehitys ennnustaa tulevaa; esim kiintymystyyli)
Epäjatkuvuus
(kehityksen suunta voi muuttua; esim. kokemukset)
Kehitystehtävät
(ympäristön asettamat normaaliin kehitykseen kuuluvat odotukset ja haasteet, jotka muuttuvat sekä biologisen kypsymisen että iän myötä)
Kulttuurisidonnaisia
, koska biologinen kehitys melko samantahtista, mutta
suhtautuminen niihin vaihtelee
Kehityspsykologian
tutkimus
(usein kuvailevaa)
Poikittaistutkimus
(tietoa kerätään otoksesta yhden tutkimuskerran aikana; voidaan kuvailla jonkin asian vallitsevuutta tai vertailla eri-ikäisiä keskenään)
Pitkittäistutkimus
(tietoa kerätään samoilta ihmisiltä useinna eri ajankohtina; selvitetään korrelaatioita, millaiset tekijät voisivat ennnustaa myöhempää kehitystä ja olla riski- tai suojatekijöitä)
Kohortti
(ikäryhmä, johon kuuluvat samoina vuosina syntyneet ihmiset. NIillä on samoja ulkoisia tapahtumia eli esim. sota, älypuhelimet)
Vaikuttaa tutkimukseen:
kohorttivaikutus
(jos vain tietyn ikäisiä, tutkimustulokset voivat olla vääristyneitä)
Adoptiotutkimus
(muistuttaako biologisia vanhempia vai adoptiovanhempia)
Perimän ja ympäristön vaikutus kehityksessä
Kaksostutkimus
(tutkii erityisesti identtisiä kaksosia, joiden perimä on käytännössä sama ja ympäristökin on jaettu synntymästä asti)
Observointi
(eli havainnointia tarvitaan erityisesti vauvojen ja pientenn lastenn tutkimisessa, koska he eivät kykenne ilmaisemaan ajatuksia kovinn monipuolisesti;
ulkoinen käyttäytyminen
esim. tarttumista, ilmettä jne; kohde myös voi olla vuorovaikutus hoitajan ja vauvan välillä)
EEG
(aivoaktivaation muutokset; tottuuko vauva ärsykkeisiin; epäsuora tapa selvittää, mitä vauva ajattelee)
Haastattelu
(kohdistuu huoltajiin, koska vauvat eivät kykene vastaamaan, esim temperamenttipiirteet ja kasvatuskäytännöt)
Tapaustutkimus
(Tukitaan erityisyksilöä tai -ryhmää, esim. susilapset)
Persoonallisuuspykologia
(selittää eroja yksilöiden välillä)
Määritelmä
Persoonallisuus
(suhteellisen pysyvä psyykkisten ominaisuuksien yhdistelmä; ilmenee tapana ajatella (kognitiot), tuntea (emootio) ja toimia (käyttäytyminen) eri tilanteissa ja sopeutua ympäröivään fyysiseen ja sosiaaliseen maailmaan
Attribuution perusvirhe
Näkökulmat
Biologinen
(ei oteta kantaa miten kehittyy tai muovautuu)
Perimän ja ympäristön yhteisvaikutus
Temperamentti ja piirreteoriat
sosio
Psyykkinen
(yhteistä: teoriat tulkitsevat ihmisen pyrkivän ristiriidattomuuteen)
Kognitiiviset teoriat
Banduran sosiokognitiivinen teoria
(mallioppiminen)
Attribuutioihin
perustuvat toiminta- ja tulkintatyylit
implisiittiset perususkomukset
ja automatisoituneet reaktiot
narratiivinen psykologia
Psykodynaaminen teoria
tiedostomattomat voimat (id, ego, superego)
lapsuuskokemukset
Humanistinen suuntaus (yksilö ohjaa omaa toimintaansa. Vapaa tahto)
Positiivinen psykologia (keskitytään ihmisen voimavaroihin: vahvuudet, selviytymiskykyisyys ja onnellisuus)
Persoonallisuudelle läheisiä käsitteitä
Temperamentti
(eli reagointitapa; persoonallisuuden biologinen perusta)
Aikuisuudessa persoonallisuus ja sitä tutkitaan
NESTA
lla
Minuus, minäkokemus, minäkäsitys, minätietoisuus
Minuus
(tietoinen kokemus, omasta itsestään, ajatuksistaan, tunteistaan ja olemassaolostaan; persoonallisuuden muoto siinä' muodossa, kuinka itse sen kokee)
Minäkokemus
(vauvalle syntyy
alkeellinen minuus
; erillinen yksilö, jolla on oma tahto ja oma kokemusmaailma)
Minäkäsitys
(rakentuu minäkokemuksen päälle; kokonaiskäsitys, millainjen ihminen uskoo olevansa)
Kehonkuva
(käsitys omasta kehostaan;
fyysinen minäkäsitys
; millaisena ihminen pitää ulkomuotoaan ja motorisia taitoja; vaihtelee iän mukaan)
Normatiivinen minäkäsitys
(käsitys siitä, mitä muut odottavat yksilöltä)
Ihanneminä
(mitä haluaisi olla)
Jos ristiriita, voi vaikuttaa itsetuntoon
Reaaliminä
(varsinainen minäkäsitys, joka perustuu yksilön havaintoihin itsestään)
Minätietoisuus
(tietoisuus itsestä vaihtelee eri tilanteissa; muiden katseiden alla olossa; voi suuntautua ajatuksiin, tunteihsiin ja arvoihin + myös julkinen puoli kuten ulkonäkö))
Itsetunto, itsetuntemus, itsemyötätunto
Itsetunto
(kuinka hyvä ja riittävä olen)
Suoritusitsetunto
(perustuu tekemiseen ja palautteeseen; osaanko ja olenko riittävän hyvä; tekemiset voi olla kognitiot, motoriikka tai sosiaalinen toiminta)
Annettu itsetunto
(syntyy vauva ja lapsuusajan kokemuksista; onko muut kiinnostuneita minusta, herätänkö iloa, halutaanko kanssani olla jne)
Itsetuntemus
(muodostuu palautteen, peilisuhteen ja itsetutkistlun kautta; kyky tunnistaa oman minäkäsityksensä ja ihanneminänsä puolia)
Hyvä itsetuntemus, kun on todenmukainen ja monipuolinen käsitys itsestään eli realistinen
minäkäsitys
, jolloin tuntee omat vahvuudet ja rajoituksensa
Itsemyötätunto
(miten lempeästi ihminen kykenee suhtautumaan itseensä
vaatimusten paineessa
ja
kielteisten tunteiden
keskellä)
Identiteetti
(kuka minä olen, mitä arvostan ja mihin kuulun minäkäsitystä pysyvämpi)
Kulttuuri-identiteetti
(kun viitataan kansallisuuteen, uskontoon tai kielelliseen ryhmään)
Sosiaalinen identiteetti
(viittaa ryhmiin, johon yksilö tietyllä hetkellä samastuu; tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi)
Narratiivinen identiteetti
(aikuisuudessa; miten kertoo itselleen ja muille elämästään tietystä näkökulmasta)
Biologinen ja piirreteoreettinen
näkökulma
Geenit ja aivotoiminnan
yksilölliset erot
Geenit
(MAOA-geeni yhteydessä aggressiivisuuteen niillä, joilla on ollut lapsuuudessa kaltoinkohtelua)
vaikutttaa
Välittäjäaineiden
toimintaan
Reseptorien määrä
Hormonitoiminta
Erot näkyvät:
Elämyshakuisuus liitetään
dopamiinijärjestelmään
BIS- ja BAS-järjestelmät
heijastuvat negatiiviseen emotionaalisuuteen ja neuroottisuuteen sekä ulospäinsuuntautuneisuuteen
Aivotoiminta
Aivosairaudet tai -vamma
Osa synnynnäisistä tekijöistä persoonallisuuteen voi tapahtua
raskauden tai synnytyksen aikaisista tapahtumista
Kaksostutkimukset
(älykkyys, asenteet ja pers. piirteissä samankaltaisuutta enemmän identtisillä kuin epäidentisillä)
Temperamenttiteoriat
(temperamentti on pysyvä (pitkittäistutkimukset))
Rothbart
3 ulottuvuutta
Tyypilliset erot
Aktiivisuus
Stressialttius
Sosiaalisuus
Elämyshakuisuus
Impulssierot
Temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus
(kasvatuksen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuus; goodness of fit ja poorness of fit; jos sopiva temp. piirteet vahvistuvat vauvassakin)
Vaikuttaa
Minäkäsitys
Itsetunto
Piirreteoriat
(millaisia piirteitä on olemassa; piirre eli suht. pysyvä ja samanlaisena toistuva psyykkinen reagointitapa)
Big Five / NESTA-malli
(viisi keskeisintä piirrettä, standardoidut testit ja tulokset ovat persoonallisuusprofiileja)
Neuroottisuus
tunne-elämältään tasapainoinen - monia kielteisiä tunteita
Ekstroversio
varautunut, yksinäinen - ulospäinsuuntautunut
Sovinnollisuus
kilpailu, vihamielinen - epäitsekäs, luotettava
Tunnollisuus
Epäjärjestelmällinen - järjestelmällinen
Avoimuus
pitäytyy tutussa - utelias, kekseliäs
Biologisen näkökulman
arviointia
Reduktionismi
(monimutkainen aihe selitetään kapeasti yhdestä näkökulmasta)
Geeniekspressio
(geeni voi aktivoitua tai hiljentyä eli tuottaa tiettyjä proteiineja tai ei)
Tuottaa perimään
epigeneettisiä muutoksia
(periytyvä geeniekspressiota säätelevä muutos)
Geenien ja ympäristön yhteisvaihtelu
(passiivinen, aktiivinen tai reaktiivinen)
Vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuudet
miksi
synnynnäisesti erilaisia
ottaa huomioon
geenien ja ympäristön yhteisvaihtelun
ja selittää mitä tapahtuu siinä
NESTA-malli
laajasti käytettävä mittarityökalu
Ilmenevien erojen tunteminen voi lisätä ihmisen
itseymmärrystä
ja erilaisuuden hyväksymistä
Voi ennustaa esim. masennusriskiä tai rikollisuuden riskiä, jolloin tietoa voi käyttää
ennaltaehkäisyyn
Heikkoudet
Ei selitä pers. syntyä
Reduktionismi
(ei ota huomioon esim. ajattelun eroja, tunteiden säätelyä tai arvoja)
Ei selitä pers. muuttuvuutta tai tilannevaihtelua
Piirteet eiväät ennusta hyvin tosiasiallista käyttäytymistä
Kognitiivinen näkökulma
Taustana
behavioristinen
näkökulma (aluksi ihminen on tyhjä taulu, "tabula rasa"; reduktionistinen (ei temp. eikä autonomiaa)
Oppii
ehdollistumisen
kautta
Klassinen ehdollistuminen
(tahattomasti syntyy reaktio jostakin ärsykkeestä)
Välineellinen ehdollsituminen
(palkkiot ja rangaistukset)
Sosiokognitiivinen teoria
(Albert
Bandura
; yhdistyy kognitiivinen suuntaus(kokemuksista muotoutuneet skeemat) ja sosiaalipsykologia (tilannetekijät ja sosiaalinen vertailu) ja behavioristinen suuntaus (ehdollistuminen, mallioppiminen); ei käsittele biologisia tekijöitä)
Ympäristö
ja sen tuottama
vahvistaminen
Yksilön kognitiot
(tavoitteet, pystyvyysuskomukset ja attribuutiot)
Yksilön toiminta
Vastavuoroinen vaikutussuhde
(eli resiprookkinen determinismi; ihminen ei vain sopeudu ympäristöön vaan hän rakentaa niitä itse. Oman toiminnan säätely (kuten tavoitteiden säätely, käsitykset itsestä ja tilanteista tehdyt tulkinnat) sekä muokkaavat toimintaa ja suhdetta ulkoiseen ympäristöön että muokkautuvat näistä saaduista kokemuksista)
Aiemmat kokemukset
ja saatu
palaute
muokkavavat
minäkäsitystä
ja
pystyvyysuskomuksia
Sijaiskokemukset
(muiden antama malli)
Attribuutio
(miten selitetään epäonnistumisia ja onnistumisia + ulkoinen/sisäinen kontrolli)
Optimismi
(tulkintatyyli eli attribuutiotyyli; oma menestys tulkitaan omista ansioista johtuvaksi ja olevan pysyvää, kun taas epäonnistumiset tulkitaan ympäristötekijöistä johtuviksi)
Pessimistinen
tulkintatyyli (epäonnistumisen syy nähdään omissa kyvyissä ja persoonallisuuspiirteissä ja näitä pidetään pysyvinä. Onnistuminen nähdään sattumana tai muiden ansiona)
Kokemuksista
muodostuneista
sisäisistä malleista
ja
tavasta selittää
oman toiminnan seurauksia, rakentuu
toiminta- ja tulkintatyylejä
Ehkä parempi selitys
(yksilö luo itse aktiivisesti omaa persoonaansa ympäristön palautteen ja omien kokemusten pohjalta. Käsitys itsestä rakentuu eri tilanteissa tehtyjen tulkintojen pohjalta.)
Kognitiiviset persoonallisuusteoriat
(yhteistä sisäisten mallien ja niihin perustuvien tulkintojen korostaminen)
Emotionaalinen skeema
(ennen kielellisiä taitoja; sisäisiä malle erilaisista tilanteissa joissa tunteet viriävät ja siitä miten niitä saa ilmaista)
Implisiittinen perususkomus
(Ei-kielelllinen ja tiedostomaton kokemus ja tulkintatapa, joka synnyttää automaattiisia reaktioita; esim. syvä arvottomuuden tunne)
Automaattinen reaktiio
(suojaavia reaktioita; "jätän ennen kuin tulen jätetyksi")
Henkilökohtainen identiteetti
Sanallisena
Minäkäsitys
Itsetunto
Narratiivinen identiteetti
(tarinamuotoinen identiteetti, jossa elämästä muotoutuu tarina; Aikuisuudessa alkaa rakentamaan ja tulkinta vaikuttaa suuresti: ristiriitaiset asiat muodostuu osaksi kokonaisuutta)
Kognitiivinen dissonanssi
(kaksi käsitystä ristiriidassa; ratkaisu on lieventää ahdistusta muuttamalla käsityksiä tai toimintaa)
Kognitiivisen näkökulman arviointia
Vahvuudet
miksi ja miten kasvuolosuhteet vaikuttavat
voi vaikuttaa
ottaa huomioon kognition lisäksi tiedostamattoman ajattelun ja tunteiden merkityksen
Selittää tutkimukseen perustuvaa
Soveltuu psykoterapian lähtökohdaksi
Heikkoudet
Yksilön vaikutus mahdollisuuksia saatetaan liioitella
vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää ilmiöitä --> epämääräisyys
Sisäisten mallien tutkiminen on haastavaa
Johtaa reduktionismiin ilman biologisia tekijöitä
McAdams holistinen malli
persoonallisuudesta
Malli (eri tasot, 3)
Taipumukselliset persoonallisuuspiirteet
(suht. pysyviää käyttäytymis, ajattelu- ja tuntemistaipumuksia)
Temperamenttiteoriat
Piirreteoriat
(NESTA-malli)
Yksilölliset sopeutumistavat
(tulkinta- ja toimintatapoja, joihin yksilö turvautuu)
Mitä
tavoittelee
, välttelee ja yrittää säilyttää
Coping ja defenssit
Attribuutiotavat
+
kontrollikäsitys
Arvoja
Mistä
motivoituu
Sosiokognitiivinen teoria (
toiminta- ja tulkintatyylit
)
Tarinamuotoinen identiteetti
(kuvaa henkilön käsitystä omasta itsestään ja elämästään; tulkinta tapahtuneista --> eheä kokonaisuus)
Arviointia
Kokoaa eri näkökulmat
Kulttuurinen
näkökulma
Arviointia
Persoonallisuustutkimukset on pohjautunut länsimaihin
Sosiokulttuurinen
tutkimus on korjannut tätä vinoumaa, mutta on huomattu että persoonallisuuspiirteissä erot ovat pieniä kulttuurien välillä
Käyttäytymisnormit erilaisia kulttuureissa
Indiividualistisuus ja kollektiivisuus
Individualistinen
Itsenäisyys
Kilpailullisuus
omat tavoitteet
ja ilmaisee niiden kautta persoonallisuutta
Suorituksiin sidottu itsetunto
vapaus ja ainutlaatuisuuden
korostus
yksilön
vastuu omista teoista
attribuointi
: yksilön toimintaa persoonallisuuspiirteistä ja ominaisuuksista johtuva
Kollektivistinen
Riippuvuus toisista sallittua
Vaatimattomuus
yksilön
tavoitteiden
pitää
hyödyntää yhteisöä
ryhmäsaavutuksiin
sidottu
itsetunto
Kuuliaisuus auktoriteetille
Yksilö
vastaa teoista ryhmälle
Tiiviys ja löyhyys
(miten kulttuurin sisällä hyväksytään poikkeaminen sosiaalisista normaaleista; kaupunki löysempi ja maaseutu tiukempi
sosiaalinen kontrolli
ja
ulko- ja sisäryhmä
nähdään selkeämpänä)
Monimutkaisuus
(Paljon erilaisuutta verrattuna
yksinkertainen kulttuuri
)
Ihmissuhteet
vaikutteet
alakulttuurit
uskonnot
arvot ja ihanteet
Yhteiskunnalliset instituutiot
Valtaetäisyys
(korkeampi --> ei kyseenalaisteta johtajaa)
Psykodynaaminen näkökulma (jäänyt syrjään --> lue mutta ei niin tärkeä eli ei tarvitse tehdä; ei pystytty todistamaan tieteellisesti)
Deterministinen
(lapsuus ja geenit määrävät tulevaisuuden)
Psyykkeen osat
Id (tiedostomaton mieli; pyrki mielihyvän ja synnynnäisien tarrpeiden tyydytystä kohti)
Superego (reaalimaailman vaatimukset ja kulttuurin normit otettava huomioon, kaikkia haluja ei voida toteuttaa eikä tunteita vapaasti ilmaista)
Ego (pyrkii tasapainottamaan tarpeiden ja normien ristiriitaa
JNE
Objektisuhde
(yksilölle merkittävien henkilöiden, kuten hoitajan, merkitys persoonan muodostumisessa)
Arviointi
Ei ole
falsivoitava
(eli ei ole mahdollista osoittaa vääräksi)
Defenssi-käsite jäänyt nykypsykologiaan
on jotain annettavaa psyykkisten häiriöiden ymmärtämisessä ja hoitamisessa
nykypsykaan jääneet käsitteet kuten
narsismi ja neuroosit
Persoonallisuuden
tutkiminen
testejä
kyselylomakkeilla
,
havainnoimalla
,
haastattelemalla
tai
tutkimalla erilaisia aineistoja
, kuten päiväkirjoja, mittaamalla
fysiologisia reaktioita
tai käyttämällä
kokemusotantamenetelmää
(aikaotantamenetelmä)
Tyypillisiä
Tyypillisin on
standardoitu persoonallisuustestit
(itsearviointiin perustuvia lomaketestejä (tuloksia voi verrata normiaineistoon)
Projektiiviset testit
(esim. kuvia ja lauseentäydennystehtäviä; vastausten oletetaan viittavan yksilön torjuttuihin ja tiedostomattomiin tunteisiin, motiiveihin ja ajatuksiin)
Hyvä testi
Validiteetti
(testaa mitä pitää)
realibiliteetti
(on toistettavissa --> samat tulokset)
Testin erottelevuus
(erottelee yksilöt toisistaan jonkin piirteen ulottovuudella)
Standardointi
(normiaineisto johon verrata tuloksia)
Operationalisointi
(tutkittavan asian muuttaminen mitattavaan ja havaittavaan muotoon)
Kulttuurisensitiivisyys
(testin kyky ottaa huomioon tutkittavan väestön kyky ymmärtää tehtävät oikein, esim erilainempi testi ind. ja kollekt kulttuureissa)
Lomakekysymyksissä pitää kysymys olla selkeä, jotta kaikki ymmärtävät samalla tavalla
Sosiaalisesti suotuisa
(tutkittava voi kokea sosiaalista painetta ja vastata sen myötä niin kuin tutkija toivoo)