Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Etiikka - Coggle Diagram

- - - - Luonnolliset halut
        
        Luonnolliset välttämättömät halut
        
        Syöminen, juominen, nukkuminen
        
        Luonnolliset ei-välttämättömät halut
        
        Seksi, ruuan hyvä maku
      - Ei-luonnolliset halut
        
        Rikkaus, maine, kuolemattomuus
    - - Ruumiilliset
      - Henkiset
        
        Henkiset nautinnot ovat pitkäkestoisempia ja parempia.
- - - - Tekee hyvää tai tuottaa hyötyä jollekin edistämällä hyvinvointia.
    - - Nautinto tai mielihyvä. (Hyvä kirja tai elokuva)
    - - Ihminen tekee hyvän teon, hän tuottaa moraalista hyvää. Itseisarvo,
- - - - Hyve-etiikan ongelmia
        
        "Mistä tiedämme, mikä on oikein ja väärin?" (Koskee kaikkia normatiivisia teorioita) Mitkä hyveet ovat oikeita ja millä perusteella?
        
        Hyveet ovat muuttuneet ajan kanssa. Esim. Tuomas Akvinolaisen aikaan pidettiin kristillisiä hyveitä (usko, toivo rakkaus) hyveellisinä ja esim. hyveellinen nainen oli seksuaalisesti siveä, hiljainen ja palvelunhaluinen. Nykyään näitä "hyveitä" pidetään varsinkin länsimaissa alistavina.
        
        Hyve-etiikka ei anna selkeitä toimintaa ohjaavia sääntöjä, vaan korostaa ainoastaan yksilöiden muokkaamista ja heidän ominaisuuksiaan.
        
        Hyve-etiikan kannattajat vastaavat tähän kritiikkiin sanomalla, että moraalille ei voi olla yleispäteviä ohjeita. Eettiset ongelmatilanteet ovat keskenään niin erilaisia. Ainoa moraaliohje hyve-etiikassa on: "Ihmisen pitää käyttäytyä hyveiden mukaisesti, kuten rehellisesti ja oikeudenmukaisesti."
      - Moraalissa tärkeintä ovat teon tekijän hyveet.
      - Aristoteellinen hyve-etiikka
        
        Käytännöllinen järki = Ihmisen kyky päätellä ja toimia sen mukaan, mikän on hyvää ja pahaa.
        
        Heikkotahtoinen ihminen tietää, mikä on oikein, mutta seuraa siitä huolimatta huonoja halujaan.
        
        Vahvatahtoinen tietää mikä on oikein, ja onistuu vastustamaan kiusauksia
        
        Kultainen keskitie = niin liiallisuutta kuin puutteellisuuttakin tulee vältellä.
        
        Eudaimonia eli onnellisuus tai kukoistus. Ihminen elää Aristoteleen mukaan hyvää elämää, kun hän on saavuttanut Eudaimonian.
        
        Hyve on luonteenpiirre, joka ohjaa kukoistukseen. Esim. rohkeus, kohtuullisuus, itsevarmuus, rauhallisuus, seurallisuus, oikeudenmukaisuus tms.
      - Sokrates: "Hyve on tietoa."
      - Motiivit, halut ja hyveellisyys
    - - Teon seuraukset määrittävät sen hyvyyden
      - Egoismi
        
        Efektiivinen altruismi = Seurauseettisesti suuntaunut ajattelutapa, joka pyrkii parantamaan maailmaa mahdollisimman tehokkaasti.
        
        Efektiivisten altruistien vastustama suuntaus. Egoisimi on itsekeskeisyyttä.
      - Utilitarismi (mahdollisimman moni hyötyy teosta mahdollisimman paljon)
        
        Sääntöutilitarismi on näkemys, jonka mukaan teko on oikein, jos se noudattaa sellaista yleistä sääntöä, jonka mukaisesti toimimnen edistää nautintoa mahdollisimman hyvin.
        
        Tekoutilitarismi on näkemys, jonka mukaan jokaisen teon moraalisuutta on arvioitava erikseen.
        
        Utilitarismin edustajat puolustivat hedonismia, jonka mukaan korkein hyvä on onnellisuus
        
        John Stuart Mill (1806-1873) Liberaaliutilitarismi: On olemassa korkeampia (henkiset, esim. ymmärryskyky, mielikuvitus, moraaliset tunteet) ja matalampia (aistihavainnot) nautintoja.
        
        John Stuart Mill vastusti enemmistön tyranniaa, eli enemmistön onnellisuus ei Millin mukaan oikeuta mitä tahansa tekoja vähemmistöjen kustanuksella (Nuorta opiskelijaa ei saa tappaa, vaikka tämän elimet pelastaisi 5 sairasta ihmistä)
        
        "On parempi olla tyytyväinen ihminen, kuin tyytymätön sika." Utilitarismi, John Stuart Mill
        
        Jeremy Bentham (1748-1832): Klassinen utilitarismi (Utiliteettiperiaate: Teoilla on pyrittävä maksimoimaan niden ihmisten onnellisuutta, joihin teot vaikuttavat, ja minimoimaan heidän kärsimystään.)
        
        Ennen saattoi olla mahdotonta tietää rangaistusta ennen lain rikkomista. Benthamin mielestä tämä oli ongelmallista, koska ihmisiä ei voi määrätä noudattamaan lakia, jos he eivät tiedä, mihin se velvoitta.
        
        Benthamin näkemys: Hedonistinen kalkyyli on näkemys, jonka mukaan kaikki mielihyvät ja tuskat ovat laadullisesti samanlaisia. Olisi mahdollista laskea yhteen jokaisesta teosta koituvat haitat ja hyödyt ja näin päättää, mihin toimintaan kannattaa ryhtyä
        
        Etäisyys = Kuinka pian nautintoa saa?
        
        Hedelmällisyys = Kuinka todennäköisesti tekoa seuraa lisää samanlaisia tunteita?
        
        Varmuus = Kuinka todennäköisesti saa nautintoa?
        
        Puhtaus = Kuinka todennäköisesti tekoa ei seuraa vastakkaiset tunteet?
        
        Kesto = Kuinka kauan nautinto kestää?
        
        Laajuus = Kuinka moneen teko vaikuttaa?
        
        Intensiteetti = Kuinka voimakas nautinto on?
    - - Ongelmia
        
        Velvollisuusetiikka ei huomioi seurauksia. Esim. terroristin tappaminen ennen tämän kaupungin räjäyttämistä on väärin. Velvollisuuksia tulee noudattaa seurauksista huolimatta.
        
        Moraaliset velvoitteet ovat ehdottomia käskyjä, mutta jotkut nistä ovat ristiriidoissa keskenään. Esim. Virkavallalle valehteleminen ystävän puolesta.
      - Jotkin teot ovat itsessään moraalisesti sallittuja, kiellettyjä tai pakollisia. Olennaista eivät ole tekojen seuraukset, vaan tekojen perusteet.
      - Eettinen intuitionismi (eli eettinen epänaturalismi) tarkoittaa, että tietyt teot voidaan määritellä oikeaksi tai vääräksi intuition avulla.
      - Immanuel Kant (1724-1804)
        
        On olemassa vain yksi itsessään arvokas asia. Hyvä tahto Tahto on se käytännöllisen järjen osa, joka asettaa ihmiselle toimintaperiaatteita ja valitsee, mitä niistä se noudattaa. Hyväntahtoinen ihminen tekee moraalisia tekoja vain niiden itsensä vuoksi.
        
        Hyvän tahdon edellytykset =Ihminen on vapaa ja järjellinen. Kategorinen imperatiivi tavoittelee järjellisyyden ja vapauden kunnioittamista: "Toisia ei saa kohdella pelkästään välineinä, vaan myös päämäärinä."
        
        Käytännöllinen järki keskittyy tavoitteelliseen toimintaan. Esim. valintojen tekemiseen ja vaihtoehtojen punnitsemiseen.
        
        Käytännöllisen järjen postulaatit
        
        Postulaatteja ei voi tietää oikeiksi, mutta moraalilain ehdoton velvoittavuus oikeuttaa toivomaan, että ne olisivat oikeita
        
        Postulaatti eli oletus. Käytännöllisen järjen postulaatit ovat oletuksia, jotka käytännöllisen järjen on tehtävä moraalin toimivuuden vuoksi.
        
        Moraalissa ei ole ensisijaisesti kyse onnellisuudesta. Esim. Varastaminen on väärin, vaikka se tekisi onnelliseksi.
        
        1) Tahto on vapaa. Jos ei ole, emme ole vastuussa omista teoistamme.
        
        3) Jumala on olemassa.
        
        2) Sielu on kuolematon. Voimme jatkaa itsemme kehittämistä vielä ruumiin kuoleman jälkeen.
        
        Teoreettinen järki keskittyy tietoon.
        
        Hypoteettinen imperatiivit on ehdollinen käsky, joka kertoo, mitä pitää tehdä, jos haluaa saavuttaa jonkin päämäärän. Esim. jos haluan valmistua ylioppilaaksi, minun on käytävä tietty määrä kursseja ja suoriuduttava ylioppilaskokeista. "Jos haluat saavuttaa tämän tavoitteen, sinun on tehtävä nämä asiat."
        
        Kategorinen Imperatiivi, Immanuel Kant, "Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki." Kaikkien ihmisten noudatettava Kantin mukaan.
      - Velvollisuusetiikka painottaa painottaa tekoja ja yksilöiden perusteita niiden tekemiseen.
    - - Oikeus on jotain, johon joku on oikeutettu. Jos sinulta lainataan rahaa, sinulla on oikeus saada ahasi takaisin.
        
        Oikeuden mukana tulee velvollisuus. Lainaajalla on velvollisuus maksaa velkansa.
      - Sopimusteoriat