Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiaika alkaa Rooman hajoamisesta - Coggle Diagram
Keskiaika alkaa Rooman hajoamisesta
Rahatalouden ja kauppareittien romahdus
Kulkutaudit aiheuttivat lisää vaikeuksia imperiumille
Olivat tuhoisia etenkin suurissa kaupungeissa
Väkiluku kaupungeissa laski voimakkaasti
Vähensi ennestään kaupunkien painoarvoa suhteessa maaseutuun
Hinnat nousivat ja ihmiset eivät enää luottaneet rahaan
Ulkomaankauppa vähentyi huomattavasti ja provinsseissa siirryttiin paikalliseen vaihtokauppaan
Keisarivallan aikainen julkinen viljanjako loppui, sillä viljan tuontia ei voitu jatkaa entiseen tapaan kaukokaupan romahdettua
Ihmiset, etenkin köyhät, siirtyivät maaseudulle etsimään viljelysmaata vuokralle
Maanomistajat tarjosivat vuokraajille suojelua ja vaativat uskollisuutta. Maanomistajat sitoutuivat luovuttamaan vuokralaisia ja orjia tarpeen vaatiessa sotilaiksi sotapäälliköiden joukkoon --> köyhistä vuokraviljelijöistä tuli lopulta maaorjia
Rahatalouden uudistus Augustuksen aikaan
Rahan arvo perustui kullan ja hopean määrään
Rooman valtakunta takasi rahan arvon ja kiinteän vaihtosuhteen, joten rahan arvon aleneminen ei olut aluksi ongelma
Sisällissotien aikaan keisarien arvovalta ei kuitenkaan enää taannut rahan arvoa
Keisari Diocletianus uudisti valtakunnan hallintoa 200-luvun lopussa
Keisari itse keskittyi hallitsemaan imperiumin itäosia
Keisari nimitti itselleen apukeisarin, Caesarin, hallitsemaan Rooman länsiosaa
Kansainvaellukset
Rooman valtakunnan ulkorajojen takana ei enää elänyt hajanaisia heimoja 200-luvulta eteenpäin.
Germaanitaustaiset sotilaat ja virkamiehet kohosi korkeisiin asemiin Rooman hallinnossa. Koska -->
Kaupankäynti ja rajaseudulta olevien ihmisten sotapalvelu muovasi germaanisia kieliä puhuvia heimoja.
Kansainvaellukset tapahtui 300-500-luvuilla jaa.
Keskiaasialaiset hunnit saapui idästä Mustanmeren seudulle 370-luvulla.
Pakottivat muut kansat liikkeelle.
Rooman valtakunta rapistui pohjoisessa ja romahti kokonaan.
Rajaprovinssit eivät olleet enää käskyvallassa.
Rooma joutui vaeltavien kansanryhmien ryöstöretkien kohteeksi.
Keisarin valta korvautui vähitellen paikallisten germaanikuninkaiden uusilla valtakunnilla.
Kaupunkikulttuuri väistyi germaaniheimojen maanviljelyä korostavien tapojen tieltä.
Läntisen Rooman alueella gootit, vandaalit, allemanit ja muut germaanisten kielten puhujat muodosti yläluokan.
He, latinankielinen maaseutuväestä sekä roomalainen kulttuuri muodosti pohjan Euroopan nykyiselle etniselle ja kielelliselle jaolle.
Syntyi uusia kieliä, kulttuuria joka poikkesi edeltäneestä Rooman valtakunnan ajasta.
Tunnetaan Euroopan historiankirjoituksessa
keskiaikana
Kristinusko valtionuskoksi
Diocletianuksen aikana haluttiin hävittää kristinusko kokonaan
Kun keisari vaihtui valtaan nousi Konstantinus, suhtautuminen kristinuskoon muuttui.
Konstantinus vahvisti asemaansa kristinuskon avulla, mutta kääntyi kristinuskoa vastaan kuolinvuoteella
valtakunnan pääkaupunki siirrettiin uuteen Roomaan vuonna 330, jota alettiin kutsua Konstantinopoliksi keisarin kuoleman jälkeen.
Kristinusko valtakunnan ainoa sallittu uskonto vuonna 390.
Kristinuskoon sulautui vaikutteita roomalaisten uskonnollisesta elämästä.
Haluttomuus osallistua keisarikulttuuriin teki heistä kohteen huhuille ja vainoille
Kristikunnan hallintorakenne vahvisti kirkon johtajien asemaa.
Pappien yläpuolella piispat, jotka johti hiippakuntia.
Kirkolla oikeus verottaa ihmisiä.
Kirkko ainoa koulutuksen järjestäjä läntisessä Euroopassa.
Latina kirkon virallinen kieli.
Idässä virallinen kieli oli kreikka
Rooman piispasta muodostui lännen ylin uskonnollinen johtaja.
Paavi julistautui maallisesta vallasta erilliseksi kirkon ylimmäksi johtajaksi.
Paavia pidetään apostoli Pietarin seuraajana
Levottomat ajat lisäsi uusien uskontojen suosiota
Pax Romanasta 200-luvun kriisiin
Rahajärjestelmä, joka perustui arvometaleihin, teki laajan kaupankäynnin mahdolliseksi
Imperiumin talous alkoi heiketä 100-luvun lopulla
Rajasodat germaaniheimojen ja Persian kanssa heikensivät keisareiden hallitsemiskykyä
Verotusta kiristettiin
Kun tasavallan kausi päättyi, Rooma oli vauras imperialismi, jonka alueella eli yli 60 miljoonaa ihmistä
Heistä vähintään viisi miljoonaa eli orjuudessa
200-luvun alussa Keisari Augustuksen keksimä vallanperimisjärjestelmä ei enää toiminut luotettavasti
Sotilaskomentajat, jotka kilpailivat keskenään, alkoivat julistautua keisareiksi armeijoidensa tuella
Sisällissotien aika, valtakunta ajautui sekasortoon
