Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avioliittolaki 2, Osituksen esisopimuksella voidaan sopia kaikesta siitä,…

- - - - Joidenkin oikeustoimien, kuten irtaimesta omaisuudesta annettavan lahjan kohdalla, tehokas vallintatoimi edellyttää myös hallinnan siirtoa
      - Yleistäen voidaan sanoa, että vallinta on omistusoikeudesta määräämistä.
        
        Omistajanoikeutta määrätä omaisuudestaan voidaan rajoittaa
        
        Omistaja ei saa määrätä tietystä perheen käytössä olevasta omaisuudestaan ilman puolisonsa suostumusta.
        
        Perheoikeudellisilla vallinnanrajoitussäännöillä on sosiaalinen tehtävä. Niillä pyritään ottamaan huomioon se suojan tarve ja ne sosiaaliset näkökohdat, joita nyky-yhteiskunnassa on pidettävä olennaisina. Tämä suojan tarve on riippumaton puolisoiden varallisuudesta tai avio-oikeuden laajuudesta.
  - - - --> Toinen puoliso ei voi määrätä toiselle puolisolle kuuluvasta omaisuudesta --> on yhtä kiellettyä kuin kenen tahansa vieraankin henkilön omaisuuden luovuttaminen.
        
        Jos puoliso luovuttaa tai panttaa toiselle puolisolle kuuluvaa taikka puolisoiden yhteisesti omistamaa irtainta omaisuutta, oikeustoimi on lähtökohtaisesti tehoton omistajapuolisoa kohtaan.
        
        Oikeustoimen toinen osapuoli voi kuitenkin saada vilpittömän mielen suojaa. Omaisuus voidaan saada häneltä pois ainoastaan lunastusta vastaan. Jos puoliso ei esitä lunastusvaatimusta kohtuullisessa ajassa luovutuksesta, hänen katsotaan hyväksyneen sen
      - Jos luovutuksensaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että vastikkeellisen luovutuksen tai panttauksen kohteena oleva esine kuului hänen kanssaan oikeustoimen solmineen henkilön aviopuolisolle, luovutuksensaaja joutuu luopumaan esineestä lunastuksetta.
        
        Mikäli luovutettu tai pantattu omaisuus kuului puolisoille yhteisesti, oikeustoimi on kuitenkin sitova siltä osin kuin omaisuuden omistava puoliso on määrännyt omasta osuudestaan
      - Erillisvalinnan periaate --> kumpikin puoliso vallitsee yksin omaa omaisuuttaan
  - - - Vallinnanrajoitukset koskevat perheen yhteistä kotina käytettyä asuntoa, asuntoirtaimistoa, puolison työvälineiden hallintaa ja tosiasiallista käyttöä
        
        Tällaisen omaisuuden luovuttamiseen tarvitaan toisen puolison suostumus (vallintasuostumus) siitä riippumatta onko omaisuus avio-oikeuden alaista vai siitä vapaata omaisuutta tai ovatko vastikkeellisia tai vastikkeettomia oikeustoimia
        
        Omistajapuolison oikeus realisoida yhteisenä kotina käytetty asunto ja hänen puolisonsa oikeus estää asunnon realisoiminen eivät ole yhtä vahvoja oikeuksia. Mikäli puoliso ei voi esittää rationaalista perustetta sille, ettei hän anna määräämistoimeen vallintasuostumustaan, omistajapuoliso voi hakea lupaa luovutukseen puolisonsa kotipaikan käräjäoikeudelta
        
        Lupa voidaan hakea ko:sta myös jos puoliso ei sairauden vuoksi tai puolisoa ei tavoiteta suostumuksen antoa varten
        
        Mitkä eivät kuulu vallinnanrajoituksen piiriin
        
        Asunnon käyttötarkoitukseen sidottu vallinnanrajoitus sulkee vallintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle esimerkiksi puolisoiden yhteisenä vapaa-ajan asuntona käytetyn kiinteistön luovutuksen tai vuokraamisen. Sellaisen omistaja voi myydä puolisonsa suostumuksetta.
        
        Puolison suostumusta ei myöskään tarvita, jos luovutettava omaisuus on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen ja jos kotia sekä siihen liittyvää maa-aluetta ei voida jättää luovutuksen ulkopuolelle alentamatta merkittävästi kiinteän omaisuuden arvoa (AL 38.1 §).
        
        Kiinteistöstä on siten mahdollista luovuttaa määräala ilman puolison suostumusta, jos luovutus ei vaikuta jäljelle jääneen kiinteistön ja sillä olevan rakennuksen käyttämiseen yhteisenä kotina (KKO 1992:93).
        
        Rakentamaton kiinteistö ei yleensä ole vallinnanrajoitusten alainen.
        
        Kiinteistön hankintaan liittyvät toimet voivat kuitenkin yhdessä osoittaa, että kiinteistö on hankittu sitä varten, että sille rakennetaan myöhemmin yhteinen koti. Käyttötarkoitusta osoittavat muun muassa rakennuspiirustusten ja rakennusluvan hankkiminen sekä rahoitusjärjestelyt. Jos kiinteistö on riidattomasti hankittu perheen yhteistä asuntohanketta varten, sen luovutus on luvanvarainen.
        
        Kiinteään omaisuuteen rinnastetaan toisen maalla oleva rakennus, käyttöoikeus maahan, kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle sekä kiinteistöä koskevan käyttöoikeuden perustaminen. Suojeltava oikeushyvä on yhteinen koti.
        
        Rakenteilla oleva kiinteistö kuuluu vallinnanrajoitusten piiriin riippuen sen tulevasta käyttötarkoituksesta. Jos voidaan osoittaa, että valmistuvaa rakennusta on tarkoitus käyttää perheen yhteisenä kotina, omistajapuoliso tarvitsee kiinteistön luovuttamiseen puolisonsa suostumuksen
        
        Asuntoirtaimistoon luetaan normaalia asumista palveleva irtain omaisuus, kuten huonekalut, kodin koriste-esineet, kodinkoneet, matot ja tekstiilit. Sijoitusmielessä tehdyt taidehankinnat ja erityiskokoelmat eivät kuulu vallinnanrajoitusten alaiseen asuntoirtaimistoon.
        
        Toisen puolison käytettävinä oleviin tarpeellisiin työvälineisiin voidaan lukea myös esimerkiksi ammattimaiseen liikenteeseen käytettävä auto, parturiliikkeen laitteet, käsityöverstaan koneet ja kauppaliikkeen kylmälaitteet. Niiden vapaa luovutettavuus tekisi toisen puolison ammatin taikka elinkeinon harjoittamisen mahdottomaksi.
      - Valinnanrajoitussäännöstöt indispositiivista eli pakottavaa oikeutta
        
        Supistamiskielto --> Puolisot eivät voi sopia luopuvansa vetoamasta vallinnanrajoitussäännöstöön, eikä sivullinen voi lahjoittaa puolisolle omaisuutta ehdolla, että lahjoitettuun omaisuuteen ei sovelleta vallinnanrajoitussäännöstöä
        
        Laajentamiskielto --> puolisot eivät voi sivullista sitovin vaikutuksin sopia siitä, että johonkin oikeustoimeen, joka ei kuulu vallinnanrajoitussäännöstön alaan, tarvitaan toisen puolison suostumus
        
        Laajentamiskiellon vastainen sopimus on kolmatta vastaan vailla voimaa ja vaikutusta, jos oikeustoimi esimerkiksi koskee Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta tai siihen kohdistuvasta käyttöoikeudesta määräämistä tai oikeustoimen tehnyt puoliso ja kolmas olivat oikeustointa tehtäessä Suomessa ja kolmas ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää rajoituksesta.??
        
        Puolisot voivat sopia vain siitä, että toisella puolisolla on toista enempää kuulematta oikeus luovuttaa vallinnanrajoituksen alaista omaisuutta. Tämäkin suostumus on annettava lain edellyttämässä määrämuodossa.
      - vallinnanrajoitussäännösten tavoitteet
        
        perheelle elintärkeän omaisuuden hallinnan suojaaminen
        
        --> Puoliso voi vahvistaa kiinnityksen yhteisenä kotina käytettyyn kiinteistöön ja antaa panttikirjan velan vakuudeksi ilman toisen puolison suostumusta, koska panttaus ei vaikuta kiinnityksen kohteen hallintaan.
      - Vallinnanrajoitusten kesto
        
        Rajoitukset ovat voimassa siitä riippumatta, asuvatko puolisot tosiasiassa yhdessä vai erillään. Tuomioistuimen antamalla päätöksellä yhteiselämän lopettamisesta ei ole vaikutusta vallinnanrajoitusten kannalta.
        
        Työpaikasta, opiskelusta tai muusta sellaisesta syystä johtuva tilapäinen erillään asuminen ei vaikuta vallinnanrajoituksiin.
        
        vaikka puolisot muuttaisivat välien rikkoutumisen vuoksi pysyvästi erilleen, vallinnanrajoitukset jatkuvat entisessä laajuudessa siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu (tullut lainvoimaiseksi)
        
        Vallinnanrajoitukset suojaavat tässäkin tapauksessa erilleen muuton syystä riippumatta sitä puolisoa, joka ei omista puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa.
        
        turvataan toiselle puolisolle oikeus varmistua siitä, että hänelle mahdollisesti kuuluva tasinko voidaan tarvittaessa maksaa puolisoiden yhteisen kodin tai muun vallinnanrajoituksen alaisen omaisuuden myyntihinnalla.
    - - Omistajapuoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai siirtää toiselle osakeyhtiön osakkeita, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan yhteisenä kotina käytettyä huoneistoa
        
        Omistajapuoliso tarvitsee toisen puolison vallintasuostumuksen paitsi asunto-osakkeiden myös asunto-osuuskunnan osuuksien ja asumisoikeusasunnon luovuttamiseen. Sama koskee muita sellaisia oikeuksia, joiden nojalla hallitaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.
        
        Aviopuolison suostumus määräämistoimeen vaaditaan jo toimeksiantosopimukseen, vaikka lain mukaan irtainta omaisuutta koskevan vallintasuostumuksen ei tarvitsekaan olla kirjallinen (AL 39.2 §). Kirjallista muotoa käytetään kuitenkin monesti varmuuden vuoksi, mikä käy ilmi myös yleisesti käytössä olevasta suostumusklausuulista.
        
        Jos osakkeet oikeuttavat vain yhteisenä kotina käytetyn huoneiston hallintaan, suostumus vaaditaan aina.
        
        jos osakkeet oikeuttavat myös muun kuin kotina käytetyn tilan hallintaan, suostumus on tarpeen vain, jos osakkeet oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka pääasiallisesti on tarkoitettu käytettäväksi perheen yhteisenä kotina.
      - Irtaimenkin omaisuuden vallinnanrajoitukset ovat riippumattomia siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
  - - - =Vallintasuostumus on puolison omistaja- tai haltijapuolisolle antama lupa, jonka mukaan omistaja tai vuokraoikeuden haltija saa määrätä oikeusasemastaan.
      - esim. puoliso antaa kirjallisen suostumuksen puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn kodin myymiseen
    - - Jotta asiakirjaa voitaisiin pitää suostumusasiakirjana, siitä on selkeästi käytävä ilmi, että vallintasuostumus on annettu samoin kuin se, mitä oikeustointa suostumus koskee
      - Pätevää vallintasuostumusta ei kuitenkaan voida antaa ennen avioliiton solmimista eikä myöskään ennen kuin puoliso on hankkinut omaisuuden, jota vallintasuostumus koskee.
        
        Muuten ei ajallisia rajoitteita
    - - Jos vallintasuostumus on annettu kirjallisesti ja suostumuksen antaneella puolisolla on asiakirja hallussaan, hän voi peruuttaa tahdonilmaisunsa esimerkiksi hävittämällä asiakirjan.
      - pelkkä erillinen peruutustahdonilmaisun sisältävä asiakirja on luovutuksensaajaan nähden tehoton, jos luovutuksensaajalle on esitetty lain muotomääräykset täyttävä vallintasuostumus eikä saaja ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää vallintasuostumuksen peruuttamisesta.
      - peruuttaminen on vapaamuotoinen oikeustoimi, joten pelkkä peruuttamistahdon saattaminen kiinteistön ostajan tietoon riittää jo siihen, ettei ostaja ole voinut olla kauppaa tehdessään vilpittömässä mielessä.
    - - Puoliso voi antaa vallintasuostumuksen myös ehdollisena esimerkiksi siten, ettei kauppahinta saa alittaa tiettyä summaa.
      - . Vallintasuostumus on mahdollista antaa sillä tavoin ehdollisena, että se koskee vain tällaista luovutusta ja vain määrätylle luovutuksensaajalle. (esim omalle lapselle maatilan sukupolvenvaihdos)
    - - Puoliso, jonka suostumusta ei ole hankittu kiinteistön luovuttamiseen tai hallinnan siirtoon, voi nostaa kanteen oikeustoimen julistamiseksi pätemättömäksi.
    - - Laiminlyödessä vallintasuostumuksen hankkimisen, luovutus ei ole kuitenkaan mitätön.
        
        Puolison on nostettava kanne luovutuksensaajaa vastaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai oikeustoimesta tiedon
        
        Pysyttelemällä passiivisena tai toimimalla virheellisesti sivuutettu puoliso menettää mahdollisuutensa reagoida vallintasuostumuksen puuttumiseen ja oikeustoimi pätevöityy.
        
        oikeustoimi voi pätevöityä, vaikka sivuutettu puoliso reagoisikin määräajassa. Luovutuksensaaja saa vilpittömän mielen suojaa, jonka edellytykset ovat kuitenkin tiukat.
        
        Jos hallinta ei ole siirtynyt luovutuksensaajalle, hänen vilpitön mielensä ei pätevöitä luovutusta.
        
        Hallinnan siirron lisäksi edellytetään, että luovutuksensaajalla oli hallinnan saadessaan perusteltu aihe olettaa, että toinen puoliso oli antanut suostumuksensa oikeustoimeen taikka sen hyväksynyt
        
        Pätemättömyyttä ei sen sijaan korjaa luovutuksensaajan perusteltu uskomus siitä, että yhteisenä kotina käytetyn asunnon luovutukseen ei lainkaan tarvitse vallintasuostumusta.
        
        Luovutuksensaaja voi lisäksi saada vilpittömän mielen suojaa, jos hänellä oli perusteltu aihe olettaa, että luovutettua omaisuutta ei käytetty vallinnanrajoitussäännöstössä määritetyssä tarkoituksessa.
        
        Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovutuksessa luovutuksensaaja, joka on saanut itselleen asunnon hallinnan voi suojautua osoittamalla, että hänellä oli esimerkiksi muuttoilmoitukseen perustuva käsitys, jonka mukaan sopijapuoli perheineen asui pysyvästi muualla.
  - - - Lesken omaisuuden vallinta
        
        Jos lesken osakkuus puolisonsa kuolinpesässä perustuu vain ja ainoastaan avio-oikeuteen, osakkuus lakkaa, kun ositus on lainvoimaisesti toimitettu ja leskelle on suoritettu hänelle mahdollisesti maksettavaksi määrätty tasinko. Siitä lukien leskellä ei ole siten oikeutta osallistua edesmenneen puolisonsa omaisuuden vallintaankaan.
        
        Jos kuolleella puolisolla ei rintaperillisiä tai adoptiolasta --> leski on kuolinpesän osakas perillisaseman perusteella
        
        leski vallitsee omaisuutta yksin eikä hän tarvitse määräämistoimiinsa toissijaisten perillisten suostumusta.
        
        Tällaisessa tapauksessa kuolleen puolison perilliset (ns. toissijaiset perilliset) ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita
        
        Jos kuolleella puolisolla jäi rintaperillinen --> leskellä oikeus hallita jäämistöä jakamattomana --> lesken oikeus estää osakkaita määräämästä jäämistöomaisuudesta --> rintaperillisillä ja testamentin saajilla on lesken eläessä vaatia jakoa --> jäämistöositus
        
        Siihen saakka kunnes jäämistöositus on toimitettu, lesken oma omaisuus on vallinnanrajoitusten alaista siinä laajuudessa kuin vallinnanrajoitussäännöstössä on määrätty. Leski tarvitsee tämän, hänelle yksin omistajana kuuluvan omaisuuden luovuttamiseen ensiksi kuolleen puolison perillisten suostumuksen
        
        Jos vallintasuostumusta ei ole annettu, kiinteistön luovutus voidaan julistaa pätemättömäksi (KKO 1991:143). Muusta kuin vallintasäännöstössä määrätystä omaisuudestaan leski sen sijaan voi tehokkaasti disponoida omalla päätöksellään.
        
        Lesken on saatava vallinnanrajoitussäännöstössä tarkoitettuihin määräämistoimiin suostumus kaikilta kuolleen puolison perillisasemassa olevilta perillisiltä (vrt. aikaisemman oikeuden osalta KKO 1975 II 85). Vallintarajoituksiin ei vaikuta se, oliko kuolleella puolisolla avio-oikeus lesken omaisuuteen vai ei. Lesken velvollisuuteen pyytää suostumus ei vaikuta myöskään lesken tasinkoprivilegi
        
        Ongelmat
        
        Jos leski ei saa täysivaltaisten perillisten suostumusta määräämistoimelle, hän voi pyytää oikeustoimelle tuomioistuimen luvan. Leski voi hakea lupaa joko sen vuoksi, että perilliset eivät sitä anna tai siksi, ettei lupaa esimerkiksi perillisen poissaolosta johtuen voida vaikeudetta saada (AL 86.2 §).
        
        Jos leski määrää vallinnanrajoituksen alaisesta omaisuudestaan ilman asianmukaista suostumusta, rintaperillisten on nostettava kanne luovutuksen tehottomaksi julistamisesta. Kanteen edellytykset ovat samat kuin silloin kun aviopuoliso haluaa vedota siihen, että puoliso on luovuttanut omaisuuttaan ilman vallintasuostumusta.
  - - - sovelletaan silloin, kun toinen puoliso on myynyt tai luovuttanut avio-oikeuden alaista omaisuuttaan ositusperusteen syntyhetken jälkeen alihintaan.
        
        Jos luovutus on tapahtunut ositusperusteen syntyhetken jälkeen normaalein kauppaehdoin, eikä hukkaamista ole tapahtunut, restituutioperiaatetta ei sovelleta
        
        Tällöin ositettavina varoina otetaan huomioon luovutuksesta saatu puhdas kauppahinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuneet kustannukset. Tätä voidaan kutsua nettoperiaatteeksi, jota sovelletaan restituutioperiaatteen asemasta, jos luovutus on tapahtunut markkinahintaan.
      - Luovutettu omaisuus otetaan osituksessa huomioon ”ikään kuin se olisi vielä tallella”.
        
        omaisuus arvostetaan osituksessa siihen arvoon, joka sillä olisi ollut ositushetkellä, jos lahjoitusta tai alihintaista luovutusta ei olisi tapahtunut.
      - Jos puoliso on ositusperusteen syntyhetken jälkeen luovuttanut omaisuuttaan puolisonsa vahingoksi, osituslaskelma tehdään avio-oikeusyhteyden katketessa vallinneen omaisuustilanteen pohjalta, ikään kuin hukattu omaisuus olisi edelleen pesässä (KKO 1973 II 76). Restituutioperiaate tarkoittaa nimenomaan omaisuuden laskennallista huomioon ottamista osituksessa. Itse oikeustoimi, johon puoliso on ryhtynyt, pysyy voimassa. Sitä ei voida restituutioperiaatteeseen vedoten peräyttää.
    - - Kun avioero on tullut vireille, käräjäoikeus voi turvaamistoimena määrätä puolison vallinnassa olevan avio-oikeuden alaisen omaisuuden pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon, jos tämä on tarpeen toisen puolison todennäköisen tasinkosaatavan turvaamiseksi eikä puoliso aseta vakuutta
        
        Sääntöä voidaan soveltaa myös, jos avioliitto on purkautunut kuoleman johdosta. Käräjäoikeus voi myös sakon uhalla kieltää puolisoa luovuttamasta omaisuuttaan ennen osituksen toimittamista ja määrätä muustakin toimenpiteestä, joka on tarpeen ositusintressin turvaamiseksi
      - Tasinkovelvollisen omaisuuden laitto takavarikkoon tai myymis- ja hukkaamiskieltoon
        
        Silloin, kun tasingon suuruus ja laatu ovat jo selvillä, tasinkovelvollisen omaisuutta voidaan panna takavarikkoon tai myymis- ja hukkaamiskieltoon tasinkosaatavan turvaamiseksi (OK 7:2).
        
        Turvaamistoimen hakijan on asetettava ulosottomiehelle vakuus päätöksen täytäntöönpanosta, ellei oikeus ole häntä siitä erillisellä päätöksellä nimenomaan vapauttanut (UK 8:2, OK 7:7). Vakuudenasettamisvelvollisuus rajoittaa käytännössä turvaamistoimien merkitystä tasinkosaatavaa varmistavana järjestelynä.
  - - - Ennen kuin ositus on toimitettu, kummankin puolison tulee vallita avio-oikeuden alaista omaisuuttaan niin, ettei se aiheettomasti vähene toisen puolison vahingoksi. Ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamishetken välisenä aikana kertynyt omaisuuden tuotto kuuluu ositettavaan varallisuuteen.
    - - Tuottosäännön tehoste
      - Puoliso on velvollinen osituksessa tekemään tilin omaisuutensa vallinnasta ja tuotosta liiton purkautumisen jälkeiseltä ajalta (AL 86.2–3 §). Jos puoliso ei voi antaa hyväksyttävää selvitystä omaisuutensa käytöstä ja omaisuus on vähentynyt, hän on velvollinen osituksessa korvaamaan vähentymisen toiselle puolisolle.
    - - Jos arvonnousuun vaikuttaneisiin investointeihin on käytetty pelkästään avio-oikeuden alaista varallisuutta
        
        sijaantullut omaisuus on surrogaattiperiaatteen mukaisesti avio-oikeuden alaista ja siten otettava huomioon osituksessa.
      - Jos investoinnit on rahoitettu avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella, esimerkiksi eron vireilletulon jälkeen hankitulla luotolla
        
        ennallistamalla tilanne sellaiseksi, jollainen se oli avio-oikeusyhteyden katketessa. Omaisuus arvioidaan tällöin ikään kuin investointeja ei olisi toteutettu.
      - Yhteinen asunto- tai osamaksuvelka
        
        Velan lyhentämiseen käytetään eron jälkeen ansaittuja eli avio-oikeudesta vapaita varoja.
        
        Maksu ei yleensä vaikuta osituslaskelmaan. Velka otetaan siinä huomioon sellaisena kuin se oli avio-oikeusyhteyden katketessa. Sitä vastoin velan maksaminen saattaa muulla tavoin vaikuttaa osituksen lopputulokseen. Velan maksanut puoliso saa maksun johdosta yleensä regressi- eli takautumisoikeuden toista puolisoa kohtaan.
  - - - Palautusvelvollisuus koskee vain sellaista lahjan saajaa, joka tiesi tai jonka ainakin olisi pitänyt tietää, että luovutus loukkaa toisen puolison oikeutta osituksessa.
        
        Tietoisuusvaatimus täyttyy, jos toinen puoliso lahjoittaa esimerkiksi aikaisemmasta avioliitosta olevalle lapselleen kesämökin ja metsäkiinteistön vähentääkseen omaa ositusvarallisuuttaan.
    - - Ennen ositusperusteen syntyhetkeä annettu lahjalupaus
        
        Lahjanlupaus, joka on täyttämättä omaisuutta ositettaessa, on tehoton toista puolisoa kohtaan. Tämä merkitsee sitä, että sivulliselle annettua lahjanlupausta ei oteta osituksessa huomioon, vaan ositus toimitetaan ikään kuin lupausta ei olisi annettu
      - lahjanlupaus, jonka puoliso on antanut puolisolleen ennen ositusperustetta, on pätevä
        
        . Se huomioidaan osituksessa lupauksen antaneen puolison velkana ja lupauksen saajan varoina. Vain siinä tapauksessa, että lahjanlupaus on annettu puolisolle ositusperusteen syntyhetken jälkeen, sille ei puolisoiden keskinäisessä suhteessa anneta osituksessa mitään merkitystä. Siihen suhtaudutaan samoin kuin sivulliselle ositusperusteen syntyhetken jälkeen annettuun lahjanlupaukseen. Lupaus ei vaikuta osituksen sisältöön, mutta sitoo normaalien lahjanlupausta koskevien periaatteiden mukaan lupauksen antajaa.
- - - - laillisia saantoja olivat kauppa, vaihto ja lahja.
        
        Saanto voi kuitenkin olla laillinen myös, jos omistajanvaihdos perustuu esimerkiksi ositukseen, perintöön tai testamenttiin.
        
        Aviopuolisoa, joka on saanut omaisuutta ennen avioliittoa tai sen aikana, pidetään sanotun omaisuuden omistajana. Sääntöä noudatetaan omaisuuden saantotavasta riippumatta.
    - - velkojat voivat saada suorituksen yhteisesti omistetusta omaisuudesta
        
        Aviopuolisoiden yhteisen omaisuuden ulosmittaus
        
        Yhteisen omaisuuden ulosmittaukseen liittyvät rajoitukset
        
        Mahdollista vain, jos tällaisen (yhteisen) omaisuuden myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti tai jos hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä eikä ulosmittauksen merkitys ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden.
        
        Huom. Näiden rajoitusten estämättä yhteisesti omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat.
        
        Avioliiton aikana puolisoiden yhteisenä kotina käytetty ja yhteisesti omistettu asunto voidaan myydä toisen puolison velkojen maksamiseksi vain toisen yhteisomistajan suostumuksella
        
        Jos toinen puoliso ei anna realisoimiseen suostumustaan, ulosottomies saa käynnistää eräistä yhteisomistussuhteista annetussa laissa tarkoitetun menettelyn yhteisomistussuhteen purkamiseksi (YhtOmL 9 §).
        
        Kun yhteisomistusesine on ulosmitattu, ulosottomiehen tulee varata yhteisomistajille tilaisuus esittää tarjouksia velallisen määräosasta
        
        Jos velallisen määräosan myynnistä ei päästä tällä tavalla sopimukseen, ulosmitattu yhteisomistusesine on myytävä
        
        Myynti edellyttää, että kauppahinta vastaa selvitysten mukaan käypää hintaa. Velallisen osasta maksetaan täytäntöönpanokulut ja mahdollinen myyntimaksu.
      - Yhteisomistussuhteen vapaaehtoinen purkaminen
        
        esimerkiksi siten, että toinen puoliso ostaa toisen puolison omistaman osuuden yhteisestä omaisuudesta tai puolisot myyvät yhteisesti omistamansa asunnon kolmannelle.
        
        Kiinteän omaisuuden halkominen
        
        Mikäli puolisot omistavat yhteisesti kiinteää omaisuutta, se voidaan avioliiton aikana toisen puolison vaatimuksesta jakaa halkomistoimituksessa edellyttäen, että yhteisesti omistetusta kiinteistöstä voidaan muodostaa kaksi itsenäistä kiinteistöä. Se ei ole mahdollista silloin, jos puolisot omistavat vain yhden asemakaavan mukaisen sitovan tonttijaon alueella olevan tontin, josta ei voi halkomalla jakaa kahta tonttia (KML 53.1 §).
  - - - Pelkkä osallistuminen hankinnan rahoittamiseen ei yksin riitä kumoamaan omistajaolettamaa
        
        Jos tarkoituksena on, että hankinnan rahoittamiseen osallistuvasta puolisosta tulee osaomistaja, hänen rahoituspanostaan vastaavasta omistusosuudesta on aiheellista ottaa kauppakirjaan merkintä ostajana.
        
        Nimiperiaatteesta voidaan poiketa, jos voidaan näyttää, että omaisuus on hankittu kummankin lukuun ja sen maksamiseen on käytetty yhteisiä varoja
    - - Tällöin nimiperiaatteen muk. omistajakirjaus voi olla väärä
      - Omaisuutta on voitu hankkia toisen puolison nimiin esimerkiksi sen vuoksi, että oikea omistaja on pyrkinyt välttämään häneen kohdistuvaa täytäntöönpanoa.
        
        Jos järjestelyn keinotekoisuus onnistutaan näyttämään toteen, nimiperiaate ei estä kiinteistön ulosmittaamista oikean omistajan velasta
    - - Olettama voidaan kumota osoittamalla saantokirjan avulla lainhuutokirjaus virheelliseksi.
      - Saamiskonstruktio
        
        Jos omaisuus on hankittu toisen puolison nimiin, mutta toisen varoilla, nimiperiaatteen noudattaminen johtaisi siihen, että rahoittajapuoliso joutuisi huonoon asemaan.
        
        Rahoittajapuolisolla katsotaan olevan vain sijoituspanostaan vastaava saatava omistajalta. Kun saatavasta ei yleensä laadita erillistä velkakirjaa, saatava on myös koroton.
    - - Sen mukaan voidaan esimerkiksi yksin miehen nimiin hankittu omaisuus (erityisesti perheen asunto) katsoa yhteiseksi omaisuudeksi, jos yhteishankinnan tarkoitus näytetään todennäköiseksi.
        
        Pyritään estämään se että yksin nimiperiaatetta noudattamalla ei päästä aina oikeudenmukaiseen lopputulokseen
        
        Vallitseva kanta on, että puolisoiden hankintahetkinen tarkoitus ratkaisee sen, pidetäänkö asuntoa yksin sen omaisuutena, jonka nimissä se on vai puolisoiden yhteisenä omaisuutena
        
        Hankintatarkoitus ei kuitenkaan suojaa toista puolisoa silloin, kun omaisuus ulosmitataan omistajaksi kirjatun puolison velasta
  - - - Olosuhdenäyttönä voidaan vedota esimerkiksi puolison vanhemmiltaan saamaan perintöön tai lahjaan tai puolison harrastukseen liittyvään hankintatarkoi-tukseen.
    - - Olettamaa ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen omaisuuteen, jonka puoliso on hankkinut itselleen niillä varoilla, joita puoliso on antanut hänelle elatusvelvollisuutensa nojalla (AL 65 §). Tällaista omaisuutta pidetään ostajapuolisolle yksin kuuluvana edellyttäen, että hankitut esineet ovat tarpeellisia.
- - - - =Kumpikin puoliso voi itsenäisesti antaa velkasitoumuksen ja kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliiton solmimista tai sen aikana
      - Velkojen erillisyysperiaatteesta johtuen toisen puolison avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata omaisuutta ei voida ulosmitata toisen puolison velasta, eikä se voi kuulua velallispuolison konkurssipesään
      - Velkojen erillisperiaatteen kaksi poikkeusta
        
        Puolisot ovat solidaarisesti vastuussa velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet tai joka on katsottava niin sanotuksi elatusvelaksi
        
        Velkoja voi siten kääntyä kumman tahansa velallisen puoleen ja vaatia tältä velan koko määrää.
        
        Yhteisvastuuta elatusvelasta ei synny, jos velkoja tiesi puolisoiden asuvan välien rikkoutumisen vuoksi erillään
        
        Elatusvelka
        
        Elatukseen luetaan perheen yhteiset ja kummankin puolison henkilökohtaiset tarpeet
        
        Yhteisen kotitalouden piiriin kuuluvia menoja ovat esimerkiksi asunnon vuokra sekä terveydenhuollosta, ruoan, vaatteiden, kodin kalustuksen, valaistuksen ja lämmön hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Yhteisiksi elatusmenoiksi luetaan myös lasten kasvatusmenot. Niitä ovat muun muassa lasten päivähoidosta, koulutuksesta ja harrastuksista johtuvat kustannukset.
        
        Puolison henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisestä johtuvia menoja ovat muun muassa terveydenhoidosta, opiskelusta ja harrastuksista aiheutuvat kustannukset. Myös ammatillisista tarpeista johtuvat kustannukset, kuten ammattikirjallisuuden hankintamenot, kuuluvat tähän ryhmään.
        
        Yhteisvastuuta ei kuitenkaan synny siltä osin kuin puolison erityistarpeista johtuvat menot ovat perheen käytettävissä oleviin tuloihin nähden ylimitoitetut.
        
        Elatusvelkaa ei ole
        
        Velka, joka aiheutuu perheen käyttöön tulevan asunnon hankkimisesta, rakentamisesta tai perheen käytössä olevan asunnon peruskorjauksesta tai hoitovastikkeet
        
        rahalainaa, jonka toinen puoliso on ottanut, vaikka rahat sittemmin käytettäisiin perheen elatukseen
        
        Vanhentuminen
        
        Elatusvelka vanhentuu velkojan ja velan tehneen puolison välillä normaalisti kolmessa vuodessa
        
        Puolisoiden keskinäisessä suhteessa velka vanhenee kahden vuoden kuluttua velan erääntymisestä.
        
        Velan vanhentumisen katkaisee vain kanteen nostaminen toista puolisoa vastaan. Ellei kannetta määräajassa nosteta, elatusvelkaa ei enää voida periä siltä puolisolta, joka velkaa ei ole tehnyt
        
        1 more item...
        
        Tuomioistuin voi puolison hakemuksesta julistaa toisen puolison menettäneeksi oikeutensa tehdä sellaista velkaa, josta hakija joutuisi avioliittolain erityissäännösten nojalla vastuuseen.
        
        Yhdessä tehty velka
        
        Puolisot voivat sitoutua yhteiseen vastuuseen velasta
        
        Sitoutuminen voi tapahtua joko suullisesti tai kirjallisesti.
        
        Yhteisvastuun syntyminen ei edellytä nimenomaista vastuuseen sitoutumista.
        
        Periaate, jonka nojalla toinen voi joutua vastaamaan toisen tekemästä velasta
        
        1 more item...
        
        Puoliso voi myös joutua solidaariseen vastuuseen puolisonsa yksin tekemästä velasta, jos hän on valtuuttanut toisen toimimaan puolestaan velanotossa tai hyväksynyt joko nimenomaisesti tai konkludenttisesti toisen tekemät sopimukset, joiden mukainen suoritus on käytetty perheen yhteisen talouden hyväksi
        
        Jos puoliso on valtuuttanut toisen puolison toimimaan yhteiseen lukuun, oikeustoimi, jonka valtuutettu valtuutuksen nojalla tekee, sitoo molempia
        
        Puoliso saattaa joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta myös silloin, kun toinen puoliso käyttää hyväkseen puolisonsa verkkopankkitunnuksia ja niiden avulla hankkii luottoa. Velkavastuun syntyminen edellyttää kuitenkin sitä, että tilinhaltijapuoliso on säilyttänyt verkkopankkitunnuksiaan ja avainlukulistaa sellaisessa paikassa, että toisella puolisolla on ollut niihin esteetön pääsy
        
        Asiainhuoltoa koskeva periaate
        
        Jos puoliso ilman valtuutusta tekee oikeustoimia puolisonsa lukuun, toinen tulee niihin sidotuksi, jos hänen voidaan katsoa hyväksyneen puolisonsa toimenpiteet
        
        Yhteisvastuullisen velan regressioikeus
        
        Jos puolisot ovat yhteisvastuussa velan suorittamisesta, vastuu on solidaarinen, jollei toisin ole velkojan kanssa sovittu (AL 53 §). Jos toinen puoliso on maksanut koko velan, hän on yleisten velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan oikeutettu vaatimaan puolisoltaan liikaa maksamansa osuuden. Tätä oikeutta nimitetään takautumis- eli regressioikeudeksi. Regressioikeus rajoittuu koskemaan vain puolta määrää puolisoiden velasta, jos puolisot eivät ole sopineet takautumisoikeuden laajuudesta tästä poikkeavalla tavalla.
  - - - Velan vanhentuminen: Pääsääntö on lain mukaan kolmen vuoden vanhentumisaika
    - - Puoliso voi joutua toisen puolison velasta vastuuseen myös antamansa takaussitoumuksen perusteella.
        
        Takautumissaatava vanhentuu aikaisintaan kolmen vuoden kuluessa siitä, kun takaaja sai oikeuden periä takautumissaatavansa velalliselta.
        
        Velallisen ja takaajan välinen avioliitto tai sen purkautuminen eivät muuta näitä sääntöjä.
  - - - Kotityö
      - Kodin ulkopuolella tehtävä työ
    - - Puoliso voi täyttää myös tekemällä kotityötä
- - - - Lahjoittaa omaisuuttaan toiselle puolisolle
        
        Pätevyyteen liittyvät säännökset
        
        Jotta irtaimen omaisuuden lahja on pätevä
        
        lahja tulee täyttää luovuttamalla lahjoitettu omaisuus lahjansaajan hallintaan
        
        Kiinteä omaisuus
        
        Kiinteän omaisuuden lahjoitus on tehtävä säädetyssä määrämuodossa eli kaupanvahvistajan myötävaikutuksella
        
        Lahjaan liittyvät avio-oikeutta koskevat määräykset
        
        Puoliso voi määrätä, ettei lahjansaajapuolison nykyisellä tai tulevalla aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaksi annettuun omaisuuteen
        
        puoliso sulkee pois oman avio-oikeutensa lahjaksi antamaansa omaisuuteen.
        
        Ilmoitusvelvollisuus annetusta lahjasta
        
        Irtaimen omaisuuden lahjoituksesta on tehtävä erityinen lahjailmoitus, jos lahjoitus tapahtuu muussa kuin avioehtosopimuksen muodossa
        
        Avioehtosopimuksen yhteydessä annettua lahjaa ei tarvitse erikseen ilmoittaa, jos avioehtosopimus, jossa on ilmoitettu lahjoituksesta, sen kohteesta ja lahjan antamisajankohdasta, on jätetty maistraattiin laissa säädetyllä tavalla
      - Antaa puolisolle sitovan lahjanlupauksen
        
        Lahjalupauksen sitovuus
        
        Lahjalupaus ei sido muuten paitsi jos lahjanlupaus tehdään velkakirjassa tai muussa asiakirjassa, joka annetaan lahjan saajalle, lahjanlupaus sitoo sen antajaa
        
        Lahjanlupaus ei sido velkojaa ennen kuin lupaus on täytetty (eli lahjaesineen hallinta siirretään saajalle)
  - - - Vrt avioehtosopimus
        
        Osituksen esisopimuksella sovitaan usein omaisuuden jaosta paljon konkreettisemmin kuin avioehtosopimuksella.
        
        Avioehtosopimuksessa sovitaan avio-oikeuden ulottuvuudesta tiettyyn tai kaikkeen omaisuuteen.
        
        Sopimuksen sisällölle ei ole asetettu rajoituksia, mikä erottaa sen avioehtosopimuksesta.
        
        Osituksen esisopimus voi koskea myös muita ositukseen vaikuttavia seikkoja kuin avio-oikeutta.
        
        Avioehtosopimuksella voidaan sopia vain avio-oikeudesta, sen antamisesta tai poistamisesta
        
        Pätemätöntä avioehtosopimusta ei katsota osituksen esisopimukseksi
      - voi sisältää määräyksiä muun muassa puolison oikeudesta käyttää toiselle kuuluvaa irtainta omaisuutta, yhteisessä kodissa asumisesta ja osituksen sisällöstä. Puolisot solmivat sen vastaisen osituksen varalle, sen vuoksi se on vain esisopimus ja osituksen lopputulokseen vaikuttava oikeustoimi.
      - voidaan määrätä esimerkiksi tasingon määrästä, tasinkona annettavasta omaisuudesta, puolisoiden keskinäisestä velkavastuusta, esimerkiksi asuntovelan vastuuosuuksista tai siitä, että kumpikin ositustaho saa pitää oman omaisuutensa.
      - Osituksen esisopimuksella voidaan tehdä asiallisesti tyhjäksi myös sitä ennen solmittu avioehtosopimus (KKO 1949 II 429). Puolisot voivat esimerkiksi sopia ositettavaksi omaisuuden, joka avioehdossa on määrätty avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi.
    - - voidaan tehdä milloin tahansa ennen avioliittoa, avioliiton aikana ennen ositusperusteen syntyhetkeä tai sen jälkeen ennen ositusta. Käytännössä osituksen esisopimus laaditaan useimmiten silloin, kun avioliiton purkautuminen on oletettavaa.
      - voidaan solmia ennen avioehtoa, samanaikaisesti kuin avioehtosopimus (KKO 1985 I 1, KKO 1991:126) tai avioehtosopimuksen solmimisen jälkeen.
    - - ei ole olemassa erityisiä muotomääräyksiä.
        
        Sopimus voi olla myös suullinen.
    - - Osituksen esisopimus ei velvoita puolisoita nimenomaan sopimuksin tehtävään ositukseen (sopimusositukseen)
        
        osituksen esisopimuksen estämättä hakea ositusta varten myös pesänjakajan määräämistä.
        
        Pesänjakajalla on tällöin viimekätinen valta päättää, mikä merkitys osituksen esisopimukselle on annettava.
        
        Jos pesänjakaja määrätty toimittamaan ositus, toimivaltaan kuuluu myös osituksen esisopimuksen sovittelu
      - osituksen esisopimuksen sovittelu
        
        tyytymätön sopijakumppani voi esittää vaatimuksen sopimuksen sovittelusta.
        
        Vaatimus voidaan esittää ennen ositusta tai osituksen esisopimuksen perusteella toimitettavassa osituksessa.
        
        Sopimusosituksessa toinen puoliso voi moittia ositusta yleisessä alioikeudessa ja vaatia osituksen esisopimuksen ja siihen perustuvan osituksen sovittelua
        
        Osituksen esisopimuksen riitauttamisperusteet
        
        Kohtuuttomuuden perusteella
        
        Osituksen esisopimuksen kohtuuttomuutta on arvioitava ositusperusteen syntyhetken mukaan.
        
        Oikeustoimen pätemättömyysperusteet
        
        pesänjakajalla on valta tutkia myös osituksen esisopimuksen pätevyys.