Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Avioliittolaki 3 - Coggle Diagram

- - - - Vasta maksutoimen seurauksena puolisolle siirtyy reaalisesti avio-osan edellyttämä määrä omaisuutta.
        
        Sen vuoksi tasinko-omaisuuden valintaa ja siihen erottamattomasti liittyvää maksutointa voidaan nimittää myös osituksen reaaliseksi vaiheeksi.
  - - - Jos laskelma osoittaa, että ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin lesken omaisuus, ensiksi kuolleen puolison perilliset ovat velvollisia antamaan leskelle tasinkoa.
        
        Perittävä ei voi tehokkaasti testamentillaan määrätä, ettei leskellä ole oikeutta tasinkoon. Ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei siten ole samanlaista tasinkoetuoikeutta kuin leskellä.
      - Jos leski tasinkovelvollinen, hän ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan kuolleen puolisonsa perillisille (AL 103.2 §). Tätä on nimitetty tasinkoprivilegiksi tai tasinkoetuoikeudeksi. Se on rakenteellisesti samanlainen säännös kuin lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa konkurssipesälle.
    - - Jos toinen puoliso kuolee ennen kuin avioero-ositus on toimitettu, leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille osituksessa
      - Jos avioliitto purkautuu kuoleman johdosta, leski voi jäämistöosituksessa vedota tasinkoetuoikeuteensa.
    - - Jos tuomioistuin vain oikaisee ositusta tai palauttaa sen joiltakin osin pesänjakajan oikaistavaksi, lesken tasinkoilmoitus pysyy voimassa myös hänen oikeudenomistajiensa hyväksi. Yksinomaan se seikka, että leski kuolee, ei kumoa hänen tekemänsä tasinkoetuoikeusilmoituksen vaikutusta. Ositus voi saada lesken kuoleman jälkeen lainvoiman, ja sen mukaan on silloin elettävä.
  - - - Tämä oikeus puolisolla on vain silloin, kun se voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa tasinkoa maksavalle osapuolelle.
        
        Tasinkoa saava osapuoli voi esittää näissä käytännössä melko harvinaisissa tapauksissa esinekohtaisen vaatimuksen toisen puolison omaisuuteen.
        
        =Otto-oikeus
        
        Se koituu esimerkiksi sellaisen itsenäisen liikkeenharjoittajan hyväksi, jonka tarvitsemat työvälineet (vaikkapa parturinliikkeen kalusto, tietokone tai kotipalveluyrityksen henkilöauto) ovat toisen puolison omistuksessa.
        
        Jos ositettavan omaisuuden arvo on vähäinen, leski voi ottaa toisen puolison kuoltua toimitettavassa osituksessa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta tarpeellista asuntoirtaimistoa, työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta omaisuutta. Tämä vähäistä ositusvarallisuutta koskeva lesken oikeus on vahva. Leski saa siihen vedoten esinekohtaisen oikeuden omaisuuteen, joka muutoin menisi ensiksi kuolleen puolison perillisille
  - - - Tämä seuraamus liittyy sekä tahalliseen että tuottamukselliseen kuoleman aiheuttamiseen, kunhan kysymyksessä on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko.
  - - - Puolisolla ei ole oikeutta lunastaa osituksessa toisen puolison omaisuutta ilman tämän suostumusta
        
        tasinkoon oikeutettu ei myöskään ole velvollinen lunastamaan hänelle tasingoksi osoitettua omaisuutta, jos sen arvo ylittää laskennallisen tasingon määrän.
      - Tasinkoa saava taho ei voi myöskään vaatia osuutta tiettyyn kiinteistöön tai perheen käytössä olleen asunnon hallintaan oikeuttaviin asunto-osakkeisiin, koska hänellä ei ole esinekohtaista oikeutta puolisonsa omaisuuteen.
        
        Tasinkoratkaisua tehtäessä ei voida ottaa huomioon lainkaan sitä, kumpi puolisoista tarvitsee kipeämmin osuuteensa perheen entisen asunnon.
        
        PSL Jos aviopuolisot ovat kuitenkin asuneet asumisoikeusasunnossa, tasinkoon oikeutettu saa vaatia itselleen puolisolleen kuuluvan asumisoikeuden, jos asumisoikeuden nojalla hallittua huoneistoa käytettiin perheen yhteisenä kotina ja vaatimuksen esittänyt puoliso on enemmän asunnon tarpeessa
      - Jos tasinkoon oikeutettu puoliso ei suostu tasinkovelvollisen ratkaisuun ja kieltäytyy allekirjoittamasta osituskirjaa, ei ole muuta keinoa saada ositus toimitetuksi kuin hakea pesänjakajan määräämistä.
        
        Ratkaisuvalta tasinkona annettavasta omaisuudesta on viime kädessä pesänjakajalla
        
        Pesänjakajan on kuitenkin tässäkin tilanteessa annettava etusija tasingon luovuttajan valinnalle, ellei ratkaisu ole saajan kannalta kohtuuton.
        
        Pesänjakajan on ennen tasingonmaksupäätöstä aina kuultava tasingon antajaa, mutta kuultavan mielipide ei sido jakajaa.
        
        Sääntö, jonka mukaan puoliso voi aina päättää tasingon suorittamisesta rahana, on voimassa myös toimitusosituksessa.
        
        pesänjakajalla ei ole valtuutta hankkia myyntilupaa ositettavan omaisuuden realisoimiseksi tasingon maksua varten (KKO 1971 II 76). Rahasuorituksella puoliso voi siis varmistaa haluamansa omaisuuden säilymisen itsellään.
      - Jos perittävä on tehnyt testamentin, tasinkoa osoitettaessa on otettava huomioon myös testamentin tarkoituksen toteutuminen.
        
        Perittävä voi vapaasti määrätä omaisuudestaan, jos testamentilla ei loukata rintaperillisen lakiosaa eikä lesken avio-osaa.
        
        Mikäli puolison oikeus tasinkoon ja testamentin saajan oikeus voidaan toteuttaa täysimääräisesti, ratkaisu on tehtävä tämän mukaisesti.
        
        Vain siinä tapauksessa, että puolison oikeutta tasinkoon ei voida toteuttaa puuttumatta testamentin saajan oikeuteen, testamentti väistyy puolison tasinko-oikeuden tieltä. Sen vuoksi pesänjakajan on otettava tasinko-omaisuutta yksilöidessään huomioon testamentin määräykset.
        
        Jos ositusta moitekanteen johdosta olennaisesti ja tasingon määrään vaikuttavalla tavalla oikaistaan, pesänjakaja sen enempää kuin tasingonluovutusvelvollinenkaan eivät ole sidottuja aikaisempaan tasinkoratkaisuunsa (KKO 1960 II 64). Pesänjakajan on ositustoimitusta jatkettaessa uudestaan tiedusteltava luovuttajalta, mitä omaisuutta hän haluaa muuttuneessa tilanteessa luovuttaa tasingoksi.
    - - Tasinkona voidaan pääsäännön mukaan luovuttaa vain avio-oikeuden alaista omaisuutta tai rahaa
        
        Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voidaan antaa tasinkona vain kummankin osapuolen suostumuksella.
        
        Suostumusta ei tarvita tilanteissa, joissa puolisolle annetut vastikkeet ovat kasvattaneet tämän avio-osan niin suureksi, ettei tasinkovelvollisen avio-oikeuden alainen omaisuus riitä tasingon suorittamiseen.
        
        Tasingon luovuttajalla on tällöin oltava oikeus luovuttaa vapaaomaisuutta. Pesänjakaja ei tässä tapauksessa voi velvoittaa luovuttajaa käyttämään tasingon maksamiseen ositettavien varojen ulkopuolisia rahavaroja.
        
        Jos puoliso on hukannut omaisuuttaan avio-oikeusyhteyden katkeamisen ja osituksen toimittamisen välisenä aikana, hukatun omaisuuden laskennallisesta palauttamisesta ositettaviin varoihin saattaa seurata, että tasinkoa ei voida täysimääräisesti toteuttaa puolison jäljellä olevalla omaisuudella.
        
        Tasinko jää tällöin velaksi. Pesänjakajan on tämänkaltaisissa tilanteissa vahvistettava velan määrä ja sen erääntymisajankohta. Pesänjakajan on samalla määrättävä maksamattoman tasingon viivästyskoron suuruudesta
        
        Mikäli tasinkovelvollinen ei käytä rahasuoritusoikeuttaan eikä tasinkoa muuten voida maksaa, tasinkovelvollisen omistamaan omaisuuteen voidaan vahvistaa yhteisomistusoikeus
        
        1 more item...
  - - - Pesänjakajan tulee määrätä ositusratkaisun yhteydessä myös maksamatta olevalle tasingolle kertyvästä korosta ja siitä, mistä lukien korkoa on maksettava.
        
        Tasingolle kertynyttä viivästyskorkoa voidaan sovitella, jos maksun viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin tasingonmaksuvelvollinen on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään.
  - - - Jakaminen tarkoittaa yhteisomistussuhteen purkamista.
        
        Yhteisomistussuhde voidaan purkaa joko valitsemalla tasinkona luovutettava omaisuus siten, että tasinkosuorituksen jälkeen yhteisomistusta ei ole. Toinen vaihtoehto on käyttää pesänjakajalle annettuja jakovaltuuksia.
    - - Haasteita mm. aiheuttavat asunto-osakkeet
    - - Riitaisissa ositustilanteissa murto-osaisen yhteisomistuksen perustaminen sellaiseen kiinteään omaisuuteen, joka voidaan halkomistoimituksessa jakaa myöhemmin itsenäisiksi kiinteistöiksi,
    - - Sen mukaan yhteisomistussuhde voidaan purkaa käyttämällä pesänjakajalle perintökaaressa annettuja jakovaltuuksia.
        
        yhteisomistussuhde kahteen yhdessä omistettuun esineeseen puretaan siten, että lopputuloksena puolisot omistavat kumpikin yksin toisen esineistä.
        
        Vaihtomallin tavoitteena on järkevä reaalinen ositus, jossa entisten puolisoiden väliseen omistussuhteeseen ei ole tarpeen soveltaa enää yhteisomistuslakia
    - - uomioistuin voi myöntää myyntiluvan, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi (KKO 2002:121). Laissa ei ole annettu ohjeita siitä, millä tavoin omaisuuden myynti on toimitettava. Tuomioistuin ei voi täyttää laissa olevaa aukkoa määräämällä esimerkiksi alimmasta myyntihinnasta tai myyntitavasta.
- - - - ositusperustus on edellytys osituksen toimittamiselle
      - jäämistöositus
        
        ositustahoina ovat leski ja kuolleen puolison oikeudenomistajat, joko perilliset tai testamentin saajat taikka molemmat
        
        Osituksen toteuttamistavat
        
        Sopimusositus
        
        kuolleen puolison pesän osakkaat ja leski voivat sopia omaisuuden osituksesta aivan samalla tavalla kuin avioero-osituksessa.
        
        Jäämistöosituksessa eloonjääneellä puolisolla on kuitenkin tasinkoetuoikeus, eikä lesken tarvitse tällaisessa osituksessa luovuttaa tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.
        
        Samat rajoitukset, jotka koskevat sopimusositusta avioerotilanteessa edunvalvonnan johdosta, koskevat myös jäämistöositusta.
        
        Toimitusositus
        
        käytännössä usein menetellään siten, että samaa henkilöä haetaan ensin pesänselvittäjäksi selvittämään ensiksi kuolleen kuolinpesä ja sen jälkeen toimittamaan pesänjakajana omaisuuden ositus ja perinnönjako ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien ja lesken välillä.
        
        Jos tilanne on jo valmiiksi tulehtunut, pesänselvitys, ositus ja perinnönjako on järkevää erottaa omiksi toimituksikseen ja jakaa tehtävät erikseen nimettävän pesänselvittäjän ja myöhemmin määrättävän pesänjakajan kesken.
      - avioero-ositus
        
        Voidaan toimittaa kun avioero-asia on tullut vireille
        
        ositustahoina puolisot
        
        Osituksen toteuttamistavat
        
        Sopimusositus
        
        Tällöin he toimittavat osituksen joko itse tai asiamiehiä apunaan käyttäen.
        
        Puolisoiden osituksen toimittajaksi valitsema henkilö ei saa pesänjakajan valtuuksia, hänen toimivaltansa perustuu yksinomaan puolisoilta saatuun toimeksiantoon ja valtuutukseen.
        
        Toimitusositus
        
        Määrätään pesänjakaja toimittamaan ositus
        
        Pesänjakajan määräämistä ei estä se, että puolisot ovat sopineet osittaisesta osituksesta ja omaisuuden erottelusta
        
        jos puolisot ovat sopineet koko omaisuutensa osituksesta ja sitoutuneet olemaan sitä moittimatta, pesänjakajaa ei voida määrätä suorittamaan täydennysositusta ennen kuin tuomioistuimen päätöksellä on ratkaistu se, onko omaisuutta jäänyt osittamatta (KKO 2008:23).
        
        Silloin kun ositusperusteena on avioero, osituksen toimittamista varten ei voida määrätä pesänselvittäjää (eli vain jäämistöositukset)
        
        Pesänjakajahakemus voidaan tehdä heti sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille ja jakaja myös määrätä, ennen kuin puolisoiden avioero on tullut lainvoimaiseksi.
        
        Pesänjakaja voidaan määrätä myös puolisoiden omaisuuden erottelua varten (KKO 1990:5). Toinen puoliso ei voi estää jakajan määräyksen antamista siihen vedoten, että puolisoiden omaisuudesta ja veloista ei ole laadittu omaisuusluetteloa
      - asumusero-ositus
        
        harvinainen
    - - Ositusvaateesta mahdollista luopua
        
        Joko aktiivisesti tai konkludenttisesti
      - Joissain tapauksissa ositus jätetään toimittamatta
        
        huom! Entinen aviopuoliso on avio-oikeuden nojalla entisen kuolleen puolisonsa kuolinpesän osakas myös avioeron jälkeen, jos ositus on toimittamatta.
      - pesänjakajan tulee ratkaista kysymys siitä, onko puoliso menettänyt passiivisuutensa johdosta oikeuden vaatia ositusta
        
        Pitkä aika ositusperusteesta ei automaattisesti osoitus siitä että puoliso on luopunut oikeudestaan vaatia ositusta, vaan tapaukseen liittyvillä seikoilla aina vaikutusta
      - Kummallakin ositustaholla on itsenäinen oikeus vaatia ositusta.
        
        Jos toinen puoliso on kuollut, jokaisella hänen kuolinpesänsä osakkaalla on muista osakkaista riippumaton osituksen vireillepanovalta.
  - - - Toimitusosituksessa jakajan on määrättävä osituksen aika ja paikka sekä kutsuttava ositustahot todistettavasti toimitukseen
        
        Kutsumisvelvollisuus merkitsee tällöin sitä, että puolisot on kutsuttava vähintään kerran yhteiseen osituskokoukseen. Hyvään ositustapaan kuuluu, että kutsu toimitetaan molemmille puolisoille jokaiseen osituskokoukseen.
        
        Lainmukaisena ei voida pitää menettelyä, jossa toinen puoliso kutsutaan yhteen ja toinen johonkin toiseen kokoukseen. Riittävää ei ole sekään, että puolisot kutsutaan yhdessä ainoastaan osituksen aloituskokoukseen, jossa pesänjakaja ilmoittaa suorittavansa osituksen harkintansa mukaan, koska sopimusta ei ole syntynyt.
        
        Osituskokoukseen ei ole pakko osallistua henkilökohtaisesti. Puoliso voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään ositustoimituksessa. Tämä voi olla suorastaan välttämätöntä silloin, kun toinen puolisoista on määrätty lähestymiskieltoon tai puolisolla on turvakielto.
        
        Jos puolisoa ei tavoiteta osituksen toimittamista varten, hänelle on määrättävä holhoustoimilain nojalla edunvalvoja valvomaan hänen oikeuttaan osituksessa.
        
        Pesänjakajan keskeinen tavoite on pyrkiä saamaan aikaan sovinto puolisoiden kesken
        
        Sovinto voi kuitenkin syntyä ainoastaan silloin, kun kaikki ositukseen vaikuttavat olennaiset tekijät on osapuolille selvitetty.
        
        Osituskokouksessa pesänjakaja voi varmistua siitä, ovatko puolisot oikeustoimikelpoisia ositusta toimitettaessa vai onko toiselle heistä tai molemmille määrättävä edunvalvoja. Jos pesänjakaja laiminlyö tämän varmistamisen, ositus on mitätön
        
        Puolisot voivat tehdä keskenään sopimuksen omaisuuden osituksesta, vaikka pesänjakaja olisikin siihen tehtävään määrätty (KKO 1996:143) ja tehty sopimus sitoo pesänjakajaa ja luonnollisesti myös puolisoita itseäänkin
        
        Puolisot eivät näin menetellen kuitenkaan vapaudu suorittamasta korvausta sille, joka on antanut suostumuksensa pesänjakajan tehtävään. Käytännössä pesänjakajan rooliksi näissä tapauksissa jää se, että hän vahvistaa puolisoiden sopimuksen lopulliseksi ositukseksi asiassa ja saa siitä asianmukaisen palkkion.
    - - Sekä sopimus- että toimitusosituksesta on laadittava osituskirja, joka on allekirjoitettava.
        
        Jos sopimusosituksen toisena osapuolena on kuolleen puolison kuolinpesä, osituskirjaan vaaditaan kaikkien pesän osakkaiden allekirjoitukset, jollei valtakirjoja käytetä.
        
        . Silloin kun ositus syntyy osapuolten sopimuksin ilman pesänjakajan myötävaikutusta, kahden esteettömän todistajan on todistettava osituskirja oikeaksi.
        
        Todistajien tehtävänä on todistaa ainoastaan osapuolten allekirjoitusten asianmukaisuus.
        
        Jos osituksen toimittaa pesänjakaja, hän allekirjoittaa osituskirjan yksin. Todistajia ei tarvita.
        
        Jos ositustahot hyväksyvät osituksen, he merkitsevät osituskirjaan hyväksymistä tarkoittavan klausuulin ja allekirjoittavat sen. Hyväksyminen voi koskea vain seikkoja, jotka ovat osapuolten tiedossa tai joista he normaalin selonottovelvollisuuden puitteissa olisivat voineet saada selon
  - - - miten asianosaiset kutsutaan osituskokouksiin, millä tavalla toimitus aloitetaan ja miten asianosaiset voivat toimittaa jakajalle haluamaansa aineistoa.
      - mainita siitä, että pesänjakajan ratkaisua voi moittia yleisessä tuomioistuimessa.
    - - Pesänjakajalle kuuluvat kaikki ositukseen liittyvät ratkaisut, jotka eivät suoraan lain nojalla kuulu tuomioistuimen toimivaltaan (keskittämisperiaate)
      - Esimerkkeinä pesänjakajalle kuuluvista ratkaisuista voidaan mainita ositettavan omaisuuden laajuuden selvittäminen, avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden luettelointi ja niihin liittyvät omistuskysymykset.
        
        Jakajan on toisin sanoen ratkaistava, kumman puolison on katsottava osituksessa omistavan jonkin esineen vai omistavatko he sen yhteisesti
      - Todistajien kuuleminen
        
        Riitoja selvittäessään jakaja voi kuulla myös todistajia. Ositus on kuitenkin tässä suhteessa asianosaisaloitteinen toimitus eikä jakaja voi omasta aloitteestaan esittää uusia todistajia kuultavaksi.
      - tehtäviin kuuluvat avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden erottaminen toisistaan, omaisuuden arvostukseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen, velkojen toteaminen ja niiden kattaminen, vastikeoikeuden edellytysten tutkiminen ja vastikkeen määrän vahvistaminen, ositukseen vaikuttavien asiakirjojen, kuten lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvien avio-oikeusmääräysten, avioehtosopimuksen, osituksen esisopimuksen ja testamentin tulkinta ja ositussopimuksen kohtuullistaminen. Myös avioehtosopimuksen sovittelu sikäli, kun siitä tehdään vaatimus osituksen yhteydessä, kuuluu pesänjakajan toimivaltaan.
  - - - Ensimmäisessä vaiheessa pesänjakajan on ryhdyttävä sellaisiin ennakkotoimiin, jotka ovat välttämättömiä myöhemmin tehtävän osituslaskelman kannalta.
        
        Osituslaskelman tekeminen edellyttää sitä, että pesänjakaja on selvittänyt puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteet ja määrittänyt sekä arvostanut avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden.
        
        osituslaskelmaan kuuluvat kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön määrittäminen, säästöjen yhteenlaskeminen, AL 91 §:ssä tarkoitetun erottamisedun vaikutuksen täsmentäminen, kannanotto erilaisiin vastikkeisiin sekä lopuksi niin sanotun avio-osan laskeminen.
        
        Avio-osan avulla voidaan määrittää se tasinko, joka enemmän omistavan ositusosapuolen on vähempivaraiselle suoritettava.
        
        omaisuuden realisoinen osituksen toimittamista varten
        
        Pesänjakaja voi myydä puolisoiden omaisuutta osituksen toimittamiseksi joko puolisoiden antaman valtuutuksen nojalla tai saatuaan siihen tuomioistuimen luvan (PK 23:8.2), mutta ei koskaan yksin omalla päätöksellään.
        
        Jos pesänjakaja on saamansa myyntiluvan perusteella myynyt toisen puolison tai puolisoiden yhteisesti omistamaa omaisuutta, pesänjakaja käytännössä myös allekirjoittaa kauppakirjan omistajan puolesta ja kuittaa kauppahinnan vastaanotetuksi. Siihen nähden, että pesänjakajalla ei ole yleistä oikeutta ottaa hallintaansa ositettavaa omaisuutta, tätä on pidettävä merkittävänä poikkeuksena pääsäännöstä.
        
        Aviopuolisolla ei ole avioliiton aikana eikä sen purkauduttua oikeutta hakea toisen puolison omaisuuden myyntilupaa osituksen toimittamista varten
      - Ositettava varallisuus
        
        Osituksen piiriin kuuluu puolisoiden ositusperusteen syntyessä omistama omaisuus.
        
        esimerkiksi säästöhenkivakuutukset, joilla on takaisinostoarvo, ovat ositettavia varoja. Omaisuus kuuluu aina ositettaviin varoihin, jos omistaja voi siitä itse määrätä.
        
        Ositusperusteen syntyhetken jälkeen saatu taikka ansaittu varallisuus ei kuulu ositettavaan omaisuuteen
        
        Jos ositusperusteena on avioerohakemus, ositettavan omaisuuden piiriin eivät kuulu esimerkiksi sellaiset palkka-, yrittäjä- tai eläketulot, jotka on ansaittu tai kertyneet avioeroasian vireilletulohetken jälkeen.
        
        Jos puolisoiden avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta, kuolinhetki on ositusperusteen syntyhetki. Sellainen omaisuus, jonka leski saa ositusperusteen syntyhetken jälkeen, esimerkiksi lesken saama eläketulo, lahja tai muu vastaava omaisuus, on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, eikä se normaalisti kuulu jäämistöosituksen piiriin.
        
        Omistussuhteiden selvittämiseksi puolisoiden varat ja velat on luetteloitava.
        
        Jos ositus toimitetaan toisen puolison kuoltua, luettelointi tapahtuu perunkirjoituksessa.
        
        Avioero-osituksen pohjana voidaan käyttää erityistä omaisuusluetteloa, jos sellainen puolison vaatimuksesta on laadittu
        
        Jos luetteloa ei ole laadittu, eikä muuta selvitystä irtaimen omaisuuden omistussuhteista voida esittää, puolisoiden yhteisessä hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden katsotaan kuuluvan heille yhtä suurin osuuksin, jollei puoliso osoita tai muutoin käy ilmi, että omaisuus kuuluu yksin tai suuremmalla osuudella hänelle
        
        Ositusperusteen syntyhetken jälkeen luettelolla on merkitystä ennen muuta puolisoiden keskinäisessä suhteessa. Se osoittaa, mitä omaisuutta kummallekin kuuluu.
        
        Jos puolisot ovat erimielisiä luetteloon merkityn omaisuuden arvosta, tästä voi ottaa erityisen maininnan luetteloon.
        
        Omaisuusluettelo voidaan laatia ennen ositusperusteen syntyhetkeä tai sen jälkeen. Se ei kuitenkaan korvaa varsinaista ositusta, joka on aina tehtävä lain edellyttämässä muodossa.
        
        Puolison on ilmoitettava totuudenmukaisesti kaikki varansa ja velkansa niin perunkirjoitusta kuin luettelointiakin varten.
        
        . Jos puolisolla on perusteltua aihetta epäillä sitä, että toinen puoliso ei ilmoita varallisuuttaan rehellisesti, hän voi tehdä rikosilmoituksen ja vaatia poliisitutkintaa.
        
        Omaisuuden arvostaminen
        
        omaisuuden arvostuksessa käytetään käyvän arvon periaatetta
        
        Ositushetken omaisuuden myyntiarvo on osituksessa pidettävä arvostuksen lähtökohta
        
        Tunne- ja pieteettiarvojen huomioon ottaminen voi tulla kysymykseen vain puolisoiden siitä sopiessa.
        
        Jos puoliso on kuitenkin ositusperusteen syntyhetken jälkeen ennen ositusta myynyt omaisuuttaan käyvästä markkinahinnasta, osituksessa sovelletaan restituutioperiaatetta ja luovutettu omaisuus otetaan osituksessa huomioon kaupantekohetken mukaisesta arvosta, josta on vähennetty omaisuuden realisoimiskustannukset ja kauppaan liittyvät veroseuraamukset
        
        Restituutioperiaatteen soveltamiseen ja poikkeavan arvostusratkaisun tekemiseen on tarvetta nojautua vain, jos luovutetun omaisuuden kauppahinta ei ole kokonaisuudessaan ositushetkellä tallella. Jos sijaantullut omaisuus on tallella, se otetaan huomioon ositushetken mukaisesta arvostaan.
        
        Velat
        
        Velkojen erillisyysperiaate psl. yhteisvastuussa olevat velat
        
        Avioero-osituksessa ainoastaan varataan omaisuutta (laskennallisesti) velkojen tulevaa maksua varten eli velat katetaan. Velat on avioeron jälkeenkin maksettava velkojalle velan ehtojen mukaisesti.
- - - - erotetaan ensin kummallekin puolisolle kuuluva omaisuus.
        
        puolisoiden omaisuus jaetaan avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen.
        
        omaisuusryhmät arvostetaan ositusajankohdan mukaiseen arvoonsa.
        
        kummankin puolison velat vähennetään laskennallisesti hänen bruttovarallisuudestaan.
        
        Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kohdistuva velka vähennetään avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, ja vastaavalla tavalla menetellään vähennettäessä avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen kohdistuvaa velkaa.
        
        Maksetaan mahdollinen vastike ja vakuudet
        
        Yhteenlaskettu sisältö jaetaan kahtia (avio-osuus)
    - - Katettavaksi voivat tulla ainoastaan sellaiset velat, jotka ovat olleet olemassa avio-oikeusyhteyden katketessa, toisin sanoen eron tullessa vireille tai puolison kuollessa. Jos velkasuhde syntyy vasta tämän jälkeen esimerkiksi siksi, että puoliso tekee velkaa omaisuutensa hoitoa varten, velkaa ei voida kattaa ositettavasta omaisuudesta.
    - - Yksin toisen puolison nimissä oleva velka katetaan kokonaan hänen omaisuudestaan.
      - Yhteinen velka katetaan säännönmukaisesti puoliksi kummankin omaisuudesta. Jos yhteinen velka on tehty perheen elatusta varten, puolisot vastaavat siitä kuitenkin siinä suhteessa kuin heidän olisi tullut antaa varoja perheen elatukseen (AL 88.2 §).
      - Puolisoiden keskinäiset saatavat katetaan normaaliin tapaan velallispuolison omaisuudesta.
      - Jos puolisoilla on yhteistä velkaa, molemmilla ositustahoilla on oikeus vaatia, että toisen osuus siitä maksetaan ennen ositusta tai että maksamisesta annetaan vakuus
    - - Sen sijaan puolisolle pesänjakajan hakemisesta aiheutuneet asianajopalkkiot eivät ole osituskuluja.
  - - - velka on katettava ensisijaisesti tällä avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella tai sen surrogaatilla ja vasta toissijaisesti avio-oikeuden alaisella omaisuudella
        
        Säännöksellä on varauduttu tilanteeseen, jossa aviopuoliso on saanut vapaaomaisuusmääräyksen sisältäneen lahjan tai testamentin nojalla omaisuutta, joka on velan vakuutena.
        
        Vanhemmat voivat esimerkiksi lahjoittaa lapselleen asunto-osakkeen ja määrätä, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen, sen sijaantulleeseen omaisuuteen tai sen tuottoon. Samalla lahjan saanut lapsi on voinut ottaa vastatakseen huoneistoon kohdistuvasta velasta, jonka vakuutena osakkeet olivat lahjoitushetkellä. Mikäli huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet olivat ositusperusteen syntyhetkellä lahjansaajan velan vakuutena, velka katetaan tässä osituksessa ensisijaisesti lahjoitetulla omaisuudella eli näillä osakkeilla.
    - - Puolisot voivat esimerkiksi tehdä esinekohtaisen avioehdon, jonka mukaan puolisolla ei ole avio-oikeutta puolisonsa omistamaan asuntoon. Mikäli asunto pantataan vasta tämän jälkeen, velka katetaan avio-oikeuden alaisella omaisuudella.
    - - Tyypillisenä esimerkkinä säännöksen soveltamisesta voidaan mainita tilanne, jossa toinen puoliso on ottanut remonttilainaa avio-oikeudesta vapaan asunnon korjaamista varten. Laina katetaan ensisijaisesti vapaaomaisuudella ja vain siltä osin kuin tällaista omaisuutta ei ole riittävästi velan kattamiseen, velkaa voidaan kattaa avio-oikeuden alaisella omaisuudella.
    - - Huolimattomuutta on tuhlaavaisuus. Siihen voidaan rinnastaa ilmeisestä kevytmielisyydestä ja ajattelemattomuudesta tapahtunut velkaantuminen sekä taloudellisesti epäonnistuneeksi osoittautunut velanteko, ellei kyse ole ollut normaaliksi luettavasta yritysriskistä. Huolimattomuudesta aiheutettuun velkaan vertautuu puolison sopimattomasta menettelystä, esimerkiksi rikoksesta aiheutunut (korvaus)velka.
    - - Sen sijaan se on maksettava sellaisesta elatusvelvollisen omaisuudesta, joka hänellä on osituksessa tai jonka hän tasinkona saa ja jota ei ole käytettävä muiden velkojen kattamiseen (AL 102 §). Jos elatusapua ei voida osituksen yhteydessä maksaa, se jää normaaliin tapaan osituksen jälkeen velkana voimaan.
  - - - A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on 44 168 euroa ja B:n 41 558 euroa. Avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on siten 85 726 euroa.
  - - - Erotettaviksi voivat tulla vaatteet ja muut sellaiset henkilökohtaista käyttöä varten tarpeelliset esineet.
- - - - Sovelletaan tilanteeseen
        
        Jos puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan oman avio-oikeuden alaisen omaisuutensa eli ositettavan omaisuutensa lisäämiseen (”parantamiseen”), vaurastuminen tulee osituksessa toisenkin puolison hyväksi, jos kompensaatiota ei anneta.
      - Ennallistaminen
        
        Puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta palautetaan ennen velkojen kattamista laskennallisesti lisäystä vastaava määrä avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen. Kyseessä on siis ”heiluriliike” saman puolison avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden välillä
        
        Säännös ei sovellu tilanteisiin, joissa puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan toisen puolison omaisuuden hyväksi.
    - - Sovelletaan tilanteeseen
        
        Avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöä määritettäessä siitä saatetaan joutua vähentämään sellaista velkaa, jota puoliso on tehnyt esimerkiksi avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankkimiseksi tai joka on johtunut siitä, että puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioitaan
        
        Sama oikeus vastikkeeseen puolisolla on silloin, kun toinen on käyttänyt väärin vallintaoikeuttaan
        
        Puolisolla on oikeus vastikkeeseen silloinkin, kun toinen puoliso käyttää avio-oikeuden alaista omaisuuttaan avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankintaan tai maksaa avio-oikeuden alaisella omaisuudellaan sellaista velkaa, joka on aiheutunut siitä, että hän on hankkinut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai esimerkiksi siitä, että hän on hoitanut huolimattomasti avio-oikeuden alaista omaisuuttaan ja sen vuoksi aiheettomasti velkaantunut
      - Ennallistaminen
        
        Tavoitteena on, että omaisuuden huolimattomasta hoidosta aiheutunut tai siihen rinnastuva velka katetaan aina avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella.
        
        Jos avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei ole tai sitä on liian vähän, velka vähennetään avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta
        
        Velan vähentäminen avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta aiheuttaa toiselle puolisolle vahinkoa sen vuoksi, että ositettavan omaisuuden säästö pienenee. Tästä syystä kärsimään joutuva puoliso on oikeutettu saamaan vastiketta. Vastike annetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä ja sen määrä on laskennallisesti yhtä suuri kuin avio-oikeuden alaisen omaisuuden osalle tullut velkamäärä
      - Vastikkeen saaminen edellyttää avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön olennaista vähentymistä
        
        Jos puoliso on ylivelkainen, osa hukatun omaisuuden arvosta olisi jouduttu käyttämään velkojen kattamiseen. Ylivelkaisuuden ollessa riittävän ”syvää”, tähän olisi huvennut koko vähennyksen määrä. Niinpä jos puoliso on esimerkiksi 20 000 euroa ylivelkainen, hänen tekemänsä 10 000 euron lahjoitus ei synnytä toiselle puolisolle lainkaan vastikeoikeutta.
  - - - --> tällä on oikeus vaatia lahjaa tai sen arvoa palautettavaksi siinä määrin kuin se on tarpeen hänen oikeutensa toteuttamiseksi
        
        Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun ositus toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä (AL 40a.2 §). Jos lahjoitus on tapahtunut ositusperusteen syntyhetken jälkeen, lahjansaaja ei ole velvollinen palauttamaan osaakaan lahjaksi saamastaan omaisuudesta
        
        Lahjansaajan on palautettava saamastaan lahjasta ainoastaan se, mitä tarvitaan vastikevajeen kattamiseksi. Palautusvastuu edellyttää, että lahjansaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi toisen puolison oikeutta.
  - - - esim. Lähtötilanne on voinut olla esimerkiksi sellainen, että puolisot ovat avioituessaan sopineet, että tietty toisen puolison omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Jos tämä omaisuus on avioliiton aikana myyty ja sen kauppahinta on käytetty yhdessä omistetun avio-oikeuden alaisen omaisuuden hankkimiseen tai jos avio-oikeudesta vapaata omaisuutta saanut puoliso on realisoinut sellaista omaisuutta ja käyttänyt saamansa kauppahinnan omistamansa avio-oikeuden alaisen omaisuuden parantamiseen, osituksessa tilanne ennallistetaan vastikenormin avulla