Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
6 Eliömaailman luokittelu perustuu evoluutiotutkimukseen - Coggle Diagram
6 Eliömaailman luokittelu perustuu evoluutiotutkimukseen
6.1 Darwinin evoluutioteoria on tieteellisen tutkimuksen kivijalka
Charles Darwinin
evoluutioteoria
on merkittävimpiä tieteellisiä teorioita ja se perustuu luonnonvalintaan
Teoria pohjautuu Darwinin 1800-luvulla tekemiin matkoihin, fossiilit, havainnot
Teorian mukaan jälkeläisissä tapahtuu perinnöllistä muuntelua ja yksilöt pystyvät synnyttämään enemmän jälkeläisiä, kuin ympäristö kykenee elättämään
Teoriassa myös korostuu kilpailu ja se, että kelpoisuutta harjoittavat yksilöt menestyvät ja muut karsiutuvat pois eli tapahtuu luonnonvalintaa
evoluutioteoria tarkentunut kattamaan luonnonvalinnan, mutaatiot, perinnöllisen muuntelun, isolaatiotekijät, sattuman sekä kilpailun
6.2 Fossiilien avulla tutkitaan muinaisia eliöitä
Fossiilit
ovat vähintään 10 000 vuotta sitten eläneen eliön jäänteitä
kivettymät
valelmat
painaumat
Paleontologia
tutkii muinaista eliömaailmaa fossiilien avulla
6.2.1 Fossiilien ikä voidaan määrittää tarkasti
Fossiilien suhteellinen ikä on hyödyllinen tutkittaessa elämän kehitystä
Fossiilien suhteellinen ikä voidaan selvittää
johtofossiilien
avulla. Johtofossiilit ovat laajoilla alueilla tiettynä suhteellisen lyhyenä aikana eläneitä eliöitä
esim. ammoniittilajit
vanhimmat fossiililöydöt alempana ja uudet ylempänä, johtofossiileilla voidaan määrittää fossiilien aikajärjestys
Fossiilien tarkka iänmääritys tehdään
radioaktiivisella iänmäärityksellä
Määrityksessä käytetty radioaktiivinen alkuaine hajoaa tietyllä vakionopeudella. Sen
puoliintumisaika
kertoo kuinka pitkän ajan kuluessa puolet radioaktiivisesta aineesta on muuttunut muuksi
Mittaamalla radioaktiivisten aineiden ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuudet fossiilin alueelta saadaan selville sen ikä
esim. C-14 isotooppi
6.2.2 Maailman kehityshistoria jaetaan geologisiin aikakausiin
Maailman historian jako
geologisiin aikakausiin
perustuu muinaisten meren pohjaan kerääntyneiden fossiilien tutkimuksesta saaduista tuloksista, aikakaudet muuttuvat fossiiliaineiston muuttuessa
6.2.3 Jotkin lajit ovat säilyneet pitkään samanlaisina
Elävät fossiilit
ovat eliöitä, jotka ovat säilyneet lähes muuttumattomina maailman mullistuksista nykypäivään
6.2.4 Fossiilisarja kertoo lajin kehityshistorian
Fossiilisarjalla
pyritään selvittämään eliölajin tai eliöryhmän kehitys aikojen kuluessa hyödyntämällä erilaisia eri aikojen fossiileja ja kokoamalla ne sarjaksi
6.2.5 Välimuotofossiileissa on kahden eri eliöryhmän rakennepiirteitä
Eliöryhmän kehittyessä siinä saattaa näkyä samanaikaisesti sekä vanhoja että uusia piirteitä, jolloin tämän eliön fossiilissa kyseessä
välimuotofossiili
esim. nisäkäslisko ja liskolintu
6.3 Evoluutiota tutkitaan myös vertailemalla eliöiden rakennetta ja käyttäytymistä
Surkastumat
eli tehtävänsä menettäneet elimet tai niiden osat ovat todiste evoluutiosta
esim. ihmisen häntäluu
Eliöiden toiminta on laajalti geenien ohjaamaa ja synnynnäistä, jolloin niiden käyttäytyminen kertoo lajien sukulaisuussuhteista ja evoluutiosta
6.4 Eliökunnan sukupuun rakentaminen perustuu DNA:n rakenteen ja toiminnan tutkimiseen
Eliön perimää voidaan tarkastella esimerkiksi värjäämällä jakautuvan solun kromosomit, jolloin kromosomien lukumäärä ja rakenne voidaan selvittää
6.4.1 DNA:n emäsjärjestys kertoo sukulaissuhteista
Eri eliöiden DNA:n emäsjärjestyksiä vertailemalla saadaan tietoa niiden sukulaissuhteista
DNA näytteitä voidaan tehdä ihmisen ja neandertalin ihmisen välillä, sillä niitä voidaan ottaa myös fossiileista
6.4.2 DNA viivakoodi valaisee eliölajin kehityshistoriaa ja helpottaa lajintunnistusta
Lajien kehityshistoriaa selvitetään
DNA-viivakoodeilla
DNA:n emäsjärjestys selvitetään tietystä DNA-jaksosta
DNA-viivakoodit helpottavat lajien luokittelua, sillä niitä voidaan verrata keskenään eri lajien tai eri populaatioiden saman lajin edustajien välillä. Nähdään milloin ne ovat erkaantuneet toisistaan.
Ne helpottavat myös lajien tunnistuksessa
6.4.3 Molekyylikello auttaa selvittämään milloin lajit erkanivat toisistaan
Molekyylikello
on laadittu selvittämään milloin eri eliölajit tai eliöryhmät ovat erkaantuneet omiksi kehityslinjoikseen DNA-jaksojen erojen perusteella
Se perustuu oletukseen, että DNA-jaksoissa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella
Lajien ja eliöiden väliset sukulaissuhteet selitetään
fylogeneettisellä sukupuulla
Mitä enemmän kahden yksilön tai lajin DNA-jaksot eroavat sitä kauempaa sukua ne ovat
6.5 Eliökunnan luokittelu tarkentuu koko ajan
6.5.1 Eliöiden luokittelu perustui aluksi eliöiden rakenteiden vertailuun
Aluksi Carl von Linne luokitteli eliöt rakenteen perusteella eläin ja kasvikuntaan
Myöhemmin luokittelu tarkentui kuuteen
kuntaan
bakteerit
arkeonit
sienet
kasvit
eläimet
alkueliöt
Eliöt voidaan jakaa solurakenteen perusteella
tumattomiin
ja
tumallisiin
6.5.2 Geeni- ja molekyylitutkimuksen perusteella eliöt ryhmitellään domeeneiksi
Tutkimusmenetelmien kehittyessä on tarkennettu luokittelu kolmeen
domeeniin
Bakteerit
Arkeonit
Tumalliset
Tieteellinen tapa kuvata eliöiden sukulaissuhteita ja evoluutiota
yhä kehittymässä
Bakteerit
yksisoluisia
tumattomia
suvuton lisääntyminen
vanhimpia eliöitä
soluseinä
Arkeonit
yksisoluisia
tumattomia
vanhimpia eliöitä
bakteereista poikkeava soluseinä
levittäytyneet ympäri maailman
suvuton lisääntyminen
Sienet
yksi tai monisoluisia
toisenvaraisia
kitiinistä soluseinä
suvuton ja suvullinen lisääntyminen
Kasvit
monisoluisia
selluloosa soluseinä
suvullinen ja suvuton lisääntyminen
oma- ja toisenvaraisia
Eläimet
suvullinen lisääntyminen
ulkoinen tai sisäinen tukiranka
monisoluisia
ei soluseinää
hormonit ja hermosto, aistit
Alkueliöt
6.6 Luokittelua varten tarvitaan järjestelmä
Eliöiden luokittelun perusyksikkö on
laji
lisääntyminen luonnollisissa olosuhteissa
Saman lajin yksilöt samankaltaisia, mutta eroavaisuuksia lajitovereihin
samat piirteet
suku
heimo
lahko
luokka
pääjakso
kaari
kunta
6.6.1 Lajin nimi on kaksiosainen
Carl Von Linne keksi 1700-luvulla lajien kaksiosaisen latinankielisen nimeämisen, esim.
Homo sapiens
Tämä on pysynyt mutta nykyään pyritään luokittelemaan lajit niin, että ne kuvaavat lajien sukulaissuhteita, jotka perustuvat evoluutioon
6.7 Virukset jätetään eliömaailman luokittelun ulkopuolelle
Virukset
ovat bakteerejakin pienempiä ja ne koostuvat geeneistä ja niitä ympäröivistä proteiinimolekyyleistä
niitä ei luokitella eliöiksi, sillä niillä ei ole solurakennetta tai aineenvaihduntaa
Ne toimivat eliöiden loisina ja ovat riippuvaisia isäntäeliöistä, jotta ovat olemassa
Ne pyrkivät solun sisälle, jolloin niille muodostuu vaippa ja pintaproteiineja ja ne voivat lisääntyä