Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Alaluvut 14-18 - Coggle Diagram
Alaluvut 14-18
-
Masennus
-
Masentuneen ajatuksia voivat olla mm. "Mitään en jaksa tehdä, ei huvita, ei kiinnosta. Jos tekisin, luultavasti epäonnistuisin. Kukaan ei arvostaisi ponnistelujani kuitenkaan, ja miksi arvostaisi. Olen ihan huono."
Masennus erotellaan eri tilanteisiin, kuten synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja kaamosmasennukseen.
Masennus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi, vaikea-asteiseksi tai psykoottiseksi.
Masennuksen syynä on usein perinnöllinen alttius ja laukaiseva ympäristötekijä, kuten läheisen menetys.
-
-
-
-
Pakko-oireinen häiriö
Pakko-oireista häiriötä luonnehtivat toistuvat, tahdonvastaiset pakkoajatukset eli obsessiot tai pakkotoiminnot eli kompulsiot.
-
Pakko-oireista häiriötä sairastava saattaa kokea kauhistuttavilta tuntuvia ajatuksia toisten satuttamsesta tai muusta epäsopivasta käyttäytymisestä. Usein tällainen henkilö on kuitenkin korostuneen kiltti, eikä vahingoita ketään.
Pakkotoiminnalla pyritään kontrolloimaan pakkoajatuksia ja lievittämään niiden aiheuttamaa ahdistusta. Pakkotoimintoja ovat mm. siivoaminen, käsien pesu ja tarkistaminen.
Serotoniinia lisäävät lääkkeet vähentävät pakko-oireita. Pakko-oiresta häiriötä sairastavan kannattaa välttää stressiä ja suhtautua armollisesti itseensä ja ajatuksiinsa.
Pakkotoiminnot voivat olla myös mielen sisäistä toimintaa, kuten laskemista, listojen laatimista tai jatkuvaa rukoilua.
-
-
Psykoosi
-
Psykoosissa oleva ihminen voi esimerkiksi luulla, että valtio salakuuntelee häntä.
Harhaluuloihin kuuluu mm. kuuloharhat, näkö-, haju- ja tuntoharhat. Kuuloharhat ovat usein käskeviä ja ne kuullaan mielen sisäisesti.
Joillakin ilmenee psykoottisessa tilassa katatonista käyttäytymistä, joka voi olla joko motorista jäykkyyttä tai jatkuvaa kiihtynyttä motorista toimintaa. Esimerkiksi henkilö voi jähmettyä tiettyyn asentoon tai puolestaan uuvuttaa itsensä näännyksiin.
Psykoosiin sairastuneella on ajoittain vaikeuksia erottaa oman mielen tuottamia mielikuvia todellisuudesta. Henkilö voi siis tehdä vääristyneitä tulkintoja tilanteista ja käyttäytyä oudosti.
-
Psykoosiin voi liittyä voimakas tunteiden latistuminen ja motivoitumattomuus, jolloin sairastunutta ei kiinnosta mikää eivätkä asiat herätä hänessä juuri mitään tunteita.
Skitsofrenia
Monilla skitsofreniaa sairastavilla on aivoissa liikaa dopamiini-välittäjäainetta, mikä selittää miksi osa huumeaineista voivat laukaista skitsofrenian.
Skitsofrenia jaotellaan erilaisiin tyyppeihin kuten paranoidiseen skitsofreniaan, jossa korostuvat vainoharhat ja kuulohallusinaatiot, mutta puhe ei ole häiriintynyt eikä katatoniaa ilmene.
-
-
Skitsofrenian oirekuva vaihtelee eri ihmisillä ja se voi vaihdella myös samalla henkilöllä eri aikoina
-
Skitsofrenia on monille elinikäinen sairaus, johon soi saada lääkityklsellä helpotusta.
Fobiat
-
-
Eri fobioiden kohteita ovat esim. koirat, linnut, korkeat paikat, suljetut paikat, veren näkeminen ja bakteerit tai kuolema.
Fobioita on huomattavan paljon enemmän naisilla, kuin miehillä ja niiden aiheuttajina voivat olla traumaattiset kokemukset ja turvattomuus.
Yksilö useimmiten tietää itsekin, että pelko on aiheeton tai ainakin liioiteltu, mutta hän ei silti pysty rauhoittumaan sen suhteen.
-
Paniikkihäiriö
-
Paniikkihäiriötä sairastava kokee toistuvasti voimakkaan ahdistuksen kohtauksia eli paniikkikohtauksia, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen tai tietyihin olosuhteisiin ja jotka ovat täten ennakoimattomia.
-
Oma keho voi tuntua vieraalta tai ympäristö epätodelliselta. Paniikkikohtauksen aikana sydän hakkaa, hikoiluttaa, hengitys hankaloituu, huimaa ja olo tuntuu sekavalta ja pahoinvoivalta. Henkilö voi tuntea, että on kuolemassa.
Monet paniikkikohtauksen kokeneet hakeutuvat ensin lääkäriin uskoen, että kyse oli sydänkohtauksesta.
-