Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sosiaalisten suhteiden vaikutus hyvinvointiin - Coggle Diagram
Sosiaalisten suhteiden vaikutus hyvinvointiin
Tutkimus: Mehl ym. 2010
Tutkimuksessa havainnoitiin ihmisten arkisia keskusteluja neljän päivän ajan.
Ilmeni, että tyytyväisimmät koehenkilöt puhuivat 70 prosenttia enemmän ja viettivät 25 prosenttia enemmän aikaa kasvotusten kuin onnettomimmat.
Tyytyväisimpien keskusteluissa oli enemmän asiasisältöä ja vähemmän small talkia eli vuorovaikutus oli merkityksellisempää.
Myönteisyys
...on yhteydessä kansalaisaktiivisuuteen. Myönteisiä tunteita kokevat tekevät mm. muita enemmän vapaahehtoistyötä, luovuttavat verta tai lahjoittavat hyväntekeväisyyteen.
Taustalla voi olla positiivinen takaisinsyöttö, jossa auttaminen lisää myönteisiä tunteita ja myönteiset tunteet auttamista.
Myönteisyydellä on selvä yhteys prososiaalisen käyttäytymisen eli auttamisen kanssa.
Myönteiset tunteet tekevät ihmisen avoimemmaksi.
Tämä auttaa kasvattamaan ihmisen sosiaalisia tukiverkkoja.
Sosiaaliset tukiverkostot auttavat kestämään vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Sosiaalisella tukiverkostolla tarkoitetaan perhettä, ystäviä, työtovereita, naapureita ja muita, joilta saa esim. tukea, apua ja neuvoja.
Sosiaalinen tuki vähentää yksilön kokemia negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta, vihaa ja ysinäisyyttä.
Sosiaalisten suhteiden laadun on huomattu edistävän hyvinvointia paremmin kuin suhteiden määrän.
Jos sosiaalisissa suhteissa ilmenee mm. paljon konflikteja, arvostelua ja halveksuntaa, näiden kielteiset vaikutukset hyvinvointiin voivat ylittää suhteiden myönteiset vaikutukset.
Negatiivinen vuorovaikutus aiheuttaa ongelmia lisäävän lumipalloefektin. Tähän on useita eri syitä.
Yksi syistä on se, että inhimillinen seura on lähtökohtaisesti mielihyvän lähde. Koska vuorovaikutukseen kohdistuu paljon odotuksia, odotusten toteutumatta jääminen voi jo itsessään aiheuttaa pettymyksen.
Toinen syy on se, että negatiivinen vuorovaikutus saa aikaan hätäännystä, joka johtaa fyysiseen stressiin ja vireystilan kohoamiseen.
Kolmas syy on se, että arvostelu ja negatiivinen palaute aiheuttavat kielteisiä tunnetiloja ja masentuneisuutta sekä huonontavat itsetuntoa ja minäkuvaa.
Neljäs syy on se, että stressinhallinta riippuu juuri omasta itsetunnosta ja minäkuvasta, jotka negatiiviset vuorovaikutukset voivat pilata. Stressinhallinta myös nojaa osittain läheisten tukeen, rohkaisuun ja neuvoihin, joita ei myöskään saa, jos vuorovaikutus on negatiivista. Negatiivinen vuorovaikutus siis vahingoittaa stressinhallintaa monella tavalla.
Sosiaaliset suhteet lisäävät hyvinvointia, mutta toisaalta hyvinvointi lisää sosiaalisten kontaktien määrää. Onnellisuus parantaa myös suhteiden laatua pitkällä välillä.
Positiivisesti elämäänsä arvioivat yksilöt avioituvat muita todennäköisemmin ja heidän avioliittonsa myös kestävät useammin.
Tutkimus: Siedlecki ja kumppanit 2013
Tutkimuksessa vertailtiin vastaan otetun ja itse annetun sosiaalisen tuen merkitystä subjektiiviselle hyvinvoinnille.
Tuloksista nähtiin, että annettu tuki ennusti vahvasti myönteisten tunteiden kokemista. Läheisten auttaminen ja tukeminen myös lisäsivät autonomisuuden kokemusta. Auttaminen siis antoi ikääntyneille tunteen siitä,että häntä tarvitaan, joka antoi taas iloa elämään.